1. Äänestäneet kuntavaaleissa 2021

Tässä katsauksessa tarkastellaan kuntavaaleissa 2021 äänioikeutettuja ja äänestäneitä eri taustatekijöiden mukaan. Tiedot äänioikeutetuista ja äänestäneistä on saatu oikeusministeriön vaalitietojärjestelmän äänioikeusrekisteristä. Yksilötason taustatiedot perustuvat Tilastokeskuksen aineistoihin, muun muassa väestö-, työssäkäynti- ja perhetilastoon sekä tutkintorekisteriin. Tarkastelun kohteena olevat ryhmät ovat yhtäältä kaikki kuntavaaleissa 2021 äänioikeutetut ja ennakkoon äänestäneet, toisaalta äänioikeutetut ja äänestäneet kunnissa ja äänestysalueilla, joissa käytettiin sähköistä äänioikeusrekisteriä vuoden 2021 vaaleissa.

Sähköinen äänioikeusrekisteri mahdollistaa äänestysaktiivisuuden tarkastelun vaalipäivän äänien osalta. Tämä tieto antaa täydellisen kuvan äänestysaktiivisuudesta, sillä sen avulla voidaan huomioida myös äänestämättä jättäneet. Tämä ei ole mahdollista vain ennakkoon äänestäneet sisältävän aineiston kohdalla. Tässä katsauksessa viitataan ennakkoon äänestäneillä kaikkiin, koko maassa ennakkoon äänestäneisiin ja kaikilla äänestäneillä em. alueilla asuneisiin vaalipäivänä ja ennakkoon äänestäneisiin äänioikeutettuihin.

Katsauksessa esitetyt tiedot kaikista äänestäneistä eivät kata koko maata tai kaikkia äänioikeutettuja. Kaikilla äänestäneillä viitataankin tässä katsauksessa äänestäneisiin niillä alueilla, joilta tieto oli saatavissa. Tässä katsauksessa esitettyjä tietoja ei ole muokattu mitenkään, esim. painottamalla aineistoa taustatekijöiden perusteella, vaan jakaumat esitetään sellaisina, kuin ne aineistossa ovat. Toisin sanoen, kaikista äänestäneistä alueilla esitetyt tiedot koskevat niitä kuntia, äänestysalueita ja äänioikeutettuja, joista tieto oli saatavilla.

Analyysin aineisto

Katsauksen analyyseissa on mukana kaksi toisistaan erillistä, mutta osittain päällekkäistä äänestäjäryhmää. Katsauksen tekstissä, taulukoissa ja kuvioissa käytetään näistä äänestäjäryhmistä seuraavia termejä:

  1. Ennakkoon äänestäneet -ryhmä, joka kattaa kaikki kuntavaaleissa ennakolta äänestäneet koko maassa.

  2. Kaikki äänestäneet alueilla -ryhmä, joka kattaa sekä ennakkoon että vaalipäivänä äänestäneet (s.o. kaikki äänestäneet) niillä äänestysalueilla, joilla oli käytössä sähköinen äänioikeusrekisteri.

Katsauksessa käytetyt äänestäjäryhmät eivät ole toisensa poissulkevia. Koko maan ennakkoon äänestäneet sisältää myös em. alueilla ennakkoon äänestäneet äänioikeutetut. Kaikki äänestäneet alueilla kattaa myös kaikki ko. alueilla asuneet ennakolta äänestäneet. Näin ollen ryhmä ”ennakkoon äänestäneet” kuvaa nimensä mukaisesti ennakkoon äänestäneitä äänioikeutettuja koko maassa, ryhmä ”kaikki äänestäneet alueilla” kattaa vaalipäivänä ja ennakkoon äänestäneet rajatussa määrässä äänestysalueita.

Kuntavaaleissa 2021 oli 4 460 299 äänioikeutettua. Näistä äänioikeutetuista äänesti ennakolta 1 474 538, eli 33,1 prosenttia kaikista äänioikeutetuista. Äänestysalueilla, joista saadaan tieto myös vaalipäivän äänestämisestä, oli yhteensä 1 953 834 äänioikeutettua. Täydellinen äänestystieto saadaan siis 43,8 prosentista äänioikeutetuista.

Kaikkiin äänioikeutettuihin ei pystytä yhdistämään kaikkia yksilötason taustatekijöitä. Yksittäisten analyysissä käytettyjen taustamuuttujien kohdalla em. äänioikeutettujen lukumäärät saattavat olla em. lukuja pienempiä. Käytännössä tämä näkyy mm. siinä, että kuvioissa ja taulukoissa esitetyt tietyt jakaumat saattavat vaihdella hieman muuttujittain.

