1. Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2016

1.1. T&k-henkilöstö väheni viisi prosenttia

Tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä työskenteli vuonna 2016 kaikkiaan 72 400 henkilöä, joista yrityksissä runsas puolet. T&k-henkilöstön määrä väheni edellisvuodesta 3 700 henkilöä eli viisi prosenttia. Yrityksissä vähennys oli lähes 2 500 t&k-henkilöä. Sekä julkisella sektorilla 1) , että korkeakouluissa laskua oli 600 henkilöä. Naisten osuus tutkimushenkilöstöstä oli kolmasosa. Osuus vaihtelee sektoreittain, sillä yrityksissä ainoastaan yksi tutkija viidestä oli nainen, julkisella sektorilla naisten osuus oli 46 prosenttia ja korkeakouluissa lähes puolet. T&k-henkilökunnasta 74 prosenttia oli tutkijoita ja tuotekehitysinsinöörejä, muut suorittivat t&k-toimintaan liittyviä erilaisia asiantuntija- tai tukitehtäviä.

Tutkimustyövuosia vuonna 2016 tehtiin kaikkiaan 47 400. Määrä laski edellisvuodesta kaikkiaan 2 900 työvuotta eli kuusi prosenttia. Korkeakouluissa vähennys oli kaksi prosenttia, julkisella sektorilla yhdeksän ja yrityksissä seitsemän prosenttia. Työvuosista 58 prosenttia tehtiin yrityksissä.

Kuvio 1. T&k-henkilöstö ja tutkimustyövuodet vuosina 2010-2016

Kuvio 1. T&k-henkilöstö ja tutkimustyövuodet vuosina 2010-2016

1.2. T&k-menojen lasku jatkuu mutta Suomi on edelleen t&k-intensiivinen maa

Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen kokonaissumma vuonna 2016 oli 5,9 miljardia euroa, mikä on 145 miljoonaa euroa edellisvuotta vähemmän. Kokonaismenojen lasku selittyy yrityssektorin kehityksellä. Korkeakouluissa oli yhdeksän miljoonan lisäys, julkisella ja YVT-sektorilla puolestaan yhdeksän miljoonan tutkimusmenojen lasku. Tutkimus- ja kehittämismenojen arvioidaan 2) vuonna 2017 kasvavan noin 100 miljoonaa euroa hieman yli kuuteen miljardiin euroon. Kasvua ennakoidaan lähinnä yrityssektorille. Bruttokansantuoteosuudeksi arvioidaan 2,7 prosenttia.

Yritysten osuus t&k-menoista oli 66 prosenttia ja osuus menojen rahoituksesta 55 prosenttia 3) vuonna 2016. Julkinen sektori puolestaan vastaa yhdeksästä prosentista menoista, mutta rahoituksessa osuus on 33 prosenttia (sisältäen OKM:n korkeakoulujen perusrahoituksen). Korkeakoulusektorin merkitys rahoittajana jää alle puolen prosentin.

Tutkimus- ja kehittämismenojen bruttokansantuoteosuus vuonna 2016 oli 2,8 prosenttia. Osuus oli korkeimmillaan 3,75 prosentissa vuonna 2009. Vaikka osuus on pudonnut viime vuosina, on se Suomessa edelleen OECD- ja EU-maiden keskitasoa korkeampi. Selvästi edellä ovat vuoden 2015 tietojen perusteella Israel (4,2 %), Etelä-Korea (4,2 %), Sveitsi (3,4 %) sekä Japani (3,3 %). Ruotsi oli 3,2 prosentin bkt-osuudella tasoissa Suomen kanssa vuonna 2014, mutta vuonna 2015 Suomen osuus putosi 2,9 prosenttiin Ruotsin säilyttäessä entisen tasonsa. Myös Itävalta, Taiwan, Tanska ja Saksa ovat nyt listalla Suomea ylemmillä sijoituksilla. Euroopan unionin bruttokansantuotteesta 1,96 prosenttia käytettiin vuonna 2015 tutkimukseen ja kehittämiseen. OECD-alueen vastaava osuus oli 2,38 prosenttia 4) . Kansainväliset luvut löytyvät tilaston linkit-sivun kautta.

Taulukko 1. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot sektoreittain ja osuus bruttokansantuotteesta vuosina 2008-2016 sekä arvio vuodelle 2017

Vuosi         Sektori Yhteensä T&k-menojen BKT-osuus 2)
Yrityssektori Julkinen sektori 1) Korkeakoulusektori
Milj. € % Milj. € % Milj. € % Milj. € % %
2008 5 102,0 74,3 588,5 8,6 1 180,6 17,2 6 871,1 100 3,55
2009 4 847,2 71,4 656,5 9,7 1 282,8 18,9 6 786,5 100 3,75
2010 4 854,5 69,6 692,0 9,9 1 424,8 20,4 6 971,3 100 3,73
2011 5 047,4 70,5 684,4 9,6 1 431,8 20,0 7 163,7 100 3,64
2012 4 695,0 68,7 662,2 9,7 1 474,6 21,6 6 831,9 100 3,42
2013 4 602,4 68,9 643,6 9,6 1 438,1 21,5 6 684,2 100 3,29
2014 4 409,5 67,7 613,1 9,4 1 489,5 22,9 6 512,1 100 3,17
2015 4 047,3 66,7 543,1 8,9 1 480,5 24,4 6 070,9 100 2,90
2016 3 901,7 65,8 534,6 9,0 1 489,8 25,1 5 926,1 100 2,75
2017 3) 3 993,2 66,1 554,2 9,2 1 495,3 24,7 6 042,7 100 2,72
1) Ml. YVT (yksityinen voittoa tavoittelematon toiminta).
2) BKT 2015 ja 2016 Tilastokeskuksen ennakkotieto, BKT 2016 valtiovarainministeriön ennuste.
3) Arvio kyselyvastausten ja muiden laskelmien perusteella.

