Julkaistu: 19.6.2019

Ulkomaalaistaustaisten määrä ylitti 400 000 rajan

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa asui vuoden 2018 lopussa 402 619 ulkomaalaistaustaista henkilöä, mikä oli 7,3 prosenttia koko väestöstä. Ensimmäisen polven eli ulkomailla syntyneitä ulkomaalaistaustaisia oli 335 414 ja toisen polven eli Suomessa syntyneitä 67 205. Ulkomaalaistaustaisten määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa.

Ulkomaalaistaustaisten määrä Suomessa 1990–2018

Ulkomaalaistaustaisten määrä Suomessa 1990–2018

Afrikkalaistaustaisten osuus suurenee toisessa polvessa

Vuoden 2018 lopussa ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisista eurooppalaistaustaisten osuus oli yli puolet (55 prosenttia). Aasialaistaustaisten osuus oli 29 ja afrikkalaistaustaisten osuus 11 prosenttia.

Suomessa syntyneistä ulkomaalaistaustaisista eurooppalaistaustaisten osuus oli 48 prosenttia, aasialaistaustaisten osuus 27 ja afrikkalaistaustaisten osuus 22 prosenttia. Afrikkalaistaustaisten osuus ulkomaalaistaustaisista on kaksinkertainen toisessa polvessa.

Ulkomaalaistaustaiset taustamaanosan mukaan 2018

Ulkomaalaistaustaiset taustamaanosan mukaan 2018

Venäjän tai entisen Neuvostoliiton taustamaanaan omaavat suurin ryhmä

Ulkomaalaistaustaisista selvästi suurin ryhmä olivat henkilöt, joiden taustamaa oli Venäjä tai entinen Neuvostoliitto. Heitä oli vuoden 2018 lopussa 85 534, mikä on viidesosa kaikista ulkomaalaistaustaisista. Seuraavaksi suurimmat ryhmät olivat virolaistaustaiset, 49 989 henkilöä, irakilaistaustaiset, 22 336 ja somalialaistaustaiset, 20 723 henkilöä.

Vuonna 2018 viiden suurimman taustamaan henkilöiden määrä väestössä 2008 ja 2018

Vuonna 2018 viiden suurimman taustamaan henkilöiden määrä väestössä 2008 ja 2018
*) sisältää Bosnia ja Hertzegovina, Kroatia, Makedonia, Montenegro, Serbia, Slovenia

Joka kymmenes alle kouluikäinen on ulkomaalaistaustainen, pääkaupunkiseudulla jo joka neljäs

Ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisten keski-ikä oli 38,2 vuotta vuonna 2018, kun koko väestön keski-ikä oli 42,9 vuotta. Suomalaistaustaisten keski-ikä oli 43,6 vuotta. Toisen polven ulkomaalaistaustaisten keski-ikä oli 11 vuotta.

Alle kouluikäisistä (0–6-vuotiaat) ulkomaalaistaustaisten osuus oli vuoden 2018 lopussa 10,3 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla alle kouluikäisistä jo joka neljäs on ulkomaalaistaustainen.

Ulkomaalaistaustaiset iän ja sukupuolen mukaan 2018

Ulkomaalaistaustaiset iän ja sukupuolen mukaan 2018

Ulkomaista syntyperää olevien osuus korkein Ahvenanmaalla ja pääkaupunkiseudulla

Ulkomaista syntyperää olevien osuus väestöstä oli korkein Ahvenanmaan maakunnassa, 15,5 prosenttia ja toiseksi korkein Uudellamaalla, 13,5 prosenttia. Ahvenanmaan ulkomaista syntyperää olevista ruotsalaistaustaisia oli 40 prosenttia. Matalin ulkomaista syntyperää olevien osuus väestöstä oli Etelä-Pohjanmaalla, 2,3 prosenttia.

Kaikista ulkomaalaistaustaisista henkilöistä yli puolet asui Uudellamaalla. Toisen polven ulkomaalaistaustaisista Uudellamaalla asui 62 prosenttia. Kunnittain tarkasteltuna ulkomaalaistaustaisten henkilöiden osuus oli Manner-Suomen kunnista korkein Vantaalla, 19,3 prosenttia, Espoossa, 17,0 prosenttia sekä Närpiössä että Helsingissä, 16,0 prosenttia.

Vuonna