Aineiston kattavuus

Äänestysalueet ja kunnat, joilta saatiin kaikki äänestystiedot, eivät jakaudu täysin tasaisesti koko maan tasolla. Tietoa myös vaalipäivän äänestämisestä saatiin yhteensä 152 kunnasta, 99 kunnasta tieto saatiin koko kunnasta, eli kaikilta äänestysalueilta, osasta äänestysalueita tieto saatiin 53 kunnasta.

Helsingin vaalipiiriä lukuun ottamatta vaalipäivän äänestystietoa saatiin kaikista vaalipiireistä. Tietojen kattavuus kuitenkin vaihtelee vaalipiireittäin. Kattavin tieto saatiin Keski-Suomen vaalipiiristä, 84,6 prosentista vaalipiirin äänioikeutetuista. Koko maan tasoa kattavampaa tietoa saatiin myös Oulun (78,9 % äänioikeutetuista), Lapin (71,2 %), Pirkanmaan (60,4 %), Satakunnan (57,8 %), Uudenmaan (51,8 %) ja Vaasan (44,0 %) vaalipiireistä. Helsingin vaalipiiristä ei saatu vaalipäivän äänestystietoja yhdeltäkään äänestysalueelta. Toisin sanoen aineisto ei sisällä lainkaan Helsingin vaalipiirissä äänioikeutettujen vaalipäivän äänestystietoja. (ks. Liitetaulukko 1.)

Liitetaulukossa 2. tarkastellaan äänioikeutettujen taustatekijöitä koko maassa ja alueilla, joista saatiin täydellinen äänestystieto. Kuntavaaleissa 2021 äänioikeutetut olivat keskimäärin 50,9-vuotiaita. Tältä osin alueiden äänioikeutetut eivät merkittävästi eroa äänioikeutetuista koko maassa. Äänioikeutetuista miehiä oli koko maassa 49,0 prosenttia, käytännössä yhtä paljon kuin alueilla.

Koko maan äänioikeutettujen käytettävissä olevien tulojen mediaani oli hieman alueiden äänioikeutettuja suurempi. Ero oli hieman alle 300 euroa vuodessa.

Koulutusasteen osalta tarkasteltavat alueet eivät oleellisesti poikkea koko maasta. Koko maassa äänioikeutetut olivat keskimäärin hieman korkeammin koulutettuja kuin tarkastelluilla alueilla. Ero näkyy käytännössä vain toisen asteen ja vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden ryhmissä. Toisen asteen tutkinnon suorittaneita oli koko maassa 1,4 prosenttiyksikköä vähemmän ja vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita 1,4 prosenttiyksikköä enemmän kuin tarkastelluilla alueilla. Koulutuksen kohdalla Helsingin vaalipiirin ja muun muassa Turun ja Espoon puuttuminen aineistosta vaikuttaa jakaumiin.

Erot pääasiallisen toiminnan luokissa olivat pieniä kaikkien äänioikeutettujen ja alueilla äänioikeutettujen välillä. Kaikissa pääasiallisen toiminnan ryhmissä ero koko maan ja alueiden välillä oli alle 0,5 prosenttiyksikköä. Alueilla oli koko maata hieman (1,5 prosenttiyksikköä) enemmän suomenkielisiä äänioikeutettuja, mikä liittyy osaltaan tiettyjen suurten kaupunkien puuttumiseen aineistosta.

Puolueiden kannatus kuntavaaleissa 2021 eroaa hieman alueiden ja koko maan välillä. Alueilla Keskustan, Perussuomalaisten ja SDP:n kannatus oli hieman koko maata suurempaa. Vastaavasti Kokoomuksen ja Vihreiden kannatus oli alueilla koko maata pienempää. Muiden puolueiden kannatuksessa ei ollut merkittäviä eroja alueiden ja koko maan välillä.

Tässä luvussa ja liitetaulukoissa 1. ja 2. esitetyt seikat on syytä ottaa huomioon yleistettäessä sähköisen äänioikeusrekisterin alueilla äänestäneistä saatuja tietoja koko maahan.

