Tämä on arkistosisältöä, jota ei enää päivitetä.

Siirry ajantasaiselle tilastosivulle

1. Katsaus poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleeseen rikollisuuteen

Varkaudet, petokset ja kiristysrikokset kasvussa vuonna 2020

1.1. Tiivistelmä

Viranomaisten tietoon tuli vuonna 2020 yhteensä 686 000 rikosta ja rikkomusta, mikä on 16,2 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Kaikista rikoksista ja rikkomuksista 543 400 oli rikoslakirikoksia. Näiden määrä kasvoi 20 prosenttia edellisvuodesta. Suurin osa rikoslain ulkopuolella olevista rikkomuksista muodostuu liikennerikkomuksista, tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkomisesta ja ajoneuvorikkomuksesta. Tieliikennelaki uudistui 1.6.2020, ja uudistuksen myötä eräistä liikennerikkomuksista seuraa sakkomääräyksen sijaan hallinnollinen seuraamus. Tästä syystä liikennerikkomusten määrä rikostilastoissa on laskenut huomattavasti.

Kuvio 1 Rikoslakirikoksien määrä 1980–2020

Kuvio 1 Rikoslakirikoksien määrä 1980–2020
*Vuoden 2016 sakkolakiuudistuksen jälkeen kaikkia liikennerikoksia ei ilmoiteta syyttäjälle

Valtaosa rikoksista ja rikkomuksista on poliisin kirjaamia. Poliisin tietoon tuli vuoden 2020 aikana 676 600 rikosta ja rikkomusta, mikä on 16 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Rikoslakirikosten määrä kasvoi 20,9 prosenttia. Niitä tuli tietoon 536 600.

Tullin tietoon tuli 6 500 rikosta ja rikkomusta, joista 5 100 oli rikoslakirikosta. Rajavartiolaitoksen tietoon tuli yhteensä 3 000 rikosta ja rikkomusta, joista rikoslakirikoksia oli 1 700. Tullin tietoon tulleet rikokset ja rikkomukset vähenivät 17,5 prosenttia ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleet vähenivät 45 prosenttia.

Poliisi, tulli ja rajavartiolaitos selvittivät vuoden 2020 aikana yhteensä 507 800 rikosta ja rikkomusta, mikä on 22 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Rikoslakirikoksia selvitettiin 313 400, mikä on 14 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.

1.2 Omaisuusrikokset

Tietoon tulleiden omaisuusrikosten määrä kasvoi 18,7 prosenttia

Vuonna 2020 omaisuusrikoksia tuli tietoon 256 500, mikä on 18,7 prosenttia edellisvuotta enemmän. Omaisuusrikoksia on tullut tietoon enemmän viimeksi vuonna 2011, jolloin ilmoitettiin 259 800 omaisuusrikosta.

Varkausrikoksia (RL 28:1–3) ilmoitettiin 139 100, mikä on vajaat 10 prosenttia (12 200 tapausta) enemmän kuin vuonna 2019. Varkauksista törkeitä (RL 28:2) oli 2 600, mikä on vajaat 7 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019. Näpistysten (RL 28:3) määrä kasvoi vajaat 8 prosenttia (4 900 tapausta) ja perusmuotoisten varkauksien (RL28:1) määrä kasvoi runsaat 12 prosenttia (7 500 tapausta) edellisvuodesta. Näpistyksiä ilmoitettiin 67 800 ja varkauksia 68 600. 2000–luvun alkuun verrattuna varkausrikoksien määrä on laskenut noin 30 prosenttia.

Kaikista varkausrikoksista myymälävarkauksia ja –näpistyksiä oli 52 500, mikä on 9,9 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.

