Käsitteet ja määritelmät

Bruttouusiutumisluku

Väestön uusiutumisella tarkoitetaan sukupolven vaihtumista uudeksi. Uusiutumista mitataan brutto- tai nettouusiutumisluvulla, jotka ilmoittavat tavallisesti tytär- ja äitisukupolven suuruuden välisen suhteen. Nettouusiutumisluvun laskennassa otetaan huomioon hedelmällisyys ja äitisukupolven kuolleisuus ennen hedelmällisen iän päättymistä. Bruttouusiutumisluvussa tätä kuolleisuutta ei oteta huomioon. Jos nettouusiutumisluku on alle yhden yhtä naista kohden laskettuna, tytärsukupolvi on äitisukupolvea pienempi eikä äitisukupolvi ole uusinut itseään.

Elävänä syntynyt

Elävänä syntyneella tarkoitetaan lasta, joka syntymän jälkeen hengitti tai osoitti muita elon merkkeja. Vain Suomessa vakituisesti asuvien naisten elävänä synnyttämät lapset otetaan huomioon väkilukutilastossa.

Ikä

Väestönmuutosten ikätiedot tarkoittavat ikää tapahtumapäivänä. Keski-ikä saadaan laskemalla yhteen jonkin tapahtuman kokeneiden kaikkien henkilöiden tapahtuma-ajankohdan iät, jonka jälkeen summa jaetaan näiden henkilöiden määrällä. Koska ikänä käytetään täytettyja ikävuosia tapahtuma-ajankohtana, se ei ole tarkka ikä. Tämän vuoksi keski-ikää laskettaessa on oletettu, etta henkilöt olivat keskimäärin x+0,5-vuotiaita tapahtuma-ajankohtana.

Ikäryhmittäinen hedelmällisyysluku

Ikäryhmittäisellä hedelmällisyysluvulla tarkoitetaan tietyn ikäryhmän naisten synnyttämien elävien lasten määrää saman ikäryhmän keskiväkiluvun tuhatta naista kohden.

Keskiväkiluku

Tietyn vuoden keskiväkiluku on kahden peräkkäisen vuoden väkilukujen keskiarvo. Kun tilastovuodelle lasketaan jotakin ilmiöta kuvaava suhdeluku, yleensä ko. ilmiön tapahtumien määrä suhteutetaan juuri tapahtumalle alttiina olevan väestön tai väestön osan keskiväkilukuun. Nämä väestöllisiä ilmiöitä kuvaavat luvut ilmoitetaan yleensä promilleina eli em. jakolaskun tulos kerrotaan tuhannella.

Kieli

Tieto kielestä on saatu väestötietojärjestelmästä. Samalla kun vanhemmat ilmoittavat syntyneelle lapselle rekisteriin nimen, he ilmoittavat lapsen kielen. Kieli säilyy samana väestötietojärjestelmässä, ellei sitä erikseen muuteta.

Kielet on koodattu Väestörekisterikeskuksessa ISO 639 -standardin mukaisesti. Vuoden 2000 väestölaskennassa on otettu käyttöön jo seuraava voimaan tuleva kieliluokitus ISO 639-1.

Kokonaishedelmällisyys

Kokonaishedelmällisyysluku saadaan laskemalla yhteen yhdelle ikävuodelle lasketut hedelmällisyysluvut. Näin saatu luku tarkoittaa laskennallista lasten määrää, jonka nainen synnyttää kyseisen vuoden hedelmällisyyden pysyessä voimassa naisen koko hedelmällisen kauden edellyttäen, ettei hän kuole ennen tämän kauden päättymistä.

Koulutusaste

Luokka, jollaisiin tutkintoon johtavat koulutukset jaotellaan vaativuutensa perusteella.

Huomautus 1: usein tietyn koulutusasteen koulutukseen valituksi tuleminen edellyttää alemman koulutusasteen koulutuksen suorittamista.

Huomautus 2: koulutusastetta mitataan sekä koulutuksen suunnitellun kokonaiskeston tai tavoiteajan että vaativuuden perusteella.

Huomautus 3: koulutusasteet: varhaiskasvatus ja esiopetusaste (kesto vaihtelee), alempi perusaste (6 vuotta), ylempi perusaste (3 vuotta, yht. 9 vuotta perusasteen alusta), toinen aste (3 vuotta, yht. 12 vuotta perusasteen alusta), erikoisammattikoulutusaste (1-2 vuotta, yht. 13-14 vuotta perusasteen alusta), alin korkea-aste (2-3 vuotta, yht. 14-15 vuotta perusasteen alusta), alempi korkeakouluaste (3-4 vuotta, yht. 15-16 vuotta perusasteen alusta), ylempi korkeakouluaste (5-6 vuotta, yht. 17-18 vuotta perusasteen alusta) ja tutkijakoulutusaste (2-4 vuotta, yht. 19-22 vuotta perusasteen alusta).

Huomautus 4: koulutustasomittainta ei voi suoraan laskea tässä käsitteessä esitettyjen kestojen perusteella.