Ikä ja sukupuoli

Vuoden 2021 kuntavaaleissa äänesti ennakkoon 1 474 538 äänioikeutettua, mikä on 33,1 prosenttia kaikista Suomessa asuvista äänioikeutetuista. Tilastokeskuksen ilmoittama ennakkoäänestysprosentti on 60,0. Ennakkoäänestysprosentti saadaan laskemalla ennakkoon äänestäneiden osuus äänestäneistä. Tässä katsauksessa äänestäneitä tarkastellaan suhteessa äänioikeutettuihin, joten ilmoitetut prosenttiluvut ovat ennakkoäänestysprosenttia pienempiä.

Äänestysalueilla, joilta saatiin kaikki äänestystiedot, äänensä vaaleissa antoi 53,6 prosenttia äänioikeutetuista. Ennakkoon näillä alueilla äänesti 32,8 ja vaalipäivänä 20,8 prosenttia äänioikeutetuista.

Ikä vaikuttaa selvästi äänestysaktiivisuuteen. Ennakkoon koko maassa äänestäneiden osuus äänioikeutetuista ylitti 30 prosentin osuuden 53 ikävuoden kohdalla, jonka jälkeen osuus kasvaa aiempaa nopeammin. Ennakkoon äänestäminen oli yleisintä 75-vuotiaiden joukossa, joista 52,2 prosenttia äänesti ennakkoon. Ennakkoon äänestäneiden osuus laski alle 30 prosentin 90-vuotiaiden ikäryhmässä. (Kuvio 1.)

Kuvio 1. Äänestäneiden osuus äänioikeutetuista iän mukaan kuntavaaleissa 2021, %

Kuvio 1. Äänestäneiden osuus äänioikeutetuista iän mukaan kuntavaaleissa 2021, %

Kaikkien äänestäneiden osuus äänioikeutetuista alueilla, joilta saatiin myös vaalipäivän äänestystieto, antaa ilmiöstä ennakkoon äänestämistä kattavamman kuvan. Vuoden 2021 vaaleissa 18-vuotiaiden äänestysprosentti oli näillä alueilla 40,9. Äänestysprosentti putosi 32,5 prosenttiin 21-vuotiaiden ryhmässä. Tämän jälkeen äänestysprosentti kasvoi verrattain tasaisesti 45-vuotiaiden ikäryhmän 56,0 prosenttiin, jonka jälkeen kasvu oli hitaampaa. Äänestysprosentti oli korkeimmillaan 73-vuotiaiden ryhmässä (69,6 %). Äänestysprosentti laski alle 60 prosentin 82-vuotiaiden ryhmässä, 21-vuotiaiden taso alittui 92-vuotiaiden ikäryhmässä. (Kuvio 1.)

Naiset äänestivät miehiä aktiivisemmin niin ennakkoon koko maassa kuin alueillakin, lukuun ottamatta kahta vanhinta tarkasteltua ikäryhmää. Koko maassa äänioikeutetuista naisista äänesti ennakkoon 35,2 prosenttia, 4,4 prosenttiyksikköä miehiä enemmän.

Kaikki äänestäneet huomioiva äänestysprosentti oli niin ikään naisilla suurempi. Alueilla naisista äänesti 55,0 prosenttia, 2,8 prosenttiyksikköä miehiä enemmän. Ikäryhmittäin tarkasteltuna naiset äänestivät miehiä aktiivisemmin kaikissa, paitsi 65 vuotta täyttäneiden ja sitä vanhempien ikäryhmissä. Suurin ero äänestysaktiivisuudessa sukupuolten välillä oli nuorimmissa ikäryhmissä. Naisten äänestysprosentti oli 18–19-vuotiaiden ikäryhmässä lähes 10 prosenttiyksikköä miesten vastaavaa suurempi. (Taulukko 1.)

Taulukko 1. Ennakkoon äänestäneiden ja kaikkien äänestäneiden osuus äänioikeutetuista sukupuolen ja iän mukaan kuntavaaleissa 2021, %

Ikäluokka Yhteensä Miehet Naiset
Ennakkoon
äänestäneet,
koko maa
Kaikki
äänestäneet,
alueilla
Ennakkoon
äänestäneet,
koko maa
Kaikki
äänestäneet,
alueilla
Ennakkoon
äänestäneet,
koko maa
Kaikki
äänestäneet,
alueilla
Yhteensä 33,1 53,6 30,8 52,2 35,2 55,0
18-19 18,9 39,1 15,8 34,5 22,2 44,0
20-24 20,2 34,0 16,2 29,9 24,5 38,5
25-34 22,6 40,2 20,0 37,3 25,5 43,3
35-44 24,8 49,8 22,9 47,5 26,9 52,2
45-54 28,9 56,4 27,0 55,0 30,8 57,9
55-64 37,6 61,4 35,4 60,6 39,8 62,1
65-74 49,9 68,3 48,4 68,6 51,3 68,1
75- 44,1 57,8 47,4 63,9 41,9 53,8

