Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

2. Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyt ja rikoksien uhrit

2.1 Selvitetyt rikokset

Poliisi, tulli ja rajavartiolaitos selvittivät vuoden 2017 aikana kaikkiaan 644 500 rikosta ja rikkomusta. Selvitysprosentti oli 74,8, mikä oli 2,4 prosenttiyksikköä pienempi kuin edellisvuonna. Rikoslakirikoksia selvitettiin 272 900 ja niiden selvitysprosentti oli 62,3, mikä on 1,2 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 2016. Rikosten selvitysprosentti on laskettu siten, että tilastovuonna poliisille ilmoitettuja ja kaikkia samana vuonna selvitettyjä rikoksia on verrattu keskenään. Tästä syystä selvitysprosentti voi joidenkin rikosten kohdalla olla yli 100.

Yli 30 000 asukkaan kunnista korkeimmat rikoslakirikosten selvitysprosentit olivat Savonlinnassa (81,8 %), Seinäjoella (74,2 %) ja Lappeenrannassa (72,8 %). Matalimmat selvitysprosentit olivat puolestaan Hyvinkäällä (46,3 %), Keravalla (46,6 %) ja Järvenpäässä (48,8 %).

Selvitysprosentti vaihtelee rikostyypeittäin hyvinkin voimakkaasti. Omaisuusrikoksista selvitettiin 38,2 ja henkeen ja terveyteen kohdistuneista rikoksista 65,8 prosenttia. Liikennejuopumus-, liikenne- ja päihderikokset saadaan paljastumistavasta johtuen miltei kaikki selvitetyiksi. Petoksista (RL 36:1–3) selvitettiin 70,6 prosenttia ja henkirikoksista 80,8 prosenttia. Pahoinpitelyrikosten selvitysprosentti oli 64,8.

Alhaisimmat selvitysprosentit ovat varkausrikoksissa (varkaus, törkeä varkaus), vahingonteoissa, maksuvälinepetoksissa ja moottorikulkuneuvoon kohdistuvissa anastusrikoksissa. Vuonna 2017 varkauksista (RL 28:1–2) selvitettiin vähemmän kuin joka kuudes. Näpistyksistä puolestaan selvitettiin puolet. Vahingonteoista ja maksuvälinepetoksista selvitettiin viidennes. Moottorikulkuneuvoon kohdistuvista anastusrikoksista selvisi kolmannes. Ryöstöistä selvisi runsas puolet.

Taulukko 5. Eräiden rikosten selvitysprosentti 1986-2017

Rikos 1986 - 1990 1991 - 1995 1996 - 2000 2001 - 2005 2006 - 2010 2011 - 2015 2016 2017
Rikoslakirikokset 69 58 57 63 67 63 61 62
Varkaus 25 17 14 16 18 15 15 15
Törkeä varkaus 39 29 40 41 38 34 33 37
Näpistys 78 70 67 58 57 56 54 50
Ryöstöt 53 43 42 45 49 54 53 56
Vahingonteot 29 27 27 26 25 22 22 23
Tapon, murhan tai surman yritys 96 91 92 94 97 92 88 100
Pahoinpitely 79 74 76 80 81 76 67 66
Törkeä pahoinpitely 85 84 83 87 88 84 81 80
Lievä pahoinpitely 95 86 79 75 73 72 66 60
Raiskaukset 63 56 57 63 66 70 67 71
Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö 91 84 88 82 86 75 69 63

2.2 Syylliseksi epäillyt

Vuonna 2017 selvitettyihin 272 900 rikoslakirikokseen epäiltiin syylliseksi yhteensä 297 800 henkilöä. Sama henkilö voi olla epäiltynä useasta eri rikoksesta. Epäillyistä naisia oli 18,6 prosenttia, mikä on 1,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisvuonna. Henkilön vuoden törkeimmän rikoslakirikoksen mukaan laskettaessa (henkilö voi olla epäiltynä vain kerran vuoden aikana) syylliseksi epäiltynä oli 127 100 eri henkilöä, joista 22,3 prosenttia oli naisia. Yksi henkilö oli siten epäiltynä keskimäärin 2,3 rikoksesta.

Valtaosa rikoksiin syylliseksi epäillyistä, 70,4 prosenttia, oli epäiltynä vain yhdestä rikoslakirikoksesta vuonna 2017. Kahdesta rikoksesta oli epäiltynä 14,1 prosenttia. Yli kahdesta rikoksesta oli epäiltynä 15,5 prosenttia syylliseksi epäillyistä.

