Käsitteet ja määritelmät
- ARA - vuokra-asunto
Vuokra määräytyy aravarajoituslain ja korkotukilain säädösten mukaisesti. Asuntojen
vuokranmäärityksessä noudatetaan omakustannusperiaatetta. Korkotuella rakennetut asunnot luetaan vuokratilastossa ARA-asuntoihin.- Asunnon neliöhinta
Asuntojen hintatilastoissa käytetään velatonta neliöhintaa, eli velkaosuus sisältyy hintaan. Julkaistava hintakäsite on neliöhinta (€/m2).
- Asunnon pinta-ala
Asunnon pinta-ala lasketaan sitä rajoittavien seinien sisäpinnoista. Asunnon pinta-alaan lasketaan myös aputilojen (kodinhoitotilan, vaatehuoneen tms.), kylpy-, askartelu- ja takkahuoneen, huoneistokohtaisen saunan sekä pesu- ja pukuhuoneen pinta-ala sekä työtiloina käytetyt huoneet, jos niissä ei työskentele palkattuja työntekijöitä.
Asunnon pinta-alaan ei lasketa mukaan autotallia, kellaria, kalustamattomassa pohjakerroksessa olevaa saunatilaa, kylmää varastotilaa, parveketta, kuistia, vilpolaa, tuulikaappia eikä ullakon muita kuin asuintiloja.
Kesämökin pinta-alalla tarkoitetaan rakennuksen kerrosalaa.
- Asunto
Asunnolla eli asuinhuoneistolla tarkoitetaan keittiöllä, keittokomerolla tai keittotilalla varustettua yhden asuinhuoneen tai useampia asuinhuoneita käsittävää, ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettua kokonaisuutta, jonka huoneistoala on vähintään 7 neliömetriä. Jokaisella asunnolla on oltava oma välitön sisäänkäyntinsä. Sisäänkäynniksi luetaan esim. omakotitaloissa erillinen ns. ulkoveranta (eteinen). Mikäli käynti asuinhuoneistokokonaisuuteen tapahtuu toiseen asuinhuoneistoon varsinaisesti kuuluvien tilojen läpi, ei edellistä pidetä erillisenä asuinhuoneistona, vaan nämä kokonaisuudet muodostavat yhden asuinhuoneiston.
- Asunto-osakekauppa
Asunto-osakekaupalla tarkoitetaan asunto-osakeyhtiössä olevan asunnon hallintaan oikeuttavien osakkeiden kauppaa, josta on tehty varainsiirtoveroilmoitus Verohallitukselle.
- Ensiasunto
Ensiasuntokaupoiksi luetaan ne kaupat, jotka ovat oikeutettuja ensiasunnon varainsiirtoverovapautukseen (www.vero.fi).
- Hitas-asunto
Hitas on Helsingin kaupungin omistamille vuokratonteille rakennettujen asuntojen hinta- ja laatutason sääntelyjärjestelmä. Hitas-asunnoilla tarkoitetaan kyseisen sääntelyjärjestelmän alaisia asuntoja.
- Huoneistoala
Asumisen hintatilastojen yhteydessä huoneistoalalla tarkoitetaan huoneiston asuinhuoneiden pinta-alaa.
- Huoneluku
Huoneluku on asunnon asuinhuoneiden lukumäärä. Keittiötä ei lueta asuinhuoneeksi. Huonelukuluokkaan 3h+ kuuluvat asunnot, joissa on vähintään kolme huonetta.
- Indeksi
Indeksi on suhdeluku, joka kuvaa jonkin muuttujan (esimerkiksi hinnan, määrän tai arvon) suhteellista muutosta perusjakson (esimerkiksi vuoden) suhteen. Kunkin ajankohdan indeksipisteluku ilmoittaa, kuinka monta prosenttia kyseisen ajankohdan tarkasteltava muuttuja on perusjakson hinnasta, määrästä tai arvosta. Perusjakson indeksipistelukujen keskiarvo on 100.