Kuolleena syntynyt

Vuoden 2003 väestönmuutostilastosta lähtien käytetään samaa kansallista määritelmää kuin kuolemansyytilastossa: kuolleena syntynyt on vastasyntynyt, jonka syntymäpaino on vähintään 500 g tai vastasyntynyt, joka on syntynyt kuolleena vähintään 22 viikkoa kestäneen raskauden jälkeen.

Kuolleenasyntyneiden osuus

Kuolleenasyntyneiden osuudella tarkoitetaan kuolleena syntyneiden lasten määrää 1 000 elävänä ja kuolleena syntynyttä kohden.

Lapsen järjestysluku

Lapsen järjestysluku lasketaan kahdella tavalla. Toisaalta otetaan huomioon äidin kaikki elävänä syntyneet lapset ja toisaalta taas voimassa olevan avioliiton elävänä syntyneet lapset.

Nettouusiutumisluku

Väestön uusiutumisella tarkoitetaan sukupolven vaihtumista uudeksi. Uusiutumista mitataan brutto- tai nettouusiutumisluvulla, jotka ilmoittavat tavallisesti tytär- ja äitisukupolven suuruuden välisen suhteen. Nettouusiutumisluvun laskennassa otetaan huomioon hedelmällisyys ja äitisukupolven kuolleisuus ennen hedelmällisen iän päättymistä. Bruttouusiutumisluvussa tätä kuolleisuutta ei oteta huomioon. Jos nettouusiutumisluku on alle yhden yhtä naista kohden laskettuna, tytärsukupolvi on äitisukupolvea pienempi eikä äitisukupolvi ole uusinut itseään.

Sukupuoli

Tieto sukupuolesta on saatu Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä.

Syntyneet

Elävänä syntyneellä tarkoitetaan lasta, joka syntymän jälkeen hengitti tai osoitti muita elonmerkkejä.

Kuolleena syntynyt on YK:n alaisen Maailman terveysjärjestön eli World Health Organisationin (WHO) määritelmän mukaan vastasyntynyt, jonka syntymäpaino on vähintään 500 g tai, jos syntymäpainoa ei ole saatavilla, vastasyntynyt, joka on syntynyt kuolleena vähintään 22 viikkoa kestäneen raskauden jälkeen. WHO:n määritelmä on ollut käytössä vuodesta 1987 lähtien. Vuoden 2003 väestönmuutostilastosta lähtien käytetään samaa kansallista määritelmää kuin kuolemansyytilastossa: kuolleena syntynyt on vastasyntynyt, jonka syntymäpaino on vähintään 500 g tai vastasyntynyt, joka on syntynyt kuolleena vähintään 22 viikkoa kestäneen raskauden jälkeen.

Vuoden 1986 ja sitä aikaisempina vuosina kuolleena syntynyt oli vastasyntynyt, joka oli syntynyt kuolleena vähintään 28 viikkoa kestäneen raskauden jälkeen.

Syntyneet jaetaan syntymätilastossa eri ryhmiin sen mukaan, onko äiti lapsen syntyessä naimisissa vai ei. Lapsi, joka syntyy avioliiton aikana, on aviolapsi. Myös leski voi synnyttää aviolapsen, mikäli raskaus on alkanut avioliiton kestäessä. Muutoin lapsi on avioliiton ulkopuolella syntynyt. Tilastossa katsotaan aviottomiksi myös ne tapaukset, joissa äiti on lapsen syntymän jälkeen mennyt lapsen isän kanssa naimisiin. Lain mukaan nämä lapset tulevat aviolapsiksi vasta siitä päivästä lähtien, kun heidän vanhempansa ovat solmineet keskenään avioliiton.

Syntyneiden enemmyys

Syntyneiden enemmyys eli luonnollinen väestönlisäys tarkoittaa elävänä syntyneiden ja kuolleiden erotusta.

Väestön uusiutuminen

Väestön uusiutumisella tarkoitetaan sukupolven vaihtumista uudeksi. Uusiutumista mitataan bruttouusiutumisluvulla tai nettouusiutumisluvulla, jotka ilmoittavat tavallisesti tytärsukupolven ja äitisukupolven suuruuden välisen suhteen. Nettouusiutumisluvun laskennassa otetaan huomioon hedelmällisyys ja äitisukupolven kuolleisuus ennen hedelmällisen iän päättymistä. Bruttouusiutumisluvussa tätä kuolleisuutta ei oteta huomioon. Jos nettouusiutumisluku on alle yhden yhtä naista kohden laskettuna, tytärsukupolvi on äitisukupolvea pienempi eikä äitisukupolvi ole uusinut itseään.

Väestönlisäys

Väestönlisäys saadaan laskemalla yhteen syntyneiden enemmyys ja nettomaahanmuutto.

Yleinen hedelmällisyysluku

Yleisellä hedelmällisyysluvulla tarkoitetaan elävänä syntyneiden lasten määrää keskiväkiluvun tuhatta 15-49 -vuotiasta naista kohden.

Yleinen syntyvyysluku

Yleisellä syntyvyysluvulla tarkoitetaan elävänä syntyneiden määrää keskiväkiluvun tuhatta henkeä kohden.

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Syntyneet [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-2391. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 18.10.2021].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/synt/kas.html