Kuvio 9. Rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyt rikosten määrän mukaan 2017, %

Kuvio 9. Rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyt rikosten määrän mukaan 2017, %

Määrällisen eron lisäksi miesten ja naisten rikollisuus poikkeaa siten, että naisilla pahoinpitelyiden, rattijuopumusten ja vahingontekojen osuudet olivat miehiin verrattuna pieniä. Kuitenkin pahoinpitelyihin syylliseksi epäiltyjen naisten osuus on kasvanut vuoden 1980 alle 10 prosentista noin 20 prosenttiin. Naisten tyypillisimpiä rikoksia olivat näpistykset, petokset, kavallukset ja väärennykset. Miesepäiltyjen yleisin ikä oli 18 vuotta ja naisepäiltyjen 20 vuotta. Epäiltyjen miesten keski-ikä oli 33,7 vuotta ja naisten 34,6 vuotta.

Selvitettyihin rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyistä 26 prosenttia oli jonkin päihteen vaikutuksen alaisena. Epäillyistä 15 prosenttia oli alkoholin vaikutuksen alaisena, 9 prosenttia oli muun päihteen vaikutuksen alaisena ja 2 prosenttia alkoholin ja muun päihteen vaikutuksen alaisena. Omaisuusrikoksissa jonkin päihteen vaikutuksen alaisena oli 14 prosenttia epäillyistä. Henkeen ja terveyteen kohdistuneissa rikoksissa 44 prosenttia ja raiskauksissa 32 prosenttia epäillyistä oli päihteiden vaikutuksen alaisena.

Taulukko 6. Selvitettyihin rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyt iän ja sukupuolen mukaan 2008-2017, osuus 1 000 väestössä olevaa kohti

Sukupuoli/ikäluokka 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Yhteensä Yhteensä 76 72 69 69 64 62 59 58 57 54
Alle 15 vuotiaat 16 14 13 14 11 10 9 8 8 9
15 - 17 -vuotiaat 128 123 122 126 109 103 98 91 84 82
18 - 20 -vuotiaat 239 217 208 214 201 198 185 185 180 199
Yli 20-vuotiaat 79 75 72 71 67 65 63 62 60 56
Miehet Yhteensä 128 119 115 115 106 102 97 95 92 89
Alle 15 vuotiaat 23 20 18 20 15 14 13 12 12 14
15 - 17 -vuotiaat 212 199 194 203 176 167 161 149 134 133
18 - 20 -vuotiaat 384 343 332 340 320 314 290 292 279 332
Yli 20-vuotiaat 135 127 123 120 112 108 104 102 99 93
Naiset Yhteensä 26 26 25 26 23 24 23 23 22 20
Alle 15 vuotiaat 7 7 8 8 6 5 4 4 4 5
15 - 17 -vuotiaat 40 44 46 47 39 37 33 31 31 28
18 - 20 -vuotiaat 87 85 79 82 77 77 76 72 76 60
Yli 20-vuotiaat 27 26 25 26 24 25 24 24 23 21

Vuonna 2017 alaikäisten ja nuorten, alle 21-vuotiaiden, osuus kaikista rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyistä oli 19,8 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 17,9. Nuorten osuudet olivat suuria alkoholirikoksissa, ryöstöissä, vahingonteoissa, moottorikulkuneuvoon kohdistuvissa anastusrikoksissa sekä törkeissä liikenneturvallisuuden vaarantamisissa. Ryöstöihin syylliseksi epäillyistä nuoria oli 39,2 prosenttia, vahingontekoihin epäillyistä 40,3 prosenttia ja törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen epäillyistä 31,6 prosenttia. Pahoinpitelyihin syylliseksi epäillyistä 20,5 prosenttia oli nuoria.

Yli 64-vuotiaiden syylliseksi epäiltyjen osuus on kasvanut etenkin liikennerikoksissa. Liikenneturvallisuuden vaarantamisiin ja muihin liikennerikkomuksiin syylliseksi epäiltyjä yli 64-vuotiaita oli 50 000, eli 12 prosenttia kaikista vastaaviin rikoksiin epäillyistä. Vuonna 2006 vastaava osuus oli 3,5 prosenttia (12 000 henkilöä).