Pääasiallinen toiminta, koulutus ja perheasema

Pääasiallisen toiminnan ryhmistä koko maassa ennakkoon äänestäneistä oli eniten työllisiä (44,8 %). Eläkeläisiä oli ennakkoon äänestäneistä hieman vähemmän (39,4 prosenttia). Työllisiä oli ennakkoon äänestäneiden joukossa vähemmän ja eläkeläisiä enemmän kuin kaikkien äänioikeutettujen joukossa. Muissa pääasiallisen toiminnan ryhmissä ennakkoon äänestäneitä oli suhteellisesti vähemmän kuin äänioikeutettujen joukossa. (Kuvio 2.)

Kaikista äänestäneistä kaikkiin pääasiallisen toiminnan ryhmiin kuuluvien osuus äänestäneistä jäi alle ryhmien suhteellisen koon kaikissa äänioikeutetuissa. (Kuvio 3.)

Kuvio 2. Äänioikeutetut ja ennakkoon äänestäneet koko maassa pääasiallisen toiminnan mukaan kuntavaaleissa 2021, %

Kuvio 2. Äänioikeutetut ja ennakkoon äänestäneet koko maassa pääasiallisen toiminnan mukaan kuntavaaleissa 2021, %

Kuvio 3. Äänioikeutetut ja kaikki äänestäneet alueilla pääasiallisen toiminnan mukaan kuntavaaleissa 2021, %

 Kuvio 3. Äänioikeutetut ja kaikki äänestäneet alueilla pääasiallisen toiminnan mukaan kuntavaaleissa 2021, %

Korkea koulutus lisää äänestämisen todennäköisyyttä. Kuntavaaleissa keskimääräistä useammin ennakkoon äänestivät alimman korkea-asteen tai sitä korkeamman koulutusasteen suorittaneet äänioikeutetut. Sama ilmiö näkyy myös kaikkien alueilla äänestäneiden kohdalla, ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutuksen suorittaneiden äänestysprosentti oli 24,4 prosenttiyksikköä kaikkia ja 37,9 prosenttiyksikköä pelkän perusasteen koulutuksen suorittaneita äänioikeutettuja suurempi.

Lähes kaikissa koulutusryhmissä äänestysaktiivisuus kasvoi iän myötä, poikkeuksena nuorin ja vanhin tarkasteltu ikäryhmä. Yli 80 prosentin äänestysaktiivisuuteen päästiin vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden 55–64-vuotiaiden sekä alemman korkeakouluasteen suorittaneiden 65–74-vuotiaiden joukossa. (Taulukko 2.)

Taulukkoa 2. tulkitessa on syytä huomata, että alimman korkea-asteen tutkinnot vähentyvät väestössä, eikä koulutusryhmään tule Suomesta enää uusia tutkintoja, joten koulutusryhmän ikärakenne poikkeaa selvästi muista ryhmistä. Alimman korkea-asteen koulutus kattaa toisen asteen yläpuolella olevat tutkinnot, jotka eivät ole ammattikorkeakoulututkintoja.

Taulukko 2. Ennakkoon ja kaikkien äänestäneiden osuus iän ja koulutusasteen mukaan kuntavaaleissa 2021, %