Kuvio 2. Varkausrikokset 2000–2020

Kuvio 2. Varkausrikokset 2000–2020

Vuonna 2020 murtoja (luvatta tunkeutuen tehty varkaus, törkeä varkaus, näpistys) tuli tietoon 34 800, mikä on 4 900 tapausta (16,4 prosenttia) enemmän kuin edellisvuonna. Murtorikosten määrä on ollut muutamaa poikkeusvuotta lukuun ottamatta laskussa koko 2010–luvun. Erityisen paljon ovat vähentyneet ajoneuvomurrot, niiden määrä on lähes puolittunut. Vuonna 2020 ajoneuvomurtoja kirjattiin 8 800, mikä on 1 300 enemmän kuin edellisvuonna.

Asuntomurtoja ilmoitettiin vajaat 3 400 eli yhtä paljon kuin edellisvuonna. Vapaa-ajanasuntomurtoja tuli ilmi vajaat 1 400, mikä on vajaat 14 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019. Näiden rikosten määrät vaihtelevat vuosittain paljon, mutta yleinen trendi 2010–luvulla on ollut laskeva.

Kuvio 3. Murrot kohteen mukaan 2009–2020

Kuvio 3. Murrot kohteen mukaan 2009–2020

Moottorikulkuneuvon käyttövarkauksia (RL 28:9), moottorikulkuneuvon luvattomia käyttöjä ja moottorikulkuneuvon anastuksia ilmoitettiin 6 200, mikä on vajaat 9 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.

Taulukko 1. Moottorikulkuneuvon käyttövarkauksien RL 28:9 kohteet vuosina 2011-2020

  2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020
Yhteensä 9 464 6 821 6 126 5 953 5 878 5 253 4 868 4 540 4 333 4 741
Auto 5 996 4 335 3 645 3 511 3 712 3 253 2 937 2 893 2 758 2 906
Mopo 2 116 1 631 1 560 1 524 1 240 1 088 929 795 776 795
Moottoripyörä 1 021 629 656 681 722 694 770 623 562 713
Vene/alus 32 31 34 19 19 21 34 22 20 34
Muu moottorikulkuneuvo 299 195 231 218 185 197 198 207 217 293

Ryöstöjä (RL 31:1-2, 2a) kirjattiin 2 000, mikä on hieman yli 10 prosenttia edellisvuotta enemmän. Ryöstöistä törkeitä oli 448, mikä on 101 tapausta enemmän kuin vuonna 2019. Ryöstöistä lähes kaksi kolmannesta tapahtuu yleisellä paikalla.

Vahingontekoja ilmoitettiin 33 400, mikä on lähes 10 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019. Eniten vähenivät yleisellä paikalla tehdyistä vahingonteoista tehdyt ilmoitukset. Ne vähenivät lähes vajaalla kuudella prosentilla. Yksityisessä paikassa tehdyt vahingonteot puolestaan lisääntyivät 18 prosentilla.

Ilmoitettujen petosten (RL 36:1–3) määrä on ollut kasvussa muutaman vuoden ajan. Niitä ilmoitettiin 34 000, mikä on 5 400 tapausta (18,4 prosenttia) edellisvuotta enemmän. Maksuvälinepetoksia (RL 37:8–11) ilmoitettiin 7 400, mikä on vajaat 1 100 tapausta (16,9 prosenttia) enemmän kuin edellisvuonna.

Maakunnittain tarkasteltuna omaisuusrikoksia tuli eniten ilmi Uudellamaalla sekä lukumääräisesti että väkilukuun suhteutettuna. Rikokset tilastoidaan tekokunnan, ei epäillyn asuinkunnan mukaan, joten turistien ja muiden vierailijoiden tekemät rikokset näkyvät kyseisen maakunnan luvuissa.

