Julkaistu: 12.5.2021

Pääkaupunkiseutu menetti väestöä muualle Suomeen vuonna 2020

Tilastokeskuksen mukaan pääkaupunkiseudun kuntien yhteenlaskettu kokonaisnettomuutto oli 6 752, alle puolet edellisvuoden tasosta. Kokonaisnettomuutto sisältää muuttovoiton muualta Suomesta ja ulkomailta. Maan sisäisessä muuttoliikkeessä pääkaupunkiseutu painui tappiolle ja Espoon muuttotappio oli jopa historiallisen suuri.

Pääkaupunkiseudun kuntien nettomaassamuutto 1980–2020

Pääkaupunkiseudun kuntien nettomaassamuutto 1980–2020

Vuonna 2020 pääkaupunkiseudun kokonaisnettomuutto oli 6 752 henkilöä, kun vielä edellisvuonna alue sai muuttovoittoa 13 867 henkilöä. Vieraskielisten osalta pääkaupunkiseutu sai kokonaisnettomuutosta voittoa 8 297 henkilöä ja kotimaisia kieliä puhuvien osalta 1 545 henkilöä tappiota. Maan sisäisessä muuttoliikkeessä pääkaupunkiseutu menetti 240 henkilöä. Pääkaupunkiseudun maansisäinen muuttotappio johtui yksinomaan kotimaisia kieliä puhuvista. Kotimaankielisten nettomaassamuutto pääkaupunkiseudulle oli 2 129 muuttoa tappiollinen, kun vieraskielisissä vastaava luku oli 1 889 voitollinen.

Suomen muuttovoitto ulkomailta kasvoi toista vuotta peräkkäin

Suomen muuttovoitto ulkomailta vuonna 2020 nousi 17 814 henkeen edellisvuoden 15 495 henkilöstä. Syynä muuttovoiton nousuun oli erityisesti maastamuuton väheneminen. Suomen maastamuutto ulkomaille oli 15 084 henkilöä, mikä on yli 2 000 muuttoa vähemmän kuin edellisvuonna. Suomeen muutti ulkomailta 32 898 henkilöä, reilu 100 henkilöä edellisvuotta enemmän

Suomen ja ulkomaiden välinen muuttoliike 1994–2020

Suomen ja ulkomaiden välinen muuttoliike 1994–2020

Suomen kansalaisten paluumuutto korkein ainakin 30 vuoteen

Suomi sai ulkomaan kansalaisista voittoa 16 705 henkilöä, mikä on 94 prosenttia Suomen koko muuttovoitosta. Suomen kansalaisten nettomaahanmuutto kääntyi pitkän tappiollisen jakson jälkeen voitolliseksi, 1 109 muuttoon vuonna 2020. Suomen kansalaisten maahanmuutto nousi yli tuhannella 9 638 muuttoon ja maastamuutto laski reilusti yli tuhannella 8 529 muuttoon vuonna 2020. Suomen kansalaisten maahanmuuttojen määrä vuonna 2020 oli korkein ainakin 30 vuoteen.

Suomen muuttovoitosta edelleen suurin osa EU:n ulkopuolelta muuttaneista

Suomen saama muuttovoitto koostui suurelta osin EU:n ulkopuolelta muuttaneista. Vuonna 2020 Suomi sai 13 730 henkilöä muuttovoittoa EU:n ulkopuolelta, edellisvuonna vastaava voitto oli yli 14 000. Muuttovoitto EU-maista kasvoi edellisvuoden vajaasta 2 000:sta 4 146 muuttajaan.

Maahanmuuton voitto oli suurin Venäjän kansalaisista, 1 855 muuttajaa, ja toiseksi suurin Irakin kansalaisista, 1 189 muuttajaa. Kolmanneksi suurin maahanmuuton voitto tuli Suomen kansalaisista, etenkin Suomen kansalaisten suuren paluumuuton myötä.

Maakunnille muuttovoittoa maahanmuutosta

Kansainvälisessä muuttoliikkeessä kaikki maakunnat saivat muuttovoittoa. Sen huomioon ottaminen vähentää maassamuutossa muuttotappiollisten maakuntien määrää jonkin verran. Nettomaahanmuuton ja nettomaassamuuton summa oli tappiollinen seitsemässä maakunnassa.