Yhteensä Perus-
aste
Toinen
aste
Alin
korkea-
aste
Alempi
korkea-
kouluaste
Ylempi
korkea-
kouluaste,
tutkija-
koulutus
Yhteensä Ennakkoon
äänestäneet,
koko maa
33,1 25,7 28,5 47,3 37,7 49,4
Kaikki
äänestäneet,
alueilla
53,6 40,1 48,5 71,4 65,1 78,0
18-24 Ennakkoon
äänestäneet,
koko maa
19,9 16,8 22,1 .. 41,3 ..
Kaikki
äänestäneet,
alueilla
35,4 32,9 37,0 .. 60,8 ..
25-34 Ennakkoon
äänestäneet,
koko maa
22,6 10,8 17,3 16,8 32,6 44,9
Kaikki
äänestäneet,
alueilla
40,2 18,2 34,9 28,7 56,8 69,8
35-44 Ennakkoon
äänestäneet,
koko maa
24,8 12,3 19,3 24,7 29,4 40,0
Kaikki
äänestäneet,
alueilla
49,8 23,4 42,5 54,7 60,9 72,8
45-54 Ennakkoon
äänestäneet,
koko maa
28,9 15,7 24,1 32,6 33,7 43,4
Kaikki
äänestäneet,
alueilla
56,4 30,3 49,3 64,2 67,0 78,9
55-64 Ennakkoon
äänestäneet,
koko maa
37,6 24,0 33,3 43,9 45,3 55,3
Kaikki
äänestäneet,
alueilla
61,4 41,4 56,4 70,7 74,2 82,7
65-74 Ennakkoon
äänestäneet,
koko maa
49,9 38,9 47,1 60,3 64,3 69,4
Kaikki
äänestäneet,
alueilla
68,3 56,4 66,3 79,3 84,1 87,9
75- Ennakkoon
äänestäneet,
koko maa
44,1 35,7 45,8 57,8 62,3 68,2
Kaikki
äänestäneet,
alueilla
57,8 48,7 61,2 73,0 77,4 82,5

Äänestäneiden perheasemaa tarkastellaan rajattujen perheaseman luokkien avulla. Huomiota kiinnitetään avio- tai avoliitossa eläviin (parisuhde) ja perheettömiin, lasten lukumäärän sekä äänioikeutettujen ikään.

Parisuhteessa elävät äänestivät alueilla selvästi perheettömiä aktiivisemmin, parisuhteessa elävien äänestysprosentti oli yli 15 prosenttiyksikköä suurempi kuin perheettömillä. Parisuhteessa elävien, joilla on alle 18-vuotiaita lapsia, äänestysprosentti oli yli 9 prosenttia matalampi kuin niiden, joiden lapset olivat täysi-ikäisiä. Yhden vanhemman perheen vanhempien äänestysaktiivisuus jäi 41,2 prosenttiin.

Tarkasteltaessa nuorten, 18–24-vuotiaiden äänioikeutettujen äänestysaktiivisuutta, voidaan havaita että kotona (vanhempiensa kanssa) asuvien äänestysprosentti oli hieman korkeampi kuin saman ikäisten perheisiin kuulumattomien. Perheisiin kuulumattomat sisältävät sekä yksin että muun tai muiden henkilöiden kanssa asuvat. Ero ryhmien äänestysaktiivisuudessa alueilla on 5 prosenttiyksikköä.

Äänestäneiden ikäryhmittäinen tarkastelu ei oleellisesti muuta kuvaa perheaseman vaikutuksesta. Pääsääntöisesti äänestysprosentti kasvoi kaikissa perheaseman ryhmissä iän myötä, lukuun ottamatta vanhinta, 75 vuotta täyttäneiden ikäryhmää. Perheaseman kohdalla ryhmä “Muu” sisältää kotona asuvat yli 24-vuotiaat, aikuisen lapsen kanssa asuvat yhden vanhemman perheen vanhemmat, laitosväestön ja luokittelemattomat henkilöt sekä henkilöt, joiden perheasemasta ei ole tietoa. (Kuvio 4., Taulukko 3.)

Kuvio 4. Äänestäneiden osuus äänioikeutetuista tietyissä perheaseman ryhmissä kuntavaaleissa 2021, %

Kuvio 4. Äänestäneiden osuus äänioikeutetuista tietyissä perheaseman ryhmissä kuntavaaleissa 2021, %

Taulukko 3. Ennakkoon ja kaikkien äänestäneiden osuus äänioikeutetuista perheaseman mukaan kuntavaaleissa 2021, %

