1. Kotitalouksien rahoitusvarat kasvussa

Kotitalouksien rahoitusvarat kasvoivat 23,4 miljardia euroa vuonna 2020 ja nousivat 354,5 miljardiin euroon. Vuonna 2020 hallussapitovoittoja kertyi yhteensä 10,9 miljardia euroa samalla kun kotitalouksien nettomääräiset lisäsijoitukset rahoitusvaroihin olivat 12,5 miljardia euroa.

Kotitalouksien velat kasvoivat 10,1 miljardia euroa. Rahoitusvarojen ja velkojen erotus oli 161,5 miljardia euroa. Nettorahoitusvarat kasvoivat vuoden aikana 13,3 miljardia euroa.

Kuvio 1. Kotitalouksien rahoitusvarojen muutos, mrd. euroa

Kuvio 1. Kotitalouksien rahoitusvarojen muutos, mrd. euroa
Kotitalouksien nettomääräiset lisäsijoitukset rahoitusvaroihin kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna. Eniten sijoituksia virtasi talletuksiin, nettomääräisesti 8,1 miljardin euron edestä. Kotitaloudet vetivät edelleen varojaan pois määräaikaistalletuksista vuonna 2020 0,6 miljardin euron edestä samalla kun siirtokelpoiset talletukset lisääntyivät peräti 8,7 miljardilla eurolla.

Vuonna 2020 sijoitusrahasto-osuuksien ja noteerattujen osakkeiden sijoitussuhteessa tapahtui muutos. Kumpaakin vaateeseen kotitaloudet sijoittivat nettomääräisesti 1,6 miljardia euroa. Aiempina vuosina sijoitusrahastot ovat yleisesti olleet selvästi suositumpi sijoituskohde. Kotitalouksien hallussa olevien noteerattujen osakkeiden arvo nousi 6,2 miljardilla eurolla. Lisäksi kotitaloudet kerryttivät hallussapitovoittoja sijoitusrahasto-osuuksista ja noteeraamattomista osakkeista.

Kaikkiaan kotitalouksilla oli rahoitusvaroja 354,5 miljardia euroa vuoden 2020 lopussa. Näistä 116,2 miljardia euroa oli käteisrahaa ja talletuksia, 89,8 miljardia euroa noteeraamattomia osakkeita ja muita osuuksia, 61,3 miljardia euroa vakuutus- ja eläkesaamisia, 46,3 miljardia euroa pörssiosakkeita ja 31,7 miljardia euroa rahasto-osuuksia. Muita rahoitusvaroja kotitalouksilla oli 9,3 miljardin euron arvosta. Kotitalouksien asunto-osakkeita ei tilastoida rahoitustilinpidossa kotitalouksien rahoitusvaroiksi, vaan ne ovat osa muita varoja eli reaalivaroja.

Asuntolainojen ja muiden lainavelkojen määrä kasvoi vuoden 2020 aikana 6,7 miljardilla eurolla ja ylsi vuoden lopussa 162,5 miljardiin euroon. Kotitalouksien velkaantumisaste eli lainavelkojen suhde neljän viimeisimmän vuosineljänneksen yhteenlaskettuihin käytettävissä oleviin tuloihin nousi 5,4 prosenttiyksiköllä 133,3 prosenttiin. Lainavelkoja ei tässä yhteydessä verrata rahoitusvaroihin tai kokonaisvarallisuuteen vaan käytettävissä oleviin tuloihin.

1.1 Julkisyhteisöjen varallisuusasema kohentui koronasta huolimatta

Julkisyhteisöjen varallisuusasema kohentui vuonna 2020 koronasta huolimatta. Nettorahoitusvarat kasvoivat 152,4 miljardiin euroon, mikä on 2 miljardia euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Varallisuusaseman muutokset selittyvät suurimmaksi osaksi sosiaaliturvarahastoihin kuuluvien työeläkelaitosten nettorahoitusvarojen 6,5 miljardin euron kasvulla sekä valtionhallintosektorin nettorahoitusvarojen 4,4 miljardin euron laskulla. Paikallishallintosektorin nettorahoitusvarat nousivat 0,3 miljardia euroa ja muiden sosiaaliturvarahastojen nettorahoitusvarat puolestaan laskivat 0,5 miljardia euroa. Seuraavissa kappaleissa käydään läpi julkisyhteisöjen nettorahoitusvarojen kehitys tarkemmin.