Muuttoliike Suomessa

Pirkanmaalle eniten muuttovoittoa, Pohjanmaan muuttotappio suurin

Vuonna 2020 maan sisäisestä muuttoliikkeestä eniten muuttovoittoa saivat Pirkanmaa, Uusimaa ja Varsinais-Suomi. Muuttotappiona muualle Suomeen väestöään menettivät eniten Pohjanmaa, Kymenlaakso ja Satakunta.

Uudenmaan maakunnalle historiallinen muuttotappio kotimaisia kieliä puhuvien osalta

Uudenmaan maakunnan muuttovoitto muualta Suomesta oli 1 950 henkilöä vuonna 2020. Äidinkielen mukaan tarkasteltuna Uudenmaan maakunta menetti kotimaisia kieliä puhuvia muuttotappiona yli 1 200 henkilöä. Vieraskielisiä Uusimaa sai muuttovoittona vajaat 3 200 henkilöä. Viimeisen 30 vuoden aikana Uusimaa on menettänyt kotimaisia kieliä puhuvia muuttotappiona aiemmin vain vuonna 2003.

Maakuntien välinen nettomuutto äidinkielen mukaan vuonna 2020

Maakuntien välinen nettomuutto äidinkielen mukaan vuonna 2020

Pirkanmaan muuttovoitto muualta Suomesta perustui kokonaan kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuviin, sillä vieraskielisten osalta Pirkanmaa koki muuttotappiota muualle Suomeen.

Kainuun ja Lapin muuttotappiot pienimmät yli 40 vuoteen

Kainuun ja Lapin maakuntien muuttotappiot muualle Suomeen olivat vuonna 2020 pienimmät yli 40 vuoteen. Lappi menetti väestöään muuttotappiona muualle Suomeen 239 henkilöä.
Viimeksi Lapin muuttotappio muualle Suomeen on ollut tätä pienempi vuonna 1976.

Kainuun ja Lapin maakuntien nettomaassamuutto 1970–2020

Kainuun ja Lapin maakuntien nettomaassamuutto 1970–2020

Kotimaisia kieliä puhuvien osalta Lappi sai muuttovoittoa ensimmäisen kerran yli 30 vuoteen. Muuttotappio vieraskielisten osalta painoi nettomuuton muualle Suomeen tappiolle.

Tampere ja Vantaa keräsivät suurimmat muuttovoitot

Kuntien välisessä muuttoliikkeessä suurimman muuttovoiton saivat Tampere (2 094 henkilöä) ja Vantaa (1 039 henkilöä). Tampereen muuttovoitto koostui kotimaisia kieliä puhuvista, kun taas Vantaalla vieraskielisestä väestöstä. Yli 600 hengen muuttovoiton keräsivät myös Kuopio (678 henkilöä), Turku (659 henkilöä), Kaarina (630 henkilöä) sekä Oulu (619 henkilöä).

Noin joka kolmas kunta sai muuttovoittoa Suomen sisällä tehdyistä muutoista, kun vuonna 2019 voittoa kunnista sai vain noin joka kuudes.

Helsingillä ja Espoolla suurimmat maan sisäisen muuton tappiot

Kuntien välisessä muuttoliikkeessä Helsingin (1 044 henkilöä) ja Espoon (602 henkilöä) muuttotappiot olivat määrällisesti suurimmat. Espoossa muuttotappio oli suurin yli 70 vuoteen ja Helsingissä sitten vuoden 2005. Espoon muuttotappio koostui kotimaisia kieliä puhuvista, kun taas Helsingin muuttotappio aiheutui sen lisäksi myös vieraskielisten muutoista. Seuraavaksi suurimmat muuttotappiot kokivat Mikkeli (436 henkilöä), Kouvola (423 henkilöä) sekä Kotka (356 henkilöä), jotka olivat kolme suurinta muuttotappiokuntaa vuonna 2019.

Suhteellisesti tarkastellen muuttotappio oli suurinta Punkalaitumen, Siikajoen ja Siikaisten kunnissa.


Lähde: Muuttoliike 2020. Tilastokeskus

Lisätietoja: Juhana Nordberg 029 551 3051, Markus Rapo 029 551 3238, Joni Rantakari 029 551 3401, info@stat.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala

Julkaisu pdf-muodossa (289,8 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Kuviot
Laatuselosteet

Päivitetty 12.05.2021

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Muuttoliike [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-6766. 2020. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 27.7.2021].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/muutl/2020/muutl_2020_2021-05-12_tie_001_fi.html