Kotitaloustuotannon arvo on vuonna 2019 kasvanut samaa tahtia kuin BKT

Kotitaloustuotannon arvo -tilasto on kansantalouden tilinpidon ydinjärjestelmää täydentävä kokonaisuus, joka kuvaa tilinpitoon kuulumattoman kotitaloustuotannon merkitystä. Tilasto kuvaa kotitalouksien omaan käyttöönsä tuottamien tavaroiden ja palveluiden rahallista arvoa

Kansainvälisesti sovitun käytännön mukaan palkatonta kotityötä eli kotitalouksien itselleen tuottamia palveluita ei pääsääntöisesti lasketa mukaan bruttokansantuotteeseen. Tälle kotitalouksien tekemälle työlle voidaan kuitenkin laskea arvo. Arvon laskemiseksi on olemassa kaksi keskenään varsin erilaista menetelmää: työ voidaan hinnoitella joko markkinahintaan tai sitten kustannusten (työ sekä tuotannossa käytetyt tuotteet) summana. Kotitaloustuotannon hinnoittelu markkinahintaan olisi teoreettisesti oikeampi tapa, mutta siihen ei löydy riittävästi tietoa. Vuonna 2017 julkaistu kansainvälinen ohjeistus suosittelee kotitaloustuotannon arvon laskelmista kustannusten kautta eli niin kutsuttua input-menetelmää käyttäen. Suomessa kotitaloustuotannon arvoa on laskettu input-menetelmää käyttäen vuodesta 2001 alkaen alun perin niille vuosille, kun käytössä on ollut jompikumpi päälähteistä, ajankäyttötutkimus tai kulutustutkimus. Aikaisemmin laskelmat laadittiin Tilastokeskuksen ja Kulutustutkimuskeskuksen yhteistyönä, mutta vuonna 2018 vastuu siirtyi kokonaan Tilastokeskukselle, joka julkaisee jatkossa tiedot vuosittain. Ensimmäiset Tilastokeskuksen laatimat laskelmat koskivat vuotta 2016 ja silloin uutena tietolähteenä oli käytettävissä vuoden 2016 kulutustutkimus. Nyt julkaistaan laskelma vuodelle 2019 perustuen vuosittain käytettävissä oleviin lähteisiin – päälähteistä eli ajankäyttötutkimuksesta tai kulutustutkimuksesta ei ole tarjolla uutta tietoa.

Kotitaloustuotannon arvo -tilaston vuoden 2019 laskelmissa käytetään vuoden 2016 kulutustutkimuksen, vuoden 2009 ajankäyttötutkimuksen sekä monien vuositilastojen tietoja. Vuoden 2009 ajankäyttötutkimuksen tiedot on päivitetty huomioiden kotitaloustyyppien lukumäärät vuonna 2019, ja kulutustietojen laskennassa on käytetty kansantalouden tilinpidon vuositietoja, jotka on jaettu kotitaloustyypeittäin vuoden 2016 kulutustutkimuksen perusteella. Kotitaloustuotannon arvoa koskevat luvut lasketaan kansainvälisen ohjeistuksen mukaan, jolloin laskelmissa huomioidaan yli 15-vuotiaiden kotityöaika ja vapaaehtoistyötä ei lasketa mukaan kotitaloustuotantoon, vaan se näytetään erillisenä osana..

Kun puhutaan kotitaloustuotannosta, sillä tarkoitetaan sekä bruttokansantuotteeseen sisältyvää että sen ulkopuolelle jäävää kotitaloustuotantoa. Laskelmissa nämä kaksi erää pidetään erillään, jolloin BKT:n ulkopuolelle jäävä kotitaloustuotanto voidaan suhteuttaa bruttokansantuotteeseen tai se voidaan summata bruttokansantuotteen kanssa niin kutsutun laajennetun bruttokansantuotteen laskemiseksi.

Kotitaloustuotannon bruttoarvonlisäys kattaa input-menetelmällä laskien kotitalouksien itselleen tekemän työn arvon ja tuotannossa käytetyn kiinteän pääoman kulumisen, ja se on bruttokansantuotetta vastaava käsite näissä laskelmissa. Laskelmia verrataan kansantalouden tilinpidon lukuihin. Vuoden 2019 laskennan yhteydessä päivitettiin myös muutamia vuoden 2018 laskelmiin vaikuttavia eriä, sillä nämä olivat muuttuneet tilinpidon vuosilaskelmissa, sekä korjattiin muutama syksyn 2019 aikasarjakorjauksen yhteydessä päivittämättä jäänyt tieto vuosille 2016 ja 2017, mutta näiden päivitysten vaikutus kokonaisuuteen on hyvin pieni.