Vuoden 2020 lopussa valtionhallintosektorin nettorahoitusvarojen taso oli 60,5 miljardia euroa negatiivinen, mikä on 4,4 miljardia euroa vähemmän kuin vuoden 2019 lopussa. Nettorahoitusvarojen laskun taustalla on valtionhallinnon liikkeeseen laskemien velkapapereiden määrän kasvu 21,4 miljardilla eurolla. Toisaalta valtionhallinnon talletukset olivat 5,7 miljardia euroa edellisvuotta korkeammalla tasolla ja noteerattujen osakkeiden sekä muiden osuuksien hallussapitomuutosten ansiosta osakkeiden ja osuuksien taso oli 10,1 miljardia euroa korkeampi kuin vuonna 2019.

Paikallishallintosektorin nettorahoitusvarat kasvoivat vuoden 2020 aikana 0,3 miljardia euroa. Nettorahoitusvarat olivat -7,5 miljardia euroa vuoden 2020 lopussa. Nettorahoitusvarat nousivat erityisesti talletusten kasvun myötä.

Työeläkelaitoksilla oli rahoitusvaroja 224,7 miljardin euron arvosta. Rahoitustilinpidossa huomioitavia velkaeriä oli samaan aikaan 6,4 miljardia euroa, joten työeläkelaitosten nettorahoitusvarojen määrä oli 218,2 miljardia euroa positiivinen. Nettorahoitusvarat nousivat 6,5 miljardilla eurolla edellisestä vuodesta. Osakkeisiin ja sijoitusrahasto-osuuksiin virtasi nettomääräisesti lisää varoja 4,5 miljardia euroa ja hallussapitovoittoja niistä kertyi vuoden aikana yhteensä 3,1 miljardia euroa. 123,2 miljardia euroa eli yli puolet työeläkelaitosten rahoitusvaroista on rahasto-osuuksissa. Talletuksiin virtasi varoja nettomääräisesti 4,6 miljardin arvosta vuoden 2020 aikana. Vuodesta 2014 lähtien työeläkelaitosten velkapaperisijoitusten sijoitusvirta on ollut negatiivinen, ja vuonna 2020 velkapaperisijoituksia vähennettiin 5,9 miljardin euron edestä.

Muiden sosiaaliturvarahastojen nettorahoitusvarat laskivat 0,5 miljardia euroa edellisvuodesta. Nettorahoitusvarojen taso oli 2,2 miljardia euroa vuoden 2020 lopussa. Muut sosiaaliturvarahastot laskivat liikkeeseen velkapapereita vuoden 2020 aikana 1,3 miljardilla eurolla. Talletusten määrä kasvoi 0,8 miljardilla eurolla.

1.2 Yritysten velkarahoitus kasvoi vuonna 2020

Yritysten velkarahoitus kasvoi vuoden 2020 aikana 9,2 miljardilla eurolla. Velkarahoituksella tarkoitetaan lainavelkoja ja velkapaperimuotoista rahoitusta yhteensä. Yritysten lainavelkojen ja velkapaperien kanta nousi vuoden aikana 258,5 miljardista 267,7 miljardiin euroon. Merkittävin osa velkarahoituksen kasvusta kertyi lainaveloista. Yritykset ottivat uusia lainoja vuoden aikana 7,1 miljardilla eurolla ja velkapaperimuotoinen rahoitus lisääntyi 2,8 miljardilla eurolla. Yrityssektori on tässä yhteydessä rajattu niin, ettei se sisällä rahoitus- ja vakuutuslaitoksia eikä asunto-osakeyhtiöitä tai muita asuntoyhteisöjä.

1.3 Kotimaisten sijoitusrahastojen kasvu jatkui edelleen

Sijoitusrahastot kasvoivat yhteensä 10,2 miljardia euroa vuoden takaiseen verrattuna ollen 146,5 miljardia euroa vuoden lopussa. Rahastojen hallussapitovoitot olivat 6,8 miljardia euroa selittäen suurimman osan vuosimuutoksesta. Kotimaisiin sijoitusrahastoihin sijoittivat vuoden 2020 aikana erityisesti ulkomaiset tahot.