2.3 Syylliseksi epäiltyjen taustat

Rikoslakirikoksiin syylliseksi epäiltyjen 15 vuotta täyttäneiden rekisteröityyn väestöön (vakinaisesti ja tilapäisesti Suomessa asuvat, joilla on suomalainen henkilötunnus) kuuluvien keskimääräinen valtionveronalainen tulo oli noin 24 000 euroa, kun vastaava tulo koko väestössä oli noin 28 800 euroa. Tuloveroa maksetaan valtiolle ansiotulosta ja pääomatulosta. Vastaavat mediaanitulot olivat 15 700 ja 23 700 euroa. Syylliseksi epäillyistä alle 5 000 euron tulot oli 24,7 prosentilla, koko väestöstä 10,0 prosentilla. Vähintään 20 000 euron tulot oli 41,7 prosentilla epäillyistä, koko väestöllä vastaava osuus oli 57,9 prosenttia. Luokkaan alle 2 499 euroa kuuluvat myös kaikki ne, joiden valtionveronalaisesta tulosta ei ole tietoa. Tässä luvussa ilmoitettavat luvut on laskettu siten, että yksi henkilö on epäiltynä vain kerran. Näin lasketut luvut poikkeavat muista tässä julkaisussa esitetyistä epäiltyjä kuvaavista luvuista, joissa sama henkilö voi esiintyä vuoden aikana useita kertoja epäiltynä. Luvuissa on huomioitu vain rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyt henkilöt. Tiedot syylliseksi epäiltyjen valtionveronalaisesta tulosta perustuvat verottajan verotietokannan valtionveronalaisia tuloja koskeviin tietoihin vuodelta 2016. Koko väestöä käsittelevissä luvuissa on huomioitu vain Suomessa vakituisesti asuvat henkilöt.

Taulukko 7. Rikoksiin syylliseksi epäillyt henkilöt sukupuolen ja tulotiedon (euroa) mukaan 2017, 15 vuotta täyttäneet

Sukupuoli/tulotieto Yhteensä - 2 499 2 500 - 4 999 5 000 - 9 999 10 000 - 19 999 20 000 - 39 999 40 000 - 79 999 80 000 ja yli
Valtionveronalaiset tulot Sukupuoli yhteensä epäillyt 120 476 23 945 5 816 18 562 21 919 30 141 16 368 3 725
% 100,0 19,8 4,8 15,4 18,1 25,0 13,5 3,0
Mies epäillyt 93 705 19 615 4 537 14 170 15 946 22 540 13 649 3 248
% 100,0 20,9 4,8 15,1 17,0 24,0 14,5 3,4
Nainen epäillyt 26 771 4 330 1 279 4 392 5 973 7 601 2 719 477
% 100,0 16,1 4,7 16,4 22,3 28,3 10,1 1,7
Käytettävissä olevat tulot Sukupuoli yhteensä epäillyt 120 476 15 104 5 238 14 555 38 463 38 188 7 536 1 392
% 100,0 12,5 4,3 12,0 31,9 31,6 6,2 1,1
Mies epäillyt 93 705 12 633 4 317 11 837 29 197 28 292 6 187 1 242
% 100,0 13,4 4,6 12,6 31,1 30,1 6,6 1,3
Nainen epäillyt 26 771 2 471 921 2 718 9 266 9 896 1 349 150
% 100,0 9,2 3,4 10,1 34,6 36,9 5,0 0,5

Käytettävissä olevien rahatulojen mukaan tarkasteltuna rikoslakirikoksiin syylliseksi epäiltyjen tulotaso oli korkeampi kuin valtionveronalaisten tulojen mukaan. Syylliseksi epäiltyjen käytettävissä olevien tulojen mediaani on 82 prosenttia koko väestön vastaavasta. Valtionveronalaisilla tuloilla osuus on 66 prosenttia. Alle 5 000 euron käytettävissä olevat tulot oli 16,9 prosentilla epäillyistä kun valtionveronalaisten tulojen mukaan tähän luokkaan kuului 24,7 prosenttia epäillyistä. Koko väestöllä vastaavat luvut ovat 8,2 ja 10,0 prosenttia. Yli 20 000 euron käytettävissä olevat tulot oli 39,1 prosentilla epäillyistä ja 51,1 prosentilla koko väestöstä. Käytettävissä olevat tulot = palkkatulot + yrittäjätulot + omaisuustulot + saadut tulonsiirrot - maksetut tulonsiirrot. Käytettävissä olevat tulot on valtionveronalaista tuloa parempi mittari kuvaamaan syylliseksi epäillyn todellisia tuloja.