Yhteensä Pari-
suhde
Pari-
suhde,
ei lapsia
Pari-
suhde,
alle 18 v.
lapsia
Pari-
suhde,
ei
alle 18 v.
lapsia
Yhden
vanh.
perhe,
alle 18 v.
lapsia
Perheetön Muu
Yhteensä Ennakkoon
äänestäneet,
koko maa
33,2 36,1 41,9 25,9 37,3 22,6 32,4 23,7
Kaikki
äänestäneet,
alueilla
53,7 61,3 63,1 57,2 66,5 41,2 46,0 36,8
18-24 Ennakkoon
äänestäneet,
koko maa
19,9 18,4 19,4 11,0 .. 8,0 22,3 13,4
Kaikki
äänestäneet,
alueilla
35,5 33,9 34,7 28,1 .. 13,4 33,1 18,4
25-34 Ennakkoon
äänestäneet,
koko maa
22,7 23,4 27,1 18,7 .. 12,9 23,8 18,3
Kaikki
äänestäneet,
alueilla
40,3 45,4 47,2 43,4 .. 24,3 36,7 31,5
35-44 Ennakkoon
äänestäneet,
koko maa
24,9 25,7 28,2 25,1 18,5 21,4 24,8 19,1
Kaikki
äänestäneet,
alueilla
50,0 55,3 50,6 56,5 42,1 39,9 39,8 31,7
45-54 Ennakkoon
äänestäneet,
koko maa
29,0 29,7 29,6 29,7 30,1 28,3 28,1 24,2
Kaikki
äänestäneet,
alueilla
56,6 61,9 55,0 65,4 61,7 51,7 44,7 40,7
55-64 Ennakkoon
äänestäneet,
koko maa
37,7 39,5 40,5 34,7 38,6 33,0 34,9 31,5
Kaikki
äänestäneet,
alueilla
61,5 66,8 65,7 69,5 69,5 57,0 51,6 47,8
65-74 Ennakkoon
äänestäneet,
koko maa
49,9 53,0 53,6 42,4 46,2 37,4 44,8 36,7
Kaikki
äänestäneet,
alueilla
68,4 73,6 73,8 72,7 71,4 62,3 59,2 49,5
75- Ennakkoon
äänestäneet,
koko maa
44,1 50,9 51,4 .. 41,0 .. 39,1 23,5
Kaikki
äänestäneet,
alueilla
57,9 67,9 68,2 .. 61,2 .. 49,9 30,5

Tulotaso ja ammatti

Äänestäneiden ja äänioikeutettujen tulotasoa tarkastellaan käytettävissä olevien rahatulojen avulla. Tulotiedot on saatu viimeksi vahvistetusta verotuksesta vuodelta 2019. Käytettävissä olevat rahatulot tarkoittavat verojen jälkeisiä rahatuloja. Nämä koostuvat työ- ja omaisuustuloista, työhön liittyvistä luontoiseduista sekä tulonsiirroista.

Katsauksen aineistossa äänioikeutettujen tulot on jaettu desiileihin. Tulojen desiilit saadaan järjestämällä äänioikeutetut tulojen mukaan ja jakamalla joukko kymmeneen yhtä suureen osaan. Tällä tavalla muodostetuissa ryhmissä on jokaisessa kaikkien äänioikeutettujen (koko maa) kohdalla noin 444 000 äänioikeutettua. Alueilla, joilta saatiin tieto myös vaalipäivän äänestämisestä, sijoittuu näin muodostettuihin ryhmiin noin 195 000 äänioikeutettua kuhunkin.

Koko maan tasolla aineistosta puuttuu tulotieto noin 21 000 äänioikeutetulta. Myös vaalipäivän äänet sisältävien alueiden aineistosta tulotieto puuttui noin 7 400 äänioikeutetulta. Kaikkien äänioikeutettujen käytettävissä olleiden tulojen mediaani oli noin 22 300 euroa, tarkastelluilla rajatuilla alueilla vastaava mediaanitulo oli noin 22 100 euroa. Suurituloisimpaan tulokymmenykseen koko maassa kuuluneiden äänioikeutettujen käytettävissä olevat tulot olivat vähintään 41 372 euroa, tarkastelluilla alueilla vastaavasti 39 991 euroa vuodessa. Alimpaan tulokymmenykseen kuuluneiden tulot olivat koko maan äänioikeutettujen kohdalla enintään 9 422 euroa ja alueilla 9 431 euroa vuodessa. (Taulukko 4.)

Taulukko 4. Kuntavaaleissa 2021 äänioikeutettujen tulodesiilien alarajat, euroa

Desiili Kaikki
äänioikeutetut
Äänioikeutetut
alueilla
1. desiili 0 0
2. desiili 9 423 9 432
3. desiili 13 513 13 478
4. desiili 16 230 16 135
5. desiili 19 095 18 896
6. desiili 22 341 22 057
7. desiili 25 531 25 190
8. desiili 28 836 28 373
9. desiili 33 309 32 596
10. desiili 41 372 39 991

Koko maan tasolla tuloilla ei kokonaisuudessaan ollut suurta vaikutusta ennakkoon äänestämiseen. Alimmissa tulodesiileissä ennakkoon äänestäminen oli suhteellisesti vähäisempää ja ylimmissä desiileissä yleisempää kuin muissa tuloluokissa. Kolmannesta tulodesiilistä kahdeksanteen desiiliin ennakkoon äänestämisen asteessa ei tapahtunut suuria muutoksia, ennakkoon äänestäneiden osuus vaihteli näissä luokissa 32,3 ja 35,2 prosentin välillä. (Kuvio 5.)