Taulukko 2. Eräitä omaisuusrikoksia maakunnittain 100 000 asukasta kohden 2020

  Omaisuusrikokset Varkaus 28:1 Törkeä varkaus 28:2 Näpistys 28:3 Asuntomurto Vapaa-ajan asuntomurto Ryöstöt Vahingonteot
Koko maa 4 688 1 242 48 1 227 61 25 36 604
Uusimaa 5 959 1 746 66 1 576 71 10 58 730
Varsinais-Suomi 4 445 1 363 46 1 091 58 25 30 538
Satakunta 3 954 1 103 52 1 021 71 27 20 630
Kanta-Häme 3 758 1 064 57 918 65 28 26 594
Pirkanmaa 4 634 1 256 50 1 255 64 27 30 563
Päijät-Häme 5 161 1 607 43 1 132 51 40 28 599
Kymenlaakso 4 212 1 157 72 1 069 89 46 27 594
Etelä-Karjala 4 086 1 027 35 956 39 28 17 589
Etelä-Savo 3 197 772 33 804 60 60 16 510
Pohjois-Savo 3 556 874 24 1 112 42 39 22 624
Pohjois-Karjala 3 247 791 21 1 012 41 30 21 448
Keski-Suomi 4 148 1 208 48 1 075 66 71 38 550
Etelä-Pohjanmaa 2 243 367 32 669 46 15 21 399
Pohjanmaa 2 810 825 31 820 47 17 18 461
Keski-Pohjanmaa 2 696 412 12 1 127 29 3 24 441
Pohjois-Pohjanmaa 3 557 719 21 1 287 49 19 37 524
Kainuu 3 179 527 22 1 250 43 18 13 614
Lappi 3 424 700 38 1 030 52 24 20 569
Ahvenanmaa - Åland 2 028 388 40 491 66 17 10 621

1.3 Väkivalta- ja seksuaalirikokset

Tietoon tulleet raiskausrikokset laskussa vuonna 2020

Epäillyistä henkirikoksista kirjattiin 86 ilmoitusta. Tämä on 14 tapausta enemmän kuin vuonna 2019, joka oli alhaisin luku 2000-luvulla. Henkirikosten määrä on ollut pääosin laskusuunnassa. Vuosien 2011–2020 aikana niitä on kirjattu keskimäärin 89 vuodessa, kun vuosina 2001–2010 keskiarvo oli 124. Lähes 90 prosenttia henkirikoksesta tapahtui yksityisasunnossa tai muussa yksityisessä paikassa. Vuoden 2015 henkirikosluvuissa on mukana 12 ulkomailla tapahtunutta terroristisessa tarkoituksessa tehtyä murhaa, joita Suomen poliisi tutki. Vuonna 2017 tietoon tulleista henkirikoksista 2 oli terroristisessa tarkoituksessa tehtyä murhaa. Henkirikoksen yrityksistä kirjattiin 383 ilmoitusta, mikä on 54 tapausta edellisvuotta vähemmän.

Pahoinpitelyjä ilmoitettiin vuonna 2020 yhteensä 33 300, mikä on lähes 600 tapausta edellisvuotta vähemmän. Pahoinpitelyjä on kirjattu 2010–luvulla vuosittain keskimäärin 35 000. Perusmuotoisten pahoinpitelyjen määrä väheni 1,9 prosenttia. Niitä ilmoitettiin 23 200. Törkeiden pahoinpitelyjen määrä kasvoi 10,7 prosenttia. Niitä tuli ilmi vajaat 1 800. Lieviä pahoinpitelyjä kirjattiin 8 300, mikä on 3,3 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Vuoden 2011 alussa voimaan tullut lainmuutos lisäsi vuonna 2011 kirjattujen pahoinpitelyjen määrää huomattavasti. Lainmuutoksen myötä alaikäiseen tai läheiseen kohdistetut lievät pahoinpitelyt tulivat virallisen syytteen alaisiksi. Vuonna 2011 pahoinpitelyrikoksia kirjattiin 40 200.

