Tästä tilastosta on olemassa uudempi julkaisu

Tuorein julkaisu: Kuluttajahintaindeksi 2019, maaliskuu

Kuluttajahintaindeksin painorakenne ja hyödykekori päivitetty vuodelle 2019

Painorakenne

Kuluttajahintaindeksin 2015=100 painorakenne perustuu kansantalouden tilinpidon tietoihin yksityisistä kulutusmenoista vuodelta 2017. Kulutusmeno-arvoa päivitetään inflaatiokertoimella, jotta saadaan mahdollisimman ajantasainen arvio yksityisestä kulutuksesta vuodelle 2018. Vuonna 2018 kokonaiskulutuksen arvo oli 106 miljardia euroa.

Kansantalouden tilinpidon kulutusmenot ovat käytettävissä vain karkealla tasolla. Niiltä osin kuin kulutuserien jaottelu ei ole riittävän tarkka, karkean tason paino jaetaan ensisijaisesti kulutustutkimuksen avulla alaeriin. Lisäksi alaerien määrittelyssä käytetään muiden tilastojen tuottamia tilastoaineistoja, Suomen Pankin tilastoja sekä keskusliikkeiden ja -liittojen myyntiaineistoja.

Kuluttajahintaindeksin painot koostuvat kotitalouksien Suomessa ostamien tuotteiden ja palveluiden arvosta. Kotitalouksissa ovat mukana myös turistien kulutus Suomessa sekä laitoskotitaloudet. Kuluttajahintaindeksin yksityisen kulutuksen käsite poikkeaa kansantalouden tilinpidon ja kulutustutkimuksen käsitteistä ja on myös kattavuudeltaan eri. Lisätietoja Kuluttajahintaindeksi 2015=100 käyttäjän käsikirjasta, s.9.

Kuvio 1. Kokonaiskulutuksen arvo-osuudet hyödykeryhmittäin vuosina 2005, 2010 ja 2019, prosenttia kokonaiskulutuksesta

Kuvio 1. Kokonaiskulutuksen arvo-osuudet hyödykeryhmittäin vuosina 2005, 2010 ja 2019, prosenttia kokonaiskulutuksesta

Oheisessa kuvassa 1, on pääryhmittäin kolmen vuoden vertailu. Siitä voidaan todeta, että vuodesta 2005 lähtien kolme suurinta kokonaiskulutuksen pääryhmää ovat: 04 Asuminen, vesi, sähkö, kaasu ja muut polttoaineet, 07 Liikenne ja 01 Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat.

Verrattaessa pääryhmissä tapahtunutta muutosta ajassa, voidaan todeta, että eniten muutosta on tapahtunut ryhmässä 04 Asuminen, vesi, sähkö, kaasu ja muut polttoaineet. Sen osuus kokonaiskulutuksesta on noussut vuosien 2005 ja 2019 välillä 14%. Vuonna 2005 ryhmän osuus kokonaiskulutuksesta oli 21,3% kun taas vuonna 2019 osuus on 24,3%. Eniten laskua arvo-osuudessa on ollut ryhmässä 08 Viestintä, joka väheni 31 % aikavälillä 2005 - 2019. Kuvassa kaksi esitetään yksityisen kulutuksen vuosikohtainen rakenne pääryhmittäin.

Kuvio 2. Vuoden 2019 kulutuksen rakenne hyödykeryhmittäin, prosenttia kokonaiskulutuksesta

Kuvio 2. Vuoden 2019 kulutuksen rakenne hyödykeryhmittäin, prosenttia kokonaiskulutuksesta

Hyödykekori ja luokitus

Indeksilaskenta perustuu hyödykekoriin, jota päivitetään vuosittain kulutuksessa tapahtuvan muutoksen myötä. Hyödykekoriin lisätään hyödykkeitä, joiden kulutus on vähintään yhden promillen, tai enemmän, kokonaiskulutuksesta ja sieltä poistetaan hyödykkeitä, joiden arvo-osuus on pudonnut alle promilleen kokonaiskulutuksesta. Vuosittain päivitettävän hyödykekorin avulla varmistetaan edustavien tuotteiden ja palveluiden sisältyminen indeksiin.

Hyödykkeiden määrittelyssä käytetään vuonna 2016 käyttöön otettua hyödykeluokitusta (eCOICOP, European Classification of Individual Consumption According to Purpose), joka perustuu YK:n yksilöllisen kulutuksen käyttötarkoitusluokitukseen. EU ohjeistuksen mukaan hyödykkeet on jaettu 5-numerotason mukaisiin alaryhmiin, joiden avulla erotellaan palvelut ja tuotteet omiin kokonaisuuksiin. Suomen kansallinen luokitus on tätä tarkempi, sisältäen alaryhmiä täydentävät alajaot, 6- ja 7-numerotasot. Alajako päivittyy kun uusia hyödykkeitä otetaan hyödykekoriin tai poistetaan siitä.

