Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 30.9.2021

Syntyvyys ei ole Suomessa ikärakenteen kannalta riittävällä tasolla

Tilastokeskuksen tuoreimman väestöennusteen mukaan Suomessa kuolisi vuoden 2060 loppuun mennessä 700 000 ihmistä enemmän kuin syntyy, jos syntyvyys pysyy nyt havaitulla tasolla. Suomessa syntyisi 2060-luvulla enää alle 40 000 lasta vuosittain. Pitkällä aikavälillä syntyvyys ei ole ikärakenteen kannalta kestävällä tasolla.

Elävänä syntyneiden määrä Suomessa 1900–2020 ja ennuste vuoteen 2070

Elävänä syntyneiden määrä Suomessa 1900–2020 ja ennuste vuoteen 2070

Matalalla syntyvyydellä kauaskantoisia vaikutuksia

Kuluva vuosi on neljäs perättäinen, kun maassamme syntyy alle 50 000 lasta. Nämä ikäluokat ovat synnyttäjiä 30 vuoden kuluttua. Jos syntyvyys pysyy matalalla tasolla pitkään, heijastuvat sen vaikutukset kauas tulevaisuuteen. Aluksi vaikutus näkyy syntyvien lasten määrässä, mutta pidemmällä ajalla myös synnytysikäisten naisten määrässä.

Vuoden 2020 aikana 53 kunnassa syntyneiden määrä oli kuolleita suurempi. Havaitulla syntyvyyden tasolla vastaavanlaisia kuntia olisi 39 vuonna 2030 ja enää 15 vuonna 2040.

Ennusteen mukaan alle 15-vuotiaiden määrä olisi vuoden 2060 lopussa lähes 200 000 nykyistä pienempi. Työikäisen väestön määrässä pitkittyvä matala syntyvyys näkyisi 2040-luvulta eteenpäin ja heijastuisi myös väestölliseen huoltosuhteeseen.

Väestöllinen huoltosuhde* 1900–2020 ja ennuste vuoteen 2070

Väestöllinen huoltosuhde* 1900–2020 ja ennuste vuoteen 2070
*) Alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden ja sitä vanhempien määrä 100 työikäistä kohden.

Väkiluvun ennustetaan kääntyvän laskuun vuonna 2034

Vuosi 2021 tulee olemaan kuudes vuosi peräkkäin, kun Suomessa kuolee ihmisiä enemmän kuin syntyy. Ennusteen mukaan nettomaahanmuutto ylläpitäisi väkiluvun kasvua vuoteen 2034 saakka, jolloin maamme väkiluku olisi 5,6 miljoonaa henkilöä. Tämän jälkeen väkiluku kääntyisi laskuun ja 2050-luvulla maamme väkiluku olisi ennusteen mukaan jo nykyistä pienempi.

Vuonna 2020 väkiluku kasvoi neljässä maakunnassa ja Ahvenanmaalla. Ennusteen mukaan vuonna 2040 väkiluku kasvaisi enää Uudenmaan ja Pirkanmaan maakunnissa sekä Ahvenanmaalla.

Vertailu aiempiin ennusteisiin

Vuoden 2021 väestöennusteen mukaan vuoden 2060 väkiluku olisi 5,45 miljoonaan henkilöä. Tilastokeskuksen vuosina 2007–2021 välisenä aikana laadittujen väestöennusteissa väkiluku vuodelle 2060 on vaihdellut 5,3–6,2 miljoonan välillä. Vaihteluväli kuvastaa väestöennusteisiin pitkällä aikavälillä liittyvää epävarmuutta. Suurin ero eri vuosina laadittujen ennusteiden välillä liittyy syntyvyysoletukseen.

Väkiluku 2000–2020 ja ennustettu väkiluku vuosina 2007–2021 laadituissa ennusteissa

Väkiluku 2000–2020 ja ennustettu väkiluku vuosina 2007–2021 laadituissa ennusteissa

Vuoden 2021 ennusteessa alle 15-vuotiaiden määrä vuonna 2050 olisi 712 000, mikä on 152 000 vähemmän kuin 2015 ennusteessa ja 56 000 enemmän kuin 2019 ennusteessa.

Työikäisen väestön määrän vähenemisessä pahin on toistaiseksi ohitse

Työikäisen (15–64-vuotiaiden) väestön määrä oli Suomessa suurimmillaan vuonna 2009, jolloin heitä oli maassamme 3,55 miljoonaa henkilöä. Vuosien 2010–2020 aikana työikäisten määrä on vähentynyt 136 000 henkilöllä. Seuraavan kahden vuosikymmenen vuoden aikana työikäisen väestön ennustetaan vähenevän hitaammin eli 76 000 henkilöllä vuoteen 2040 mennessä.