Raiskauksia (raiskaus, törkeä raiskaus, raiskaus 3. mom) tuli tietoon 1 450, mikä on 1,8 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Raiskausrikoksista lähes 90 prosenttia tapahtui yksityisasunnossa tai muussa yksityisessä paikassa. Lapsen seksuaalisia hyväksikäyttöjä tuli tietoon 1 770, mikä on 3,6 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019. Laki törkeästä lapsenraiskauksesta tuli voimaan 15.4.2019. Törkeästä lapsenraiskauksesta tehtiin 68 ilmoitusta vuoden 2020 aikana. Tilastossa törkeät lapsenraiskaukset on esitetty yhdessä lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä koskevien lukujen kanssa. Lisäksi ilmoitettiin 1 172 muuta seksuaalirikosta. Näistä ilmoituksista 555 tehtiin seksuaalisesta ahdistelusta, mikä on 37 tapausta enemmän kuin vuonna 2019. Seksuaalinen ahdistelu lisättiin rikoslakiin 1.9.2014. Tietoon tulleiden raiskausten ja lapsen seksuaalisten hyväksikäyttöjen määrät vaihtelevat vuosittain paljonkin. Yksittäiset ilmoitukset voivat sisältää usean osateon käsittäviä tapahtumasarjoja.

Taulukko 3. Eräitä väkivaltarikoksia maakunnittain 100 000 asukasta kohden 2020

  Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset Henkirikokset ja niiden yritykset Pahoinpitely 21:5 Törkeä pahoinpitely 21:6 Lievä pahoinpitely 21:7
Koko maa 650 8 421 32 150
Uusimaa 742 10 511 34 146
Varsinais-Suomi 606 8 372 23 161
Satakunta 639 5 413 30 140
Kanta-Häme 548 7 305 30 167
Pirkanmaa 591 7 359 29 159
Päijät-Häme 542 10 333 33 131
Kymenlaakso 583 8 356 40 137
Etelä-Karjala 574 7 334 28 180
Etelä-Savo 600 6 326 34 198
Pohjois-Savo 672 13 351 31 224
Pohjois-Karjala 471 8 304 20 107
Keski-Suomi 738 8 516 36 141
Etelä-Pohjanmaa 587 7 397 39 111
Pohjanmaa 535 7 354 32 114
Keski-Pohjanmaa 628 15 372 49 169
Pohjois-Pohjanmaa 582 6 398 28 124
Kainuu 826 8 544 45 170
Lappi 629 7 374 25 173
Ahvenanmaa - Åland 727 3 478 33 163

Maakunnan väkilukuun suhteutettuna seksuaalirikoksia tuli eniten ilmi Keski-Suomessa, 100 tapausta 100 000 asukasta kohden. Lapsen seksuaalisia hyväksikäyttö tuli väkilukuun suhteutettuna eniten ilmi Satakunnassa. Siellä tuli ilmi 120 lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä eli 56 tapausta sataatuhatta asukasta kohden.

Taulukko 4. Seksuaalirikokset maakunnittain 100 000 asukasta kohden 2020

  Seksuaalirikokset Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö Raiskaus Muut seksuaalirikokset
Koko maa 80 32 26 21
Uusimaa 87 34 27 25
Varsinais-Suomi 55 21 21 14
Satakunta 97 56 17 24
Kanta-Häme 68 18 28 22
Pirkanmaa 74 27 31 17
Päijät-Häme 57 20 27 11
Kymenlaakso 76 27 18 31
Etelä-Karjala 71 37 24 10
Etelä-Savo 55 20 26 9
Pohjois-Savo 66 18 26 22
Pohjois-Karjala 54 20 21 13
Keski-Suomi 100 45 26 29
Etelä-Pohjanmaa 94 35 28 30
Pohjanmaa 92 53 19 19
Keski-Pohjanmaa 32 7 15 10
Pohjois-Pohjanmaa 81 34 30 18
Kainuu 61 20 22 20
Lappi 67 21 28 18
Ahvenanmaa - Åland 83 37 33 13

1.4 Liikennerikokset ja -rikkomukset

Vuonna 2020 erilaisia liikennerikoksia kirjattiin 132 400, mikä on 19,7 prosenttia edellisvuotta enemmän. Lisäksi kirjattiin 129 500 liikennerikkomusta, tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkomista ja ajoneuvorikkomusta. Kaikista liikennerikoksista ja rikkomuksista 157 400 oli ylinopeuksia. Niiden määrä väheni 53 prosenttia edellisvuodesta. Tieliikennelaki uudistui 1.6.2020, ja uudistuksen myötä eräistä liikennerikkomuksista seuraa sakkomääräyksen sijaan hallinnollinen seuraamus. Tästä syystä liikennerikkomusten määrä rikostilastoissa väheni huomattavasti.