Vuoden 2019 alussa hyödykekoriin lisättiin muutama uusi hyödyke ja poistettiin hyödyke sen vähäisestä kulutuksesta johtuen. Oheiseen taulukkoon on listattu uudet ja poistetut hyödykkeet.

Taulukko 1. Hyödykekoriin vuoden 2019 alussa tehdyt päivitykset

Lisätty uusi hyödyke      Poistettu hyödyke
Juomalasi Viinilasi
Pakasterasia Jätevaunu
Vauvantarvike Lastenvaunut
Muovikassi, Ihokarvanpoistotuote  
  Vaatekangas, BluRay-soitin, Tulostin, Perämoottori, Tulostinväri, Leirintäaluemaksu

Tiedonkeruuseen tehtyjen muutosten lisäksi otettiin käyttöön ns. kassapääteaineisto, joka kattaa päivittäistavarakaupassa myytävien ruokatuotteiden kuukausittaiset myyntimäärät ja hinnat. Tämä muutos on kuvattu tarkemmin seuraavassa kappaleessa ”Muutoksia tiedonkeruu-aineistossa 2019”.

Muutoksia tiedonkeruu-aineistossa 2019

Tammikuun 2019 tilastoon otettiin käyttöön kassapääteaineisto, joka kattaa päivittäistavarakaupassa myytävien tuotteiden viikoittaiset myyntimäärät ja hinnat. Aineisto täydentää olemassa olevaa alueittaista päivittäistavarakaupan hintakeruuta.

Nyt käyttöön otettava aineisto kuvaa yhden liikeketjun kuukausittaista myyntiä sisältäen noin 45 000 yksittäistä tuotetta. Perinteiseen hintakeruuseen verrattuna, jossa elintarvikkeiden hintoja kerätään otoksen perusteella n. 140, muutos on merkittävä. Jatkossa ryhmän 01.1 Elintarvikkeet –indeksisarja kuvaa entistä tarkemmin hinnoissa tapahtunutta muutosta.

Yritysten tietosuojan varmistamiseksi tilastossa käytettävän luokituksen tarkinta tasoa on karkeistettu. Tästä johtuen myös kulutushyödykkeiden keskihintojen, ns. keskihinta-tilasto, julkistaminen on lopetettu.

Myös yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin painorakenne päivitetään vuosittain

Tilastokeskus on päivittänyt myös EU:n tilastovirastolle Eurostatille laskettavan yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin painorakenteen. Sen perusvuosi on sama kuin kansallisen kuluttajahintaindeksin, 2015=100.

Yhdenmukaistettuja kuluttajahintaindeksejä käytetään pääasiallisesti EU-maiden välisessä inflaatiovertailussa. Euroopan keskuspankki käyttää yhdenmukaistettua kuluttajahintaindeksiä rahapolitiikassaan inflaation mittarina.

Suomen yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi perustuu samoihin paino- ja hintatietoihin kuin kansallinen kuluttajahintaindeksi, mutta sen hyödykevalikoima on suppeampi. Siihen eivät kuulu omistusasuminen, rahapelit, korot ja veroluonteiset maksut. Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi kattaa 86 prosenttia kansallisesta indeksistä.

Taulukko 2. Yhdenmukaistetusta kuluttajahintaindeksistä poistetut kulutuserät ja niiden painot Kuluttajahintaindeksissä 2015=100 vuonna 2019

COICOP-koodi      Hyödyke/ryhmä Paino KHI:ssä, o/o
04.6 Omistusasuminen 10,20
07.2.4.2.1.1   Ajoneuvovero 1,30
09.4.3 Rahapelit 1,90
12.5.2.0.1.2 Omakotitalon palovakuutusmaksu   0,12
12.6.2.1.1.2 Kulutusluottojen korot 0,88
12.7.0.1.1.2 Muut luvat 0,05
YKHIstä poistetut yhteensä 14,45
Taulukossa esitettyjen hyödykkeiden arvo-osuudet ovat pysyneet aikaisempaan vuoteen nähden jokseenkin samalla tasolla. Vuoteen 2013 verrattuna yhdenmukaisesta kuluttajahintaindeksistä poistettujen hyödykkeiden arvo-osuus on noussut 2,4 prosenttiyksikköä.

Lähde: Kuluttajahintaindeksi, Tilastokeskus

Lisätietoja: Kristiina Nieminen 029 551 2957, Satu Montonen 029 551 3205, kuluttajahintaindeksi@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen


Päivitetty 19.2.2019

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuluttajahintaindeksi [verkkojulkaisu].
ISSN=1796-3524. tammikuu 2019, Kuluttajahintaindeksin painorakenne ja hyödykekori päivitetty vuodelle 2019 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 20.4.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/khi/2019/01/khi_2019_01_2019-02-19_kat_001_fi.html