Kuvio 2a. T&k-menot suorittajajasektoreittain vuonna 2016

Kuvio 2a. T&k-menot suorittajajasektoreittain vuonna 2016
1) Ml. yksityinen voittoa tavoittelematon sektori

Kuvio 2b. T&k-menot rahoittajasektoreittain vuonna 2016

Kuvio 2b. T&k-menot rahoittajasektoreittain vuonna 2016
1) Ml. yksityinen voittoa tavoittelematon sektori

Kuvio 3a. T&k-menojen bruttokansantuoteosuus eräissä EU-maissa vuosina 2010-2015

Kuvio 3a. T&k-menojen bruttokansantuoteosuus eräissä EU-maissa vuosina 2010-2015
Osittain ennakkotietoja tai arvioita.
Lähde: OECD, Main Science and Technology Indicators.

Kuvio 3b. T&k-menojen bruttokansantuoteosuus eräissä OECD- ja muissa maissa vuosina 2010-2015

Kuvio 3b. T&k-menojen bruttokansantuoteosuus eräissä OECD- ja muissa maissa vuosina 2010-2015
Osittain ennakkotietoja tai arvioita.
Lähde: OECD, Main Science and Technology Indicators.

1.3. Pirkanmaan t&k-menoissa laskua, Pohjois-Pohjanmaalla kasvua

Uudellamaalla harjoitetun tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot olivat 2,9 miljardia euroa vuonna 2016, mikä on 49 prosenttia koko maan t&k-menoista. Osuus nousi vuodesta 2015 yhden prosenttiyksikön. Pohjois-Pohjanmaan t&k-menot olivat 690 miljoonaa ja Pirkanmaan 670 miljoonaa euroa ja osuudet koko maan menoista 12 ja 11 prosenttia. Varsinais-Suomi mukaan lukien, neljän suurimman maakunnan osuus koko maan t&k-menoista oli liki 80 prosenttia. Uudenmaan t&k-menot pysyivät käytännössä ennallaan, Pirkanmaalla sen sijaan oli 100 miljoonan eli 13 prosentin lasku vuoteen 2015 verrattuna. Pohjois-Pohjanmaalla t&k-menot kasvoivat viisi prosenttia edellisvuodesta.

Julkisen sektorin tutkimustoiminta keskittyi Uudellemaalle, jossa t&k-työstä tehtiin menoin mitaten 64 prosenttia. Korkeakoulusektorin tutkimustoiminta jakaantui tasaisemmin maakuntien kesken. Tutkimuksesta 40 prosenttia tehtiin Uudellamaalla. Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan osuudet olivat 12 prosenttia ja Pohjois-Pohjanmaan yhdeksän prosenttia.

1.4. Tilaustutkimusta 370 miljoonaa

Tilatulla t&k-toiminnalla tarkoitetaan yrityksen tai organisaation ulkopuolelta tilattuja kokonaisia t&k-hankkeita tai projekteja, jotka eivät ole oman t&k-toiminnan palvelujen ostoa tai tukitoimintoja. Kerätyn aineiston kattavuus on rajallinen, koska t&k-tilaston kohteena ovat t&k-toimintaa itse harjoittavat yritykset tai organisaatiot, jolloin t&k:ta pelkästään tilaavat yksiköt jäävät pois.

Tilattua t&k:ta raportoitiin kaikkiaan 370 miljoonaa euroa, josta 100 miljoonaa ulkomailta (liitetaulukko 2). Yritysten ostot vastasivat 90 prosentista koko volyymista. Korkeakouluissa tutkimuksen tilaaminen ulkoa on varsin harvinaista. Palvelujen tarjoajista kotimaisten yritysten osuus oli 54 prosenttia eli 200 miljoonaa. Tässä roolissa myös korkeakoulut ovat merkittäviä, kotimaisten korkeakoulujen suorittamien tutkimuspalvelujen määrä oli 35 miljoonaa euroa.


1) Valtion hallinnonalat ja siihen kuuluvat tutkimuslaitokset, kunnat, sosiaaliturvarahastot ja -laitokset sekä yksityinen voittoa tavoittelematon toiminta
2) Arvioitu kyselyvastausten ja muiden laskelmien perusteella
3) Kotimaisten yritysten osuus rahoituksesta, ulkomaisten yritysten rahoitus kuuluu luokkaan ulkomaat
4) Lähde: OECD, Main Science and Technology Indicators (http://www.oecd.org/science/inno/msti.htm)

Lähde: Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2016, Tilastokeskus

Lisätietoja: Ari Leppälahti 029 551 3237, Heidi Pirkola 029 551 3246, Mervi Härkönen 029 551 3254, tiede.teknologia@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Sami Saarikivi


Päivitetty 26.10.2017

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tutkimus- ja kehittämistoiminta [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-6206. 2016, 1. Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2016 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 16.11.2018].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tkke/2016/tkke_2016_2017-10-26_kat_001_fi.html