Kuvio 10. Rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyt ja koko väestö valtionveronalaisten tulojen ja käytettävissä olevien tulojen mukaan 2017, 15 vuotta täyttäneet

Kuvio 10. Rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyt ja koko väestö valtionveronalaisten tulojen ja käytettävissä olevien tulojen mukaan 2017, 15 vuotta täyttäneet

Pääasiallisen toiminnan mukaan jaoteltuna rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyistä (yli 15 vuotiaat rekisteröityyn väestöön kuuluvat) työllisiin kuului 41,7 prosenttia. Työttömiä oli 18,4 ja muita työvoiman ulkopuolella olevia 11,2 prosenttia epäillyistä. Koko väestöstä työllisiä oli 49,2 prosenttia, työttömiä 8,2 ja työvoiman ulkopuolella 3,9 prosenttia. Tieto henkilön pääasiallisesta toiminnasta on vuodelta 2015, joten se voi poiketa tämänhetkisestä tilanteesta.

Kuvio 11. Syylliseksi epäillyt henkilöt ja koko väestö pääasiallisen toiminnan mukaan 2017, 15 vuotta täyttäneet

Kuvio 11. Syylliseksi epäillyt henkilöt ja koko väestö pääasiallisen toiminnan mukaan 2017, 15 vuotta täyttäneet

15 vuotta täyttäneistä rikoslakirikoksiinsyylliseksi epäillyistä 44,2 prosenttia oli suorittanut vain perusasteen koulutuksen ja 41 prosentilla oli toisen asteen koulutus. Koko väestöllä vastaavat luvut olivat 29,2 ja 40,3 prosenttia.

Liitetaulukoissa 4–7 sama henkilö voi esiintyä useampaan kertaan syylliseksi epäiltynä. Tämä on tilastossa tavanomainen tapa esittää syylliseksi epäiltyjen lukumäärä. Näin saadaan parempi kuva rikollisuudesta ilmiönä ja voidaan paremmin kuvata, millaisen taustan omaavat henkilöt syyllistyvät minkäkin tyyppisiin rikoksiin.

2.4 Syntyperä ja ulkomaan kansalaiset

Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen selvittämiin rikoslakirikoksiin syylliseksi epäiltyjen määrä vuonna 2017 oli 297 800, joista ulkomaiden kansalaisia oli 33 500. Vuoteen 2016 verrattuna kaikkien rikoslakirikoksiin syylliseksi epäiltyjen määrä väheni 4,3 prosenttia, kun taas ulkomaalaisten epäiltyjen määrä väheni 0,7 prosenttia. Ulkomaalaisten osuus kaikista rikoslakirikoksiin epäillyistä oli 11,2 prosenttia. Vuotta aiemmin vastaava osuus oli 10,8 prosenttia. Vakituisesti Suomessa asuvista epäillyistä ulkomaalaisten osuus oli 6,3 prosenttia. Väestössä ulkomaan kansalaisten osuus oli 4,5 prosenttia. Jos tarkastellaan vain 15–49 vuotiaita, epäillyistä vakituisesti Suomessa asuvista ulkomaalaisia oli 6,9 prosenttia. Väestöstä 15–49 vuotiaiden ulkomaalaisten osuus oli 7,2 prosenttia.

Vuonna 2017 rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyistä ulkomaalaisista suurimman ryhmän muodostivat virolaiset (8 400) ja venäläiset (5 000). Virolaisista 53,3 ja venäläisistä 36,6 prosentilla epäillyistä on vakituinen asuinpaikka Suomessa. Edellisvuoteen verrattuna virolaisten tekemien rikosten määrä väheni 2,8 prosenttia ja venäläisten kasvoi 11,3 prosenttia. Venäläisiin lasketaan myös entisen Neuvostoliiton kansalaiset.

Muita maita, joiden kansalaisia oli epäiltyinä yli 1 000 olivat Irak (3 250), Ruotsi (1 600), Romania (1 500) ja Somalia (1 200). Romanialaisista vain 15,8 prosentilla oli vakituinen asuinpaikka Suomessa. Vastaavat osuudet somalialaisilla ja ruotsalaisilla olivat 94,7 ja 62,1. Irakilaisten epäiltyjen määrä on kaksinkertaistunut vuoteen 2014 verrattuna. Tuolloin irakilaisia epäiltyjä oli 1 500 ja heistä 87,8 prosentilla oli vakituinen asuinpaikka Suomessa. Vuonna 2017 irakilaisista epäillyistä 52,2 prosentilla oli vakituinen asuinpaikka Suomessa. Yksi henkilö voi syyllistyä vuoden aikana moneen eri rikokseen.