- Keskihinta
Keskihinta-käsitteen avulla voidaan tiivistää havaintojoukon informaatio yhteen tunnuslukuun ilmaisemalla havaintojoukon keskimääräinen hintataso. Asuntojen hintatilastoissa käytetään tilastosta riippuen joko aritmeettisia tai geometrisia keskihintoja.
- Kuukausimuutos
Kuukausimuutos on indeksin suhteellinen muutos kuukautta aiemmasta ajankohdasta. Muutos ilmoitetaan yleensä prosentteina.
- Markkinahinta
Yleisesti toteutuva kauppahinta, eli hinta, jossa kysyntä ja tarjonta kohtaavat.
- Neljännesvuosimuutos
Neljännesvuosimuutoksella tarkoitetaan vuosineljänneksen indeksin suhteellista muutosta verrattuna edellisen vuosineljänneksen indeksiin. Muutos ilmaistaan yleensä prosenttilukuna.
- Nimellishintaindeksi
Kuvaa hintojen muutosta suhteessa indeksin perusajankohtaan (vrt. reaalihintaindeksi).
- Painorakenne
Kuvaa sen, mikä merkitys kullakin indeksiin kuuluvalla alaindeksillä (hyödykkeellä, palkansaajaryhmällä tms.) on kokonaisindeksin kannalta.
- Pisteluku
Pisteluku on hintaindekseissä käytetty muutossuure, joka kertoo vertailujankohdan hinnan, keskihinnan tai indeksin suhteessa perusajankohdan hintaan, keskihintaan tai indeksiin. Perusajankohdan pistelukua merkitään tavallisesti luvulla sata. Esimerkiksi jos hyödykkeen pisteluku on tiettynä ajankohtana 105,3, merkitsee tämä, että hyödykkeen hinta on noussut 5,3 prosenttia perusajankohdasta.
- Rahoitustyyppi
Luokitus, joka kuvaa asunnon tai kiinteistön rahoituslähdettä.
Arava-asunto on valtion ARAVA-lainalla tuotettu asunto, jonka vuokra määräytyy kustannusvastaavuusperiaatteella. Suurin osa arava-asunnoista on kuntien omistuksessa.
Vapaarahoitteiset asunnot ovat muita kuin arava-asuntoja.
- Reaalihinta
Tietyn perusvuoden hinnoin laskettu hinta, josta on poistettu hintatason muutosten vaikutukset. Useimmiten reaalihinnalla tarkoitetaan kuluttajahintaindeksillä deflatoitua nimellishintaa.
- Reaalihintaindeksi
Kertoo reaalisen hintojen muutoksen indeksin perusajankohtaan (esim. 2000, 1983 tai 1970) verrattuna. Reaalihintaindeksi saadaan jakamalla nimellishintaindeksin pisteluku vastaavan ajankohdan ja vastaavan perusvuoden kuluttajahintaindeksin pisteluvulla.
- Talotyyppi
Luokitus, joka luokittelee asunnot eri tyyppeihin. Esimerkiksi kerrostalot, rivitalot, pientalot. Asuntojen hintatilastoissa käytetään luokkia kerrostalot ja rivitalot. Rivitalotietoihin sisältyvät myös osakeasuntomuotoiset pientalot.
- Uusi asunto
Uusi asunto on tilastovuonna tai sitä edeltäneenä vuonna valmistunut asunto.
- Vanha asunto
Vanhat asunnot ovat muita kuin uusia tai tuntemattomia asuntoja. (Tuntemattomia ovat asunnot, joiden rakennusvuotta ei tiedetä.) (Vrt. uusi asunto.)
- Vapaarahoitteinen asunto
Vapaarahoitteiset asunnot ovat muulla tavoin kuin valtion ARAVA-lainalla tuotettuja asuntoja.
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Osakeasuntojen hinnat [verkkojulkaisu].
ISSN=2323-878X. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 25.1.2021].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/ashi/kas.html