2. Perheistä 85 prosenttia kokonaan suomenkielisiä

Kaikista perheistä 85 prosenttia on sellaisia, että ainoa vanhempi tai molemmat puolisot ovat suomenkielisiä. Vastaavasti kokonaan ruotsinkielisiä perheitä on neljä prosenttia. Perheitä, joissa toinen puoliso on ruotsinkielinen ja toinen suomenkielinen on kolme prosenttia kaikista perheistä. Suomen- ja ruotsinkielisten yhdistelmiä muihin kieliin on noin neljässä prosentissa perheitä. Perheitä, joissa molemmat puolisot tai ainoa vanhempi ovat muunkielisiä, on kaikkiaan 70 990 eli viisi prosenttia kaikista perheistä. Perheitä, joissa vähintään toinen vanhemmista on saamenkielinen, on yhteensä 756. Kokonaan saamenkielisiä perheitä on yhteensä 183.

Ruotsinkielisillä miehillä on selvästi enemmän suomenkielisiä vaimoja kuin ruotsinkielisillä naisilla suomenkielisiä miehiä. Kahden ruotsinkielisen pariskuntia on vain 3 461 enemmän kuin suomenkielisen ja ruotsinkielisen pariskuntia. Suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvista miehistä 32 723 on avio- tai avoliitossa vieraskielisen kanssa, naisista 26 341. Liitot vieraskielisten kanssa lisääntyivät 2 000:lla vuonna 2018.

Taulukko 4. Suomen-, ruotsin- tai muunkieliset perheet 1990, 2000, 2010, 2017–2018

Mies/vaimo
suomen-,
ruotsin- tai
muunkielinen
Vuosi
1990 2000 2010 2017 2018
Suomenkielinen mies ja
suomenkielinen vaimo 
1 088 742 1 089 232 1 114 828 1 090 887 1 082 420
Suomenkielinen mies ja
ruotsinkielinen vaimo
16 544 17 394 18 337 18 358 18 327
Suomenkielinen vaimo
ja ruotsinkielinen mies
22 734 23 445 24 552 24 445 24 352
Suomenkielinen mies ja
muunkielinen vaimo
4 020 11 094 21 772 29 649 30 595
Suomenkielinen vaimo
ja muunkielinen mies
5 951 10 236 17 441 23 657 24 573
Suomenkielinen
äiti/isä
162 209 174 861 161 302 159 320 159 651
Ruotsinkielinen mies ja
ruotsinkielinen vaimo
53 348 49 198 47 881 46 391 46 140
Ruotsinkielinen mies ja
muunkielinen vaimo
300 655 1 434 2 016 2 128
Ruotsinkielinen vaimo ja
muunkielinen mies
410 678 1 261 1 720 1 768
Ruotsinkielinen
äiti/isä
8 489 8 609 7 953 7 834 7 737
Muunkielinen mies ja
muunkielinen vaimo
1 832 11 668 27 638 49 279 52 198
Muunkielinen äiti/isä 792 4 893 10 674 17 922 18 792

2.1 Venäjänkieliset perheet edelleen suurin vieraskielisten perheiden ryhmä

Suurin vieraskielisten ryhmä Suomessa ovat venäjänkieliset. Vuoden 2018 lopussa Suomessa oli yhteensä 16 141 sellaista venäjänkielistä perhettä, joissa perheen ainoa vanhempi tai molemmat vanhemmat olivat venäjänkielisiä. Hieman vähemmän (13 860) on perheitä, joissa jompikumpi puolisoista on venäjänkielinen. Venäjänkielisten perheiden määrä on 726 perhettä suurempi kuin vuosi sitten.

Venäjänkielisiä yhden vanhemman perheitä on 4 574, mikä on 15 prosenttia kaikista venäjänkielisistä perheistä. Venäjänkielisillä yhden vanhemman perheet ovat hieman yleisempiä kuin yhden vanhemman perheet kaikista perheistä (12,7 %). Venäjänkielisistä yhden vanhemman perheistä 94 prosenttia on äidin ja lasten muodostamia perheitä, kun kaikista yhden vanhemman perheistä näitä on 82 prosenttia.

Venäjänkielisten perheistä yleisin kieliyhdistelmä on venäjänkielinen mies ja venäjänkielinen vaimo. Vuoden 2018 aikana tällaisten parien määrä on kasvanut 256:lla. Vuonna 1990 venäjänkielisiä pariskuntia oli vain 300, nyt jo 11 567.

Toiseksi yleisin venäjänkielisten perheiden kieliyhdistelmä on suomenkielinen mies ja venäjänkielinen vaimo, 8 728. On edelleen melko harvinaista, että suomenkielisellä naisella on venäjänkielinen puoliso. Näiden parien määrä oli 1 797 vuoden 2018 lopussa.

2.2 Viron kansalaisten perheet ovat suurin ulkomaan kansalaisten perheiden ryhmä

Vain kuusi prosenttia, 90 838 perhettä, Suomen perheistä on sellaisia, joissa vähintään toinen puolisoista tai perheen ainoa vanhempi on ulkomaan kansalainen. Vuonna 1990 Suomessa oli vain 12 500 tällaista perhettä, vuonna 2000 jo 36 000. Viimeisen vuoden aikana näiden perheiden määrä kasvoi 3 242 perheellä.

