Julkaistu: 9.2.2021

873 000 henkilöä oli köyhyys- tai syrjäytymisriskissä vuonna 2019

Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä oli 873 000 suomalaista eli 16,0 prosenttia koko kotitalousväestöstä vuonna 2019, ilmenee Tilastokeskuksen elinolotilaston ennakkotiedoista. Riskissä olevien määrä kasvoi edeltävästä vuodesta noin 17 000 henkilöllä. Muutos johtui ennen kaikkea pienituloisuuden kasvusta.

Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien henkilöiden osuus sukupuolen mukaan vuosina 2008–2019*

Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien henkilöiden osuus sukupuolen mukaan vuosina 2008–2019*

Köyhyys- tai syrjäytymisriski tarkoittaa, että henkilö on suhteellisesti pienituloisen, vajaatyöllisen tai vakavaa aineellista puutetta kokevan kotitalouden jäsen (ks. käsitteet ). Köyhyys- tai syrjäytymisriskiin riittää, että yksi näistä riskeistä toteutuu, mutta ne voivat olla myös yhtäaikaisia. Pienituloisia oli 669 000, vajaatyöllisiä 376 000 ja vakavaa aineellista puutetta kokevia 139 000 vuonna 2019.

Suurin joukko köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevista on ainoastaan pienituloisia. Heitä oli noin 425 000 henkilöä eli 7,8 prosenttia koko väestöstä ja hieman alle puolet kaikista köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olleista. Toiseksi yleisintä on kokea samanaikaisesti sekä pienituloisuutta että vajaatyöllisyyttä, mikä kosketti noin 182 000 henkilöä eli 3,3 prosenttia väestöstä. Pelkkä vajaatyöllisyys on kolmanneksi yleisintä, ja se koski noin 127 000 henkilöä eli 2,3 prosenttia väestöstä.

Naisten köyhyys- tai syrjäytymisriski pieneni ja miesten kasvoi vuonna 2019. Naisista 15,9 prosenttia eli 438 000 henkilöä ja miehistä 16,2 prosenttia eli 435 000 henkilöä oli köyhyys- tai syrjäytymisriskissä vuonna 2019 (kuvio). Pitkällä aikavälillä naisten ja miesten välinen ero on kaventunut erityisesti iäkkäimpien naisten ja miesten pienituloisuuserojen kaventumisen vuoksi. Vajaatyöllisyyden kokeminen on hieman yleisempää miesten (7,6 %) kuin naisten (6,3 %) keskuudessa. Miehet myös kokevat hieman naisia useammin riskiä useammalla kuin yhdellä riskin osatekijällä.

Niin pienituloisuus, vajaatyöllisyys kuin vakava aineellinen puutekin ovat kotitalouskohtaisia mittareita. Näin ollen havaitut sukupuolierot köyhyys- tai syrjäytymisriskissä tai sen osatekijöissä syntyvät valtaosin yksinasuvien henkilöiden välisistä eroista.

Riskissä olevista miehistä työikäisiä oli 65 prosenttia ja vain 15 prosenttia eläkeikäisiä, kun riskissä olevista naisista noin 58 prosenttia on työikäisiä ja 26 prosenttia eläkeikäisiä. Eläkeikäisten naisten vähentynyt pienituloisuus on kaventanut naisten ja miesten välistä eroa köyhyys- tai syrjäytymisriskissä verrattuna vuoteen 2008, jolloin 18 prosenttia naisista ja 15,8 prosenttia miehistä oli köyhyys- tai syrjäytymisriskissä. – Lisää tietoa väestöryhmittäisistä eroista köyhyys- tai syrjäytymisriskissä on elinolotilaston tietokantataulukoissa ja tarkemmin pienituloisuudesta tulonjakotilastossa .

Köyhyys- tai syrjäytymisriskiä mittaava niin sanottu AROPE-indikaattori (At Risk of Poverty or Social Exclusion) on osa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden seurantaa. Sen tavoitteena on vähentää köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elävien henkilöiden määrää EU:ssa 20 miljoonalla vuoteen 2020 mennessä verrattuna vuoteen 2008, jolloin köyhyys- tai syrjäytymisriskissä oli 116 miljoonaa ihmistä. Vuonna 2018 riskissä oli 108 miljoonaa ihmistä 28 EU-maassa.

Kotitalouksien toimeentulo-ongelmat yleistyivät hieman vuonna 2020

Toimeentulo-ongelmia kokevia kotitalouksia oli vuonna 2020 hieman edellisvuotta enemmän 1) . 7,3 prosentilla kotitalouksista oli vaikeuksia tai suuria vaikeuksia saada rahat riittämään menoihinsa, kun edellisvuonna osuus oli 6,8 (kuvio). Toimeentulo-ongelmia kokevien kotitalouksien osuus on ollut alle 8 prosenttia koko 2010-luvun lukuun ottamatta vuotta 2011. 2)

Kotitalouksista noin 73 prosenttia lisäksi ilmoitti, että ne selviytyisivät yllättävästä suurehkosta menosta ilman ulkopuolista apua. Paras varautumiskyky on kahden aikuisen eläkeläistalouksilla, joista noin 91 prosenttia selviytyisi yllättävästä menosta. Heikoin varautumiskyky oli yhden huoltajan talouksilla (noin 47 %) ja nuorilla yhden hengen talouksilla (noin 56 %). Yllättävällä menolla tarkoitetaan yhden henkilön kotitalouden kuukausittaisen pienituloisuusrajan suuruista summaa, joka on viime vuosina ollut noin 1 200 euroa.

Kotitalouden tulot riittävät menoihin vaikeuksin tai suurin vaikeuksin vuosina 2004–2020*, % kotitalouksista

Kotitalouden tulot riittävät menoihin vaikeuksin tai suurin vaikeuksin vuosina 2004–2020*, % kotitalouksista

1) Elinolotilastosta julkaistaan tietoja kahden eri viiteajankohdan mukaan. Köyhyys- tai syrjäytymisriskin viiteajankohta on tulonsaantivuosi, mutta haastatteluihin perustuvat tiedot kuvaavat haastatteluajankohtaa eli tulonsaantivuoden jälkeistä vuotta. Lisätietoa viiteajankohdista on tämän julkaisun laatuselosteessa.
2) Haastattelutiedot kerättiin tutkimukseen tammi-kesäkuun 2020 välisenä aikana. Koska koronapandemia ja siitä seuranneet rajoitustoimet tulivat voimaan tiedonkeruun puolivälissä, kuvaavat haastattelussa kerätyt tiedot mahdollisia pandemian aiheuttamia muutoksia esimerkiksi taloudellisessa toimeentulossa vain osittain. Ks. laatuseloste.

Lähde: Elinolotilasto 2020, Tilastokeskus

Lisätietoja: Kaisa-Mari Okkonen 029 551 3408

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala

Julkaisu pdf-muodossa (306,0 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 09.02.2021

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Elinolotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=2669-8854. 01 2020. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 17.10.2021].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/eot/2020/01/eot_2020_01_2021-02-09_tie_001_fi.html