Tarkasteltaessa kaikkia äänestäneitä alueilla, tulojen vaikutus äänestysaktiivisuuteen oli huomattavasti selvempi. Ylemmissä tuloluokissa äänestäminen oli säännönmukaisesti pienituloisempia yleisempää. Ylimpään tulodesiiliin kuuluneista äänesti kaikkiaan 72,7 prosenttia. Sen sijaan alimmassa tulodesiilissä äänestysaktiivisuus jäi 37,2 prosenttiin. Ero pieni- ja suurituloisimpien äänestysaktiivisuudessa oli siten yli 35 prosenttiyksikköä. (Kuvio 5.)

Kuvio 5. Äänestäneiden osuus äänioikeutetuista tulodesiileittäin kuntavaaleissa 2021, %

Kuvio 5. Äänestäneiden osuus äänioikeutetuista tulodesiileittäin kuntavaaleissa 2021, %

Äänioikeutettujen ammattia tarkastellaan ammattiluokituksen avulla. Aineistossa käytetty ammattitieto on vuodelta 2018. Ammatti päätellään vuoden viimeisenä päivänä henkilöille, jotka ovat pääasiallisen toiminnan mukaan työllisiä. Vuoden 2021 vaalien äänioikeutetuista ammattitieto löytyy koko aineistossa noin 2 300 000 äänioikeutetulle. Tarkastelluilla alueilla vastaava tieto on noin 980 000 äänioikeutetulla.

Kaikkien sellaisten äänioikeutettujen, joista on aineistossa ammattitieto, äänestysprosentti tarkastelluilla alueilla oli 55,6. Ammattiryhmistä korkein äänestysprosentti oli erityisasiantuntijoilla, 73,8 prosenttia. Yli 70 prosentin taso ylittyi myös johtajien kohdalla. Äänestysprosentti oli keskimääräistä pienempi eri työntekijäryhmissä, toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijöitä lukuun ottamatta. (Kuvio 6.)

Matalin ammattiryhmän mukaan mitattu äänestysaktiivisuus oli muiden työntekijöiden ryhmässä, jossa äänestysprosentti jäi 38,2 prosenttiin, eli yli 17 prosenttiyksikköä ammattiryhmien keskiarvon alapuolelle. Muut työntekijät -luokka sisältää avustavia, rutiiniluonteisia tai vähän koulutusta vaativia tehtäviä.

Kuvio 6. Äänestäneiden osuus äänioikeutetuista ammattiryhmän mukaan kuntavaaleissa 2021, %

Kuvio 6. Äänestäneiden osuus äänioikeutetuista ammattiryhmän mukaan kuntavaaleissa 2021, %

Ulkomaalaistausta

Äänioikeutettujen ja äänestäneiden taustaa tarkastellaan kielen ja syntyperän avulla. Kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvien äänestysaktiivisuus oli alueilla äänestäneiden kohdalla kaikkien äänioikeutettujen tasoa korkeampaa. Suomen- ja saamenkielisistä äänesti 1,5 prosenttiyksikköä ja ruotsinkielisistä 12,2 prosenttiyksikköä kaikkia äänioikeutettuja enemmän.

Kuntavaaleissa äänioikeus on sidoksissa asuinpaikkaan, eli muita kuin kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvia äänioikeutettuja on enemmän kuin esim. eduskuntavaaleissa. Kaikista äänioikeutetuista suomenkielisiä oli 88,1, ruotsinkielisiä 4,6 ja muunkielisiä 7,2 prosenttia. Alueilla, joista saatiin tieto kaikista äänestäneistä suomea äidinkielenään puhui 89,6, ruotsia 4,2 ja muita kieliä 6,1 prosenttia.