Vuonna 2020 rattijuopumuksia kirjattiin 20 200, mikä on 1 700 tapausta (9,3 prosenttia) enemmän kuin edellisvuonna. Perusmuotoisia rattijuopumuksia (RL 23:3) kirjattiin 13 300, mikä on runsaat 13 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Törkeitä rattijuopumuksia (RL 23:4) kirjattiin 6 900, mikä on vajaat 3 prosenttia edellisvuotta enemmän.

Kuvio 4. Rattijuopumukset 1980–2020

Kuvio 4. Rattijuopumukset 1980–2020

Törkeistä rattijuopumuksissa alkoholi on päihteenä edelleen noin 90 prosentissa tapauksista, mutta perusmuotoisista rattijuopumuksista kolme neljästä aiheutuu muista huumaavista aineista.

Kuvio 5. Rattijuopumukset päihteen mukaan 2003–2020 (Kuviota korjattu 12.5.2021)

Kuvio 5. Rattijuopumukset päihteen mukaan 2003–2020 (Kuviota korjattu 12.5.2021)

Vesi-, ilma- ja junaliikennejuopumuksia tilastoitiin runsaat 200, mikä on noin 15 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Moottorittomalla ajoneuvolla tehtyjä liikennejuopumuksia kirjattiin 39.

1.5 Huumausaine- ja alkoholirikokset

Tilastoidut huumausainerikokset edelleen kasvussa

Huumausainerikoksia kirjattiin yhteensä 37 100, mikä on 14,8 prosenttia edellisvuotta enemmän. Törkeitä huumausainerikoksia tuli ilmi 1 450, mikä on 100 tapausta edellisvuotta vähemmän. Huumausaineen käyttörikoksia kirjattiin 23 800, mikä on 2 700 tapausta (12,9 prosenttia) edellisvuotta enemmän.

Alkoholirikoksia (RL 50a) ja rikkomuksia tuli ilmi 1 400 tapausta. Tämä on vajaat 22,3 prosenttia edellisvuotta vähemmän.

Kuvio 6. Alkoholi- ja huumausainerikoksia 2000–2020

Kuvio 6. Alkoholi- ja huumausainerikoksia 2000–2020

Päihderikoksia tilastoitaessa useamman osateon käsittävät rikokset on merkitty yhtenä. Päihderikokset ovat sen kaltaisia, että ne tulevat yleensä ilmi vain poliisin, tullin tai rajavalvontaviranomaisten toiminnan tuloksena ja valtaosa rikoksista jää piiloon.

1.6 Muut rikokset ja rikkomukset

Kotirauhan ja viestintärauhan (RL 24:1–2) rikkomisesta kirjattiin 5 100 ilmoitusta, mikä on 400 tapausta edellisvuotta enemmän. Julkisrauhan rikkomisesta (RL 24:3-4) kirjattiin 110 ilmoitusta. Salakatselusta tehtiin 390 ilmoitusta, mikä on 20 tapausta edellisvuotta vähemmän.

Laittomia uhkauksia kirjattiin 9 800, kunnianloukkauksia 5 000 ja vainoamisia runsaat 700. Laittomien uhkauksien määrä kasvoi 5 prosenttia ja kunnianloukkausten 9 prosenttia.

Identiteettivarkaudesta kirjattiin 4 300 ilmoitusta, mikä on 9 prosenttia edellisvuotta enemmän. Yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä tehtiin 21 100 ilmoitusta. Tämä on 20 700 enemmän kuin edellisvuonna. Määrän kasvu johtuu tietomurtojen seurauksena levitetyistä tiedoista.

Työrikoksia (RL 37) ilmoitettiin runsaat 300, mikä on noin 20 tapausta edellisvuotta vähemmän. Ympäristörikoksia (RL 48) puolestaan kirjattiin runsaat 500, mikä on noin 60 tapausta edellisvuotta enemmän.