Talletuspankkien myöntämien lainojen arvo vuoden 2020 lopussa oli 185,2 miljardia euroa. Tästä 100,6 miljardia euroa oli kotitalouksien erilaisia lainoja. Talletuspankeissa olevien talletusten arvo oli vuoden 2020 lopussa 365 miljardia euroa.

1.4 Vakuutuslaitosten vastuut kasvoivat

Vakuutuslaitosten vakuutus- ja eläkevastuut kasvoivat 2,5 miljardilla eurolla 68 miljardiin euroon. Kasvua selittää henkivakuutukseen ja annuiteettiin perustuvien vastuiden 1,5 miljardin euron nousu. Vahinkovakuutustekninen vastuuvelka kasvoi 0,4 miljardilla eurolla vuoden 2020 aikana ja eläkevastuiden kasvu oli 0,5 miljardia euroa.

Vakuutuslaitosten rahoitusvarat nousivat vuodessa 77,6 miljardista eurosta 79,7 miljardiin euroon. Sijoitusrahasto-osuuksien kanta nousi 43 miljardista 45 miljardiin euroon. Sijoitusrahasto-osuudet vastasivat 56 prosenttia vakuutuslaitosten rahoitusvaroista. Pitkäaikaisia velkapapereita vakuutuslaitoksilla oli hallussaan 15,9 miljardin euron edestä, mikä on 0,3 miljardia euroa enemmän verrattuna edellisvuoteen. Talletusvarat pysyivät edellisvuoden tasolla 4,6 miljardissa eurossa.

1.5 Ulkomainen omistusosuus suomalaisissa pörssiosakkeissa laski hieman

Ulkomaisen omistuksen arvo suomalaisista noteeratuista osakkeista oli vuoden 2020 lopussa 141,2 miljardia euroa. Ulkomaisen omistuksen osuus kotimaisten pörssiosakkeiden arvosta laski 0,7 prosenttiyksikköä vuoden takaisesta ja oli vuoden 2020 lopussa 49,3 prosenttia.

Ulkomaille oli vuoden 2020 lopussa sijoitettu suomalaisten kotimaisten sektorien rahoitusvaroja 816,2 miljardia euroa. Suomalaisilla yksiköillä oli hallussaan vuoden lopussa 68,4 miljardin euron arvosta ulkomaisia noteerattuja osakkeita ja 145,5 miljardin arvosta kotimaisia noteerattuja osakkeita.

Ulkomaisia rahasto-osuuksia suomalaiset omistivat 161 miljardilla ja kotimaisia 112,6 miljardin euron edestä. Nettomääräiset sijoitukset ulkomaisiin rahastoihin olivat 4,8 miljardia euroa. Ne yhdessä kahden miljardin euron hallussapitovoittojen kanssa nostivat suomalaisten omistamien ulkomaisten rahasto-osuuksien kannan 154,1 miljardista eurosta 161 miljardiin euroon.

1.6 Yksityisen sektorin velka kasvoi

Yksityisen sektorin velan suhde bruttokansantuotteeseen kasvoi 9 prosenttiyksikköä 192,7 prosenttiin. Yksityisen sektorin velkaan luetaan yritysten, kotitalouksien ja kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen lainavelat ja velkapaperimuotoiset velat. Yksityisen sektorin velkakanta oli yhteensä 457,7 miljardia euroa vuoden 2020 lopussa.

Kuvio 2. Yksityisen sektorin sulauttamaton velka suhteessa bruttokansantuotteeseen

Kuvio 2. Yksityisen sektorin sulauttamaton velka suhteessa bruttokansantuotteeseen

Lähde: Rahoitustilinpito, Tilastokeskus

Lisätietoja: Timo Ristimäki 029 551 2324, Roope Rahikka 029 551 3338, rahoitus.tilinpito@stat.fi

Vastaava osastopäällikkö: Katri Kaaja


Päivitetty 24.9.2021

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Rahoitustilinpito [verkkojulkaisu].
ISSN=1795-4886. 2020, 1. Kotitalouksien rahoitusvarat kasvussa . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 30.11.2021].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/rtp/2020/rtp_2020_2021-09-24_kat_001_fi.html