Taulukko 5. Äänestäneiden osuus äänioikeutetuista sukupuolen ja kielen mukaan kuntavaaleissa 2021

Sukupuoli Yhteensä Suomi, saame Ruotsi Muu kieli
Ennakkoon
äänestäneet, koko maa
Kaikki
äänestäneet, alueilla
Ennakkoon
äänestäneet, koko maa
Kaikki
äänestäneet, alueilla
Ennakkoon
äänestäneet, koko maa
Kaikki
äänestäneet, alueilla
Ennakkoon
äänestäneet, koko maa
Kaikki
äänestäneet, alueilla
Yhteensä 33,1 53,6 34,5 55,1 36,3 65,8 14,3 23,0
Miehet 30,8 52,2 32,2 53,9 33,3 64,0 14,1 21,6
Naiset 35,2 55,0 36,6 56,3 39,4 67,7 14,4 24,5

Vieraskielisten äänestysaktiivisuus jäi selvästi pienemmäksi kuin kotimaisia kieliä puhuvilla. Ennakkoon koko maassa vieraskielisistä äänesti 14,3 prosenttia. Vastaavasti kaikista alueilla äänioikeutetuista vieraskielisistä äänesti 23,0 prosenttia, yli 32 prosenttiyksikköä kaikkia äänioikeutettuja vähemmän. (Taulukko 5.)

Kieliryhmien äänestysaktiivisuuden tarkempi tarkastelu osoittaa, että korkein kaikista alueilla annetuista äänistä laskettu äänestysprosentti oli ruotsia äidinkielenään puhuvilla (65,8 %). Suomen- ja saamenkielisten äänestysprosentti oli vastaavasti 55,1. Kuvioon 7 on valittu lukumääräisesti suurimmat kieliryhmät niillä alueilla, joista saatiin tieto myös vaalipäivän äänestämisestä. Tällä tavalla rajattuna suurin äänestysprosentti vieraskielisistä oli saksankielisillä, 47,7 prosenttia. Muiden kieliryhmien äänestysprosentti jäi alle 40 prosentin. (Kuvio 7.)

Kuvio 7. Äänestäneiden osuus äänioikeutetuista kieliryhmän mukaan kuntavaaleissa 2021, %

Kuvio 7. Äänestäneiden osuus äänioikeutetuista kieliryhmän mukaan kuntavaaleissa 2021, %

Ikäryhmittäin ja syntyperän mukaan tarkasteltuna nuorten äänestysaktiivisuus jäi vanhempia ikäryhmiä matalammaksi sekä suomalaistaustaisten että ulkomaalaistaustaisten joukossa. Tämä näkyy niin koko maassa ennakkoon äänestäneiden kuin kaikkien alueilla äänestäneidenkin kohdalla. Kaikkien alueilla äänestäneiden kohdalla ero suomalaistaustaisten ja ulkomaalaistaustaisten äänestysaktiivisuudessa oli noin 30 prosenttiyksikköä. Ulkomaalaistaustaisten äänestysaktiivisuus jäi alle 30 prosentin kaikissa paitsi kahdessa vanhimmassa ikäryhmässä. (Taulukko 6.)

Taulukko 6. Aänestäneiden osuus äänioikeutetuista syntyperän ja iän mukaan kuntavaaleissa 2021, %

Ikäluokka Koko väestö Suomalais-
taustaiset
Ulkomaalais-
taustaiset
Ennakkoon
äänestäneet,
koko maa
Kaikki
äänestäneet,
alueilla
Ennakkoon
äänestäneet,
koko maa
Kaikki
äänestäneet,
alueilla
Ennakkoon
äänestäneet,
koko maa
Kaikki
äänestäneet,
alueilla
Yhteensä 33,1 53,6 34,5 55,6 14,5 23,3
18-24 19,9 35,4 20,5 36,7 12,4 17,4
25-34 22,7 40,2 23,9 42,6 13,2 19,4
35-44 24,8 49,8 26,5 53,2 13,4 22,3
45-54 28,9 56,4 30,3 58,9 14,3 25,7
55-64 37,6 61,4 38,8 62,8 16,3 28,7
65-74 49,9 68,3 50,6 69,0 21,6 34,0
75- 44,1 57,8 44,4 58,1 26,3 38,9

Lähde: Kuntavaalit 2021, Katsaus äänestämiseen, Tilastokeskus

Lisätietoja: Sami Fredriksson 029 551 2696, Jaana Asikainen 029 551 3506, vaalit@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala


Päivitetty 13.7.2021

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kunnallisvaalit [verkkojulkaisu].
ISSN=2323-1092. ehdokkaiden ja valittujen tausta-analyysi 2021, 1. Äänestäneet kuntavaaleissa 2021 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 27.11.2021].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/kvaa/2021/05/kvaa_2021_05_2021-07-13_kat_001_fi.html