Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

4 Työvoiman ulkopuolella olevat

4.1 Työvoiman ulkopuolella olevien määrä lähes ennallaan

Vuonna 2015 työvoiman ulkopuolella 15–74-vuotiaita oli yhteensä 1 413 000 henkilöä, mikä oli lähes saman verran kuin vuonna 2014. Työvoimatutkimuksessa työvoiman ulkopuolella olevilla tarkoitetaan henkilöitä, jotka tutkimusviikolla eivät olleet työllisiä eivätkä työttömiä.

Työvoimatutkimuksessa kerätään tietoa myös siitä, mitä työvoiman ulkopuolella olevat itse katsovat pääasialliseksi toiminnakseen. Työvoiman ulkopuolella olevista valtaosa, noin 60 prosenttia, oli vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeellä tai pitkäaikaisesti sairaita. Hieman alle neljännes työvoiman ulkopuolella olevista oli päätoimisia opiskelijoita tai koululaisia. Työvoiman ulkopuolella olevista vajaa kymmenesosa ilmoitti olevansa työtön tai lomautettu, mutta joita ei kuitenkaan työvoimatutkimuksen määritelmän mukaan luokiteltu työttömiksi . Omia lapsia tai muuta omaista hoitavia oli noin 6 prosenttia. (Kuvio 19.)

Kuvio 19. Työvoiman ulkopuoliset pääasiallisen toiminnan mukaan vuonna 2015, 15–74–vuotiaat

Kuvio 19. Työvoiman ulkopuoliset pääasiallisen toiminnan mukaan vuonna 2015, 15–74–vuotiaat
Tieto pääasiallisesta toiminnasta perustuu vastaajan omaan ilmoitukseen.

4.2 Piilotyöttömien määrä jatkoi kasvuaan

Piilotyöttömäksi luokitellaan työvoimatutkimuksessa työvoiman ulkopuolella oleva henkilö, joka olisi halunnut työtä ja olisi voinut ottaa työn vastaan kahden viikon kuluessa, mutta ei ollut aktiivisesti hakenut työtä edeltävän neljän viikon aikana. Piilotyöttömiä voidaan pitää potentiaalisena lisätyövoimana.

15–74-vuotiaita piilotyöttömiä oli yhteensä 144 000 henkeä vuonna 2015. Piilotyöttömien määrä nousi vuonna 2015 korkeimmilleen piilotyöttömyyden tilastoinnin aikana, joka aloitettiin vuonna 1997. Piilotyöttömien määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta 2008, jolloin piilotyöttömien määrä oli alhaisimmillaan 77 000 henkeä. (Kuvio 20.)

Yleisin syy siihen, etteivät piilotyöttömät olleet hakeneet töitä, oli oletus siitä, että töitä ei ollut saatavilla. Näin uskoi reilu kolmannes piilotyöttömistä. Noin viidesosalla syynä oli opiskelu.

Vuonna 2015 piilotyöttömiä oli aiempien vuosien tavoin eniten 15–24-vuotiaiden ikäryhmässä, 39 000 henkeä. Heistä valtaosa mainitsi opiskelun syyksi siihen, miksi eivät olleet hakeneet työtä. 55–64-vuotiaiden ikäryhmässä piilotyöttömiä oli 32 000 henkeä, joista enemmistö ei ollut etsinyt työtä siksi, että työtä ei uskottu olevan saatavilla.

65–74-vuotiaiden ikäryhmässä piilotyöttömien määrä on noussut viimeisen kymmenen vuoden aikana muutamasta tuhannesta nykyiseen 27 000 henkeen. 65–74-vuotiaista piilotyöttömistä valtaosa ei ollut hakenut työtä siksi, että he olivat jääneet kokonaan eläkkeelle tai siksi, että he uskoivat ettei työtä ei ollut saatavilla.

Kuvio 20. Piilotyöttömät iän mukaan vuosina 1997-2015, 15-74-vuotiaat

Kuvio 20. Piilotyöttömät iän mukaan vuosina 1997-2015, 15-74-vuotiaat

4.3 Ei työssä eikä koulutuksessa olevat nuoret

Nuorten työttömien joukossa on paljon päätoimisia opiskelijoita, jotka etsivät esimerkiksi osa-aikatyötä opiskelun ohessa tai töitä kesälomien ajaksi. Tästä syystä nuorten työttömyyden rinnalla on haluttu viime vuosina seurata myös työn ja koulutuksen ulkopuolella olevia nuoria . Seuraavassa kuvataan sellaisia nuoria, jotka eivät ole työllisiä eivätkä ole osallistuneet mihinkään koulutukseen tutkimusta edeltäneiden neljän viikon aikana ja jotka eivät ole myöskään suorittamassa asevelvollisuutta. Koulutukseen osallistumisella tarkoitetaan tässä yhteydessä sekä tutkintoon johtavaa koulutusta että erilaisille kursseille osallistumista.

Vuonna 2015 nuoria, jotka eivät olleet työssä, koulutuksessa eivätkä asevelvollisuutta suorittamassa, oli 66 000 henkeä, mikä oli kymmenen prosenttia 15–24-vuotiaiden koko ikäluokasta (kuvio 21). Heistä lähes 70 prosenttia piti itseään työttömänä vuonna 2015. Noin 13 prosenttia oli oman ilmoituksensa mukaan työkyvyttömyyseläkkeellä tai pitkäaikaisesti sairaita. Joka kymmenes hoiti omia lapsia.

Kuvio 21. 15–24–vuotiaat nuoret, jotka eivät ole työssä, koulutuksessa eivätkä asevelvollisia, vuosina 2006–2015

Kuvio 21. 15–24–vuotiaat nuoret, jotka eivät ole työssä, koulutuksessa eivätkä asevelvollisia, vuosina 2006–2015

Vaikka selvä enemmistö 15–24-vuotiaista nuorista, jotka eivät olleet työssä, koulutuksessa eivätkä asevelvollisuutta suorittamassa, piti itseään työttömänä ja työkyvyttömienkin osuus oli merkittävä, ei ryhmä kokonaisuudessaan kuitenkaan edusta syrjäytyneitä tai syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Ei työssä, koulutuksessa ja eikä asevelvollisuutta suorittamassa olevien nuorten määrä on ollut suurimmillaan kesällä ja vuodenvaihteessa, mikä osaltaan viittaa siihen, että kyseessä on monen kohdalla lyhytaikainen pääsykokeisiin valmistautumis-, loma- tai odotteluvaihe erilaisten opintojen, työn ja asevelvollisuuden suorittamisen välillä.

Lähes 80 prosenttia näistä ei työssä eikä opiskelemassa eikä myöskään asevelvollisuutta suorittamassa olleista nuorista oli 20–24-vuotiaita vuonna 2015. Heistä enemmistö oli suorittanut keskiasteen koulutuksen.


Lähde: Työvoimatutkimus 2015. Tilastokeskus

Lisätietoja: Joanna Viinikka 029 551 3796, Arto Miettinen 029 551 2963, tyovoimatutkimus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 12.4.2016

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Työvoimatutkimus [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-7830. työllisyys ja työttömyys 2015, 4 Työvoiman ulkopuolella olevat . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tyti/2015/13/tyti_2015_13_2016-04-12_kat_004_fi.html