Kuvio 12. Rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyt ulkomaiden kansalaiset asuinpaikan mukaan 2009–2017

Kuvio 12. Rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyt ulkomaiden kansalaiset asuinpaikan mukaan 2009–2017

Vuonna 2017 selvitettyihin rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyistä ulkomaalaisista 53,1 prosenttia asui Suomessa vakinaisesti. Osuus on yhtä suuri kuin vuonna 2016, mutta 0,7 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuonna 2015. Suomessa asuvien ulkomaalaisten tyypillisiä rikoksia olivat varkaus-, pahoinpitely- ja huumausainerikokset sekä kulkuneuvon kuljettamiset oikeudetta.

Tilastossa sama henkilö voi esiintyä useampaan kertaan syylliseksi epäiltynä. Tiedot syylliseksi epäiltyjen kansalaisuudesta ja siitä asuvatko he vakinaisesti Suomessa perustuvat poliisilta saatuun kansalaisuustietoon ja väestöaineistoista henkilötunnuksen avulla poimittuihin tietoihin. Ryhmä “ei vakinaista asuinpaikkaa Suomessa” on siinä mielessä ongelmallinen, että siihen saattaa sisältyä henkilöitä, jotka oleskelevat Suomessa pitkiäkin aikoja hankkimatta täältä pysyvää kotipaikkaa. Ryhmään saattaa sisältyä myös henkilöitä, esimerkiksi huumausainerikoksista syylliseksi epäiltyinä, jotka ovat tulleet Suomeen vain rikoksentekotarkoituksessa. Ulkomaalaisten määrä poikkeaa jonkin verran poliisin ilmoittamista luvuista, sillä poliisi ilmoittaa epäillyn kansalaisuuden myös sellaisissa rikoksissa, joissa tutkinta on vielä kesken. Tilastokeskuksen luvuissa huomioidaan vain selvitetyt rikokset.

Taulukko 8. Selvitettyihin rikoslakirikoksiin Suomessa asuvat syylliseksi epäillyt iän ja kansalaisuuden mukaan 2017

Ikäluokat Vakinaisesti Suomessa asuvat Osuus ikäryhmän 1 000 asukasta kohden
Suomalaiset Ulkomaalaiset Suomalaiset Ulkomaalaiset
Yhteensä 262 451 17 768 49,9 71,2
- 14 7 530 598 8,8 15,7
15 - 17 13 283 879 78,4 137,8
18 - 20 33 991 1 292 195,1 168,3
21 - 24 35 103 1 830 139,0 135,1
25 - 29 36 677 3 324 113,4 107,5
30 - 34 33 922 3 321 107,2 92,8
35 - 39 27 589 2 543 86,3 82,6
40 - 44 19 390 1 537 62,7 65,0
45 - 49 15 892 1 149 51,5 60,2
50 - 54 13 257 599 37,3 42,6
55 - 59 9 774 370 27,6 33,7
60 - 64 6 766 202 18,8 27,3
65 - 69 4 535 74 12,4 16,1
70+ 4 742 50 5,9 7,6
Epäiltyjen syntyperä

Rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyistä 126 100 henkilöistä suomalaistaustaisia oli 111 100 (88,2 prosenttia). Ulkomaalaistaustaisia oli 14 700 (11,7 prosenttia). Luvut on laskettu siten, että henkilö on huomioitu vuoden aikana vain kerran syylliseksi epäiltynä, kyseessä ei siis ole epäiltyjen “bruttomäärä”. Koko väestössä suomalaistaustaisia on 93,4 ja ulkomaalaistaustaisia 6,6 prosenttia. Suomalaistaustaisista syylliseksi epäillyistä 2 200 (2 prosenttia) oli syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisista epäillyistä 92,8 prosenttia oli syntynyt ulkomailla. Tarkastelussa ovat mukana rekisteröityyn väestöön kuuluvat henkilöt, eli henkilöt joilla on suomalainen henkilötunnus. Syntyperätieto on vuodelta 2016, joten runsaan kahdensadan epäillyn syntyperätieto jäi tuntemattomaksi, vaikka heillä on suomalainen henkilötunnus. Tyypillisesti tällaiset henkilöt ovat Suomeen vuoden 2017 aikana muuttaneita.