Työikäisen väestön määrän väheneminen kiihtyisi matalasta syntyvyydestä johtuen 2040-luvulla. Vuosien 2041–2050 aikana työikäinen väestö vähenisi 103 000 henkilöllä ja 2051–2060 edelleen 133 000 henkilöllä. Vuoden 2060 lopussa työikäisen väestön määrä olisi 3,1 miljoonaa henkilöä, mikä on runsaat 310 000 henkilöä nykyistä vähemmän.

Työikäisten osuus väestöstä on tällä hetkellä 62 prosenttia. Osuus pienenee ennusteen mukaan 60 prosenttiin vuoteen 2040 ja 57 prosenttiin vuoteen 2060 mennessä. Työikäisen väestön osuus koko väestöstä on 2021 ennusteessa aina vuoteen 2060 asti korkeampi kuin vuosina 2012 ja 2015 laadituissa ennusteissa, koska matalammasta syntyvyydestä johtuen väkilukukin kääntyy laskuun.

Vuoden 2021 väestöennusteen oletukset

Tilastokeskuksen tuoreimmassa väestöennusteessa oletetaan, että syntyvyys pysyisi vakiona tulevaisuudessa. Laskennallisen naisten elinaikanaan synnyttämän lasten määrän eli kokonaishedelmällisyysluvun oletetaan olevan 1,45.

Ennusteessa oletetaan, että Suomi saa muuttovoittoa ulkomailta 20 000 henkilöä kuluvana vuonna ja sen jälkeen 15 000 henkilöä vuosittain.

Kuolleisuuden ennustetaan jatkavan alentumistaan koko ennustekauden ajan. Alle 50-vuotiaiden kuolleisuuden oletetaan alenevan samalla tavoin, kuten sen on havaittu alentuneen vertailtaessa periodien 1987–1991 ja 2016–2020 kuolleisuutta. 50 vuotta täyttäneiden ja tätä vanhempien kuolleisuuden oletetaan alenevan samalla tavoin, kuten sen on havaittu alentuneen vertailtaessa periodien 1997–2001 ja 2016–2020 kuolleisuutta.

Miesten elinajanodotteen ennustetaan pitenevän vajaalla viidellä ja naisten runsaalla kolmella vuodella vuoteen 2040 mennessä. Tarkempaa tietoa ennustemenetelmästä on löydettävissä laatuselosteesta.

Vastasyntyneen elinajanodote sukupuolen mukaan 1990–2020 ja ennuste vuoteen 2060

Vastasyntyneen elinajanodote sukupuolen mukaan 1990–2020 ja ennuste vuoteen 2060

Ennuste on trendilaskelma ja tarjoaa päätöksentekijöille mahdollisuuden reagoida

Tilastokeskuksen väestöennusteet perustuvat havaintoihin syntyvyyden, kuolevuuden ja muuttoliikkeen menneestä kehityksestä. Niitä laadittaessa ei oteta huomioon taloudellisten, sosiaalisten eikä muiden yhteiskunta- tai aluepoliittisten päätösten mahdollista vaikutusta tulevaan väestönkehitykseen.

Trendilaskelman luonteen mukaisesti ennusteessa projisoidaan menneen kehityksen jatkuvan tulevaisuudessa. Ennustetta laadittaessa ei oteta kantaa siihen, miten väestön määrän tulisi kehittyä. Väestöennustelukuja tarkasteltaessa onkin hyvä muistaa, että ennuste osoittaa vain sen, millainen väestökehitys on luvassa, jos viimeaikainen väestökehitys jatkuisi muuttumattomana seuraavat vuosikymmenet.

Väestöennusteen tehtävä on tarjota päättäjille työkaluja sen arvioimiseksi, tarvitaanko toimia, joilla väestökehitykseen yritettäisiin vaikuttaa. Päätöksentekijöiden tulisi arvioida ennusteen osoittaman väestökehityksen suotavuus ja ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin ennusteen toteutumisen estämiseksi, mikäli ennusteen osoittama väestökehitys ei ole toivottu.  

Väestöennuste on laadittu koko maan osalta vuoteen 2070 ja alueittain vuoteen 2040 asti.
Seuraava väestöennuste julkistetaan syksyllä 2024.


Lähde: Väestöennuste 2021-2070, Tilastokeskus

Lisätietoja: Markus Rapo 029 551 3238, vaesto.tilasto@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala

Julkaisu pdf-muodossa (298,9 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Kuviot
Laatuselosteet

Päivitetty 30.9.2021

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestöennuste [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-5137. 2021. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/vaenn/2021/vaenn_2021_2021-09-30_tie_001_fi.html