Yleisin yhdistelmä ulkomaalaisten perheissä oli 1990-luvun alkupuolella Suomen kansalainen vaimona ja ulkomaan kansalainen miehenä. 2000-luvun alussa oli eniten sellaisia ulkomaalaisten perheitä, joissa vaimo oli ulkomaan kansalainen ja mies Suomen kansalainen. Vielä vuonna 2013 yleisin yhdistelmä ulkomaalaisten perheissä oli edelleen suomalainen mies ja ulkomaalainen vaimo. Vuonna 2014 kahden ulkomaalaisen puolison perheet nousivat yleisimmäksi ulkomaalaisten perhetyypiksi. Nyt kahden ulkomaalaisen puolison muodostamia perheitä on 28 419 (kuvio 3). Tässä ei tehdä eroa avio- ja avoliittojen välille.

Perheistä, joissa vähintään toinen puolisoista tai ainoa vanhempi on ulkomaan kansalainen, suurin ulkomaalaisten ryhmä on Viron kansalaisten perheet, joita on 15 173. Venäjän kansalaisten perheitä on puolestaan 11 650.

Sellaisia perheitä, joissa ainoa vanhempi tai molemmat puolisot ovat ulkomaiden kansalaisia, on 39 393. Perheitä, joissa molemmat puolisot tai ainoa vanhempi on Venäjän kansalainen, oli vuoden 2018 lopussa 4 727. Kokonaan virolaisia perheitä oli 9 142, joista 32 prosenttia on äitien ja lasten perheitä. Virolaisperheiden määrä pieneni edellisestä vuodesta 22 perheellä. Kahden Kiinan kansalaisen tai yhden vanhemman kiinalaisia perheitä oli 1 491. Näiden perheiden määrä on kasvanut edellisestä vuodesta 106 perheellä. Kiinan kansalaisten perheistä 13 prosenttia on äidin ja lasten perheitä.

Kuvio 3. Ulkomaiden kansalaisten perheet 1990, 2008 ja 2018

Kuvio 3. Ulkomaiden kansalaisten perheet 1990, 2008 ja 2018

2.3 Miesten puolisot useammin ulkomailla syntyneitä kuin naisten puolisot

Parhaan käsityksen suomalaisten ulkomailla syntyneistä puolisoista saa tarkastelemalla puolisoiden syntymämaita. On tosin muistettava, että myös kahden Suomen kansalaisen lapsia on syntynyt jonkin verran ulkomailla. Lapsi voi olla esimerkiksi adoptoitu tai vanhemmat ovat lapsen syntyessä asuneet vakinaisesti ulkomailla.

Suomessa syntyneillä miehillä on 42 048 ulkomailla syntynyttä puolisoa. Määrä on kasvanut edellisestä vuodesta 922 henkilöllä. Suomessa syntyneillä naisilla on 36 466 ulkomailla syntynyttä puolisoa, määrä on kasvanut 966 henkilöllä. Nykyään miehillä on siis useammin ulkomailla syntynyt puoliso kuin naisilla.

Suomalaisten miesten ja naisten ulkomailla syntyneet puolisot ovat lähtöisin eri maista. Miesten puolisot ovat lähinnä naapurimaissa ja Itä-Aasiassa syntyneitä. Entisen Neuvostoliiton alueella syntyneitä ei voida erotella virolaisiksi tai venäläisiksi (tai muissa entisissä neuvostotasavalloissa syntyneiksi), koska virolaisillakin on syntymämaana usein Neuvostoliitto ja suuri osa sieltä tulleista puolisoista on muuttanut Suomeen jo ennen Neuvostoliiton hajoamista. Suomalaismiehillä on entisessä Neuvostoliitossa, Venäjällä tai Virossa syntyneitä puolisoita 12 645, Ruotsissa syntyneitä puolisoita on 8 362. Thaimaassa syntyneitä puolisoita on 5 044. Seuraavaksi yleisimmät puolisoiden syntymämaat ovat Kiina, Filippiinit, Saksa, Yhdysvallat ja Vietnam.

Naisten ulkomailla syntyneet puolisot ovat useammista eri maista kuin miesten puolisot. Ruotsissa syntyneitä puolisoita on 8 790. Entisessä Neuvostoliitossa, Venäjällä ja Virossa syntyneitä miehiä on 3 404. Seuraavaksi useimmin suomalaisnaisten ulkomailla syntyneet puolisot ovat Britanniasta, Saksasta, Yhdysvalloista ja Turkista.

Kuvio 4A. Suomessa syntyneiden miesten ulkomailla syntyneet puolisot syntymämaan mukaan 2018

Kuvio 4A. Suomessa syntyneiden miesten ulkomailla syntyneet puolisot syntymämaan mukaan 2018

Kuvio 4B. Suomessa syntyneiden naisten ulkomailla syntyneet puolisot syntymämaan mukaan 2018

Kuvio 4B. Suomessa syntyneiden naisten ulkomailla syntyneet puolisot syntymämaan mukaan 2018

Lähde: Väestö- ja oikeustilastot, Tilastokeskus

Lisätietoja: Marjut Pietiläinen 029 551 2798, Joonas Toivola 029 551 3355, Timo Nikander 029 551 3250, info@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 31.01.2020

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Perheet [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-3215. vuosikatsaus 2018, 2. Perheistä 85 prosenttia kokonaan suomenkielisiä . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 25.9.2021].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/perh/2018/02/perh_2018_02_2020-01-31_kat_002_fi.html