1.7 Rikosten selvittäminen

Poliisi, tulli ja rajavartiolaitos selvittivät vuoden 2020 aikana yhteensä 507 800 rikosta ja rikkomusta, mikä on 22 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Lasku johtuu lähinnä liikennerikosten ja rikkomusten määrän laskusta. Tieliikennelaki uudistui 1.6.2020, ja uudistuksen myötä eräistä liikennerikkomuksista seuraa sakkomääräyksen sijaan hallinnollinen seuraamus. Tästä syystä liikennerikkomusten määrä rikostilastoissa on laskenut huomattavasti. Rikoslakirikoksia selvitettiin yhteensä 313 400, mikä on runsaat 38 400 tapausta enemmän kuin edellisvuonna. Kaikkien rikosten ja rikkomusten selvitysprosentti oli 74 ja rikoslakirikosten selvitysprosentti oli 57,7. Edellisvuonna vastaavat prosentit olivat 79,2 ja 60,7. Rikosten selvitysprosentti lasketaan tilastovuonna selvitettyjen rikosten osuutena tilastovuonna ilmi tulleista rikoksista. Tästä syystä rikoksien selvitysprosentti voi olla jonain vuonna olla yli 100.

Selvitysprosentti vaihtelee rikostyypeittäin hyvinkin voimakkaasti. Varkauksista (RL 28:1) selvitetään vain noin 15 prosenttia kun näpistyksistä (RL 28:3) selvitetään puolet. Pahoinpitelyjen selvitysprosentti on viime vuosina hieman laskenut. Vuonna 2020 pahoinpitelyrikosten selvitysprosentti oli 67 kun 2000–luvun alussa se oli 80 prosenttia. Liikennejuopumus-, liikenne- ja päihderikokset saadaan paljastumistavasta johtuen miltei kaikki selvitetyiksi.

Taulukko 5. Eräiden rikosten selvitysprosentti 1986-2020

  1986 - 1990 1991 - 1995 1996 - 2000 2001 - 2005 2006 - 2010 2011 - 2015 2016 - 2019 2020
Rikoslakirikokset 69 58 57 63 67 63 61 58
Varkaus 28:1 25 17 14 15 18 15 15 15
Törkeä varkaus 28:2 39 29 40 41 38 34 33 38
Näpistys 28:3 78 70 67 58 57 56 52 54
Ryöstöt 53 43 42 45 49 53 54 55
Vahingonteot 29 27 27 26 25 22 23 24
Henkirikosten yritykset 95 91 92 94 97 92 90 95
Pahoinpitely 21:5 79 74 76 80 81 76 65 69
Törkeä pahoinpitely 21:6 85 84 83 87 88 84 79 82
Lievä pahoinpitely 21:7 95 86 79 75 73 72 61 59
Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö 91 84 88 82 86 75 60 55
Raiskaus 63 56 57 63 66 70 65 83

Alhaisimmat rikoslakirikosten selvitysprosentit olivat Itä-Uudenmaan ja Helsingin poliisilaitoksilla. Toisaalta Helsingin poliisilaitoksen tietoon tuli eniten rikoksia, yhteensä 92 900. Tämä on noin 17 000 enemmän kuin Sisä-Suomen poliisilaitoksen, jonka tietoon tuli toiseksi eniten rikoksia.

Kuvio 7. Rikoslakirikosten selvitysprosentit viranomaisittain 2018–2020

Kuvio 7. Rikoslakirikosten selvitysprosentit viranomaisittain 2018–2020

Lähde: Rikos- ja pakkokeinotilasto 2020, tietoon tullut rikollisuus. Tilastokeskus

Lisätietoja: Kimmo Haapakangas 029 551 3252, rikos@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala


Päivitetty 12.5.2021

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Rikos- ja pakkokeinotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=2342-9151. 13 2020, 1. Katsaus poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleeseen rikollisuuteen . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 25.6.2022].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/rpk/2020/13/rpk_2020_13_2021-05-12_kat_001_fi.html