Suomalaistaustaisia Suomessa syntyneitä epäiltyjä oli 21,4 saman syntyperän väestön 1 000 henkilöä kohti. Vastaavasti ulkomailla syntyneitä suomalaistaustaisia epäiltyjä oli puolestaan 43,7. Runsaat puolet ulkomailla syntyneistä suomalaistaustaisista on syntynyt Ruotsissa. Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten osuus tuhatta saman syntyperän väestöön kuuluvaa kohti oli 18,3 ja ulkomailla syntyneitä ulkomaalaistaustaisia 44,4.

Taulukko 9. Rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyt henkilöt ja osuus väestön 1 000:ta asukasta kohden syntyperän mukaan 2016-2017

Syntyperä Epäillyt Osuus väestön 1 000 asukasta kohden
2016 2017 2016 2017
Syntyperä yhteensä 139 121 126 056 25,3 22,9
Suomalaistaustainen yhteensä 123 680 111 136 24,1 21,6
Suomalaistaustainen, syntynyt Suomessa 121 284 108 921 23,8 21,4
Suomalaistaustainen, syntynyt ulkomailla 2 396 2 215 47,3 43,7
Ulkomaalaistaustainen yhteensä 15 429 14 688 42,3 40,3
Ulkomaalaistaustainen, syntynyt Suomessa 972 1 063 16,8 18,3
Ulkomaalaistaustainen, syntynyt ulkomailla 14 457 13 625 47,1 44,4
Tuntematon 12 232 . .

Suomalaistaustaiseksi lasketaan henkilö, jonka toinen tai molemmat vanhemmat ovat syntyneet Suomessa. Henkilö on ulkomaalaistaustainen, jos hänen molemmat vanhempansa ovat syntyneet ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisissa on suomalaistaustaisiin verrattuna enemmän nuorempia ikäluokkia ja miehiä. Väestössä ulkomaalaistaustaisista 65 prosenttia ja suomalaistaustaisista 46 on alle 40-vuotiaita.

Tarkempia tietoja epäiltyjen syntyperästä ikäluokan ja sukupuolen mukaan on liitetetaulukossa. Luvut on laskettu siten, että yksi henkilö on epäiltynä vain kerran. Näin lasketut luvut poikkeavat muista tässä julkaisussa esitetyistä epäiltyjä kuvaavista luvuista, joissa sama henkilö voi esiintyä vuoden aikana useita kertoja epäiltynä.

Jos epäiltyjen määrä lasketaan siten, että sama henkilö voi olla epäiltynä useammasta rikoslakirikoksesta, on suomalaistaustaisia epäiltyjä 255 800 (85,9 prosenttia epäillyistä). Heistä Suomessa syntyneitä on 247 600 ja ulkomailla syntyneitä 8 200. Ulkomaalaistaustaisia epäiltyjä on 28 600 (9,6 prosenttia epäillyistä). Ulkomaalaistaustaisista Suomessa syntyneitä on 2 900 ja ulkomailla syntyneitä 25 600. Syylliseksi epäillyistä 0,1 prosentilla syntyperä oli tuntematon ja 13 200 (4,4 prosentilla) epäillyllä ei ollut väestötietoja. Väestötiedot puuttuvat mm. turisteilta sekä maassa tilapäisesti oleskelevilta. Verrattuna vuoteen 2016 suomalaistaustaisten epäiltyjen määrä laski 4,7 prosenttia ja ulkomaalaistaustaisten määrä laski 2,3 prosenttia. Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten epäiltyjen määrä kasvoi 18,2 prosenttia. Ryhmän “ei väestötietoja” määrä laski 1,5 prosenttia.

Vuonna 2017 henkilö on epäiltynä keskimäärin 2,3 selvitettyyn rikoslakirikokseen. Suomessa syntyneet suomalaistaustaiset olivat epäiltynä 2,3 rikoksesta ja ulkomailla syntyneet Suomalaistaustaiset 3,7 rikoksesta. Ulkomaalaistaustaisista Suomessa syntyneet olivat epäiltynä 2,8 rikoksesta ja ulkomailla syntyneet 1,9 rikoksesta.


Lähde: Rikos- ja pakkokeinotilasto 2017, tietoon tullut rikollisuus. Tilastokeskus

Lisätietoja: Kimmo Haapakangas 029 551 3252, rikos@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 8.5.2018

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Rikos- ja pakkokeinotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=2342-9151. Viranomaisten tietoon tullut rikollisuus 2017, 2. Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyt ja rikoksien uhrit . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/rpk/2017/13/rpk_2017_13_2018-05-08_kat_002_fi.html