Kotitaloustuotannon bruttoarvonlisäys 99,5 miljardia euroa

Bruttokansantuote oli Suomessa 240,6 miljardia euroa vuonna 2019, ja koko kotitaloustuotannon bruttoarvonlisäys 99,5 miljardia euroa. Kotitaloustuotannosta BKT:hen sisältyvä osuus oli 18,1 miljardia ja BKT:n ulkopuolelle jäävän (nk. non-SNA) kotitaloustuotannon bruttoarvonlisäys 81,4 miljardia euroa. Tilinpidon ulkopuolelle rajattu osuus kotitaloustuotannosta vastasi 33,9 prosenttia BKT:stä. Vuosina 2009, 2012 ja 2016 BKT:n ulkopuolisen kotitaloustuotannon bruttoarvonlisäyksen suhde BKT:hen on ollut hieman korkeampi, sen jälkeen se on hieman laskenut. Vuosina 2018 ja 2019 suhde on ollut sama, eli vuonna 2019 kotitaloustuotannon arvo on kasvanut samalla tavalla kuin BKT.

Kuvio 1. BKT:n ulkopuolelle jäävän kotitaloustuotannon suhde BKT:hen

Kuvio 1. BKT:n ulkopuolelle jäävän kotitaloustuotannon suhde BKT:hen

Niin kutsuttu laajennettu BKT, eli BKT:n ja BKT:n ulkopuolelle jäävän kotitaloustuotannon bruttoarvonlisäyksen summa, oli 322,0 miljardia euroa vuonna 2019. Kotitaloustuotannon bruttoarvonlisäys – eli nyt voidaan huomioida sekä BKT:hen jo sisältyvä että sen ulkopuolelle jäävä kotitaloustuotanto – on tästä laajennetusta BKT:stä vajaa kolmannes eli 30,9 %.

Kuvio 2. Laajennettu BKT

Kuvio 2. Laajennettu BKT

Kotitaloustuotanto laajempi käsite

Kun puhutaan kotitaloustuotannosta, eikä pelkästään kotitaloustuotannon bruttoarvonlisäyksestä, käsite sisältää sekä työajan että tuotannossa käytetyt tavarat ja palvelut. Kansantalouden tilinpidossa kotitalouksien investoinneiksi lasketaan vain asuntojen hankinta ja muut menot ovat loppukulutusta. Kotitaloustuotannon arvo -tilastoa laadittaessa kotitalouksien kulutusmenot ryhmitellään uudestaan niin, että osa tuotteista lasketaan tuotannossa käytetyiksi välituotteiksi, osa investoinneiksi ja osa suoraan loppukäytöksi. Näistä välituotekäyttö tulee mukaan laskelmaan sellaisenaan. Investointien perusteella lasketaan niin kutsuttu kiinteän pääoman kuluminen, joka huomioidaan laskelmissa. Loppukäyttö ei sisälly kotitaloustuotantoon.

Suomessa kehitetyssä mallissa myös vapaaehtoistyöhön käytetty aika on laskettu mukaan kotitaloustuotantoon: ajankäyttötutkimuksen tulosten mukaan vuonna 2009 vapaaehtoistyöhön käytetystä ajasta 75 % oli naapuriapua ja 25 % käytettiin yhdistystoimintaan. Kansainvälisessä mallissa vapaaehtoistyötä ei sisällytetä kotitaloustuotantoon, mutta suositellaan, että se lasketaan ja näytetään tuloksissa erikseen.

Taulukko 1: Kotitaloustuotannon arvo Suomessa 2019

Kotitaloustuotannon arvo 2018 / Kotitaloudet yhteensä / Miljoonaa euroa Kotitaloustuotanto (SNA + non-SNA) Yhteensä Vapaa- ehtoistyö non-SNA Kotitaloustuotanto ml. vapaaehtoistyö Yhteensä
Arvonlisäys, netto 88104 7 801 95 905
Pääoman kuluminen 11 387 0 11 387
Arvonlisäys, brutto 99 491 7 801 107 292
Välituotekäyttö 36 781 0 36 781
Tuotoksen arvo 136 271 7 801 144 072

Kotitaloustuotannon arvo -tilasto on kansantalouden tilinpidon ydinjärjestelmää täydentävä kokonaisuus, joka kuvaa tilinpitoon kuulumattoman kotitaloustuotannon merkitystä. Tilasto kuvaa kotitalouksien omaan käyttöönsä tuottamien tavaroiden ja palveluiden rahallista arvoa.


Lähde: Kotitaloustuotannon arvo, Tilastokeskus

Lisätietoja: Katri Soinne 029 551 2778, kansantalous@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Mari Ylä-Jarkko


Päivitetty 11.11.2020

Viittausohje:

Tilasto: Kotitaloustuotannon arvo [verkkojulkaisu].
ISSN=2490-0214. 2019, Kotitaloustuotannon arvo on vuonna 2019 kasvanut samaa tahtia kuin BKT . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 7.3.2021].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/kotsa/2019/kotsa_2019_2020-11-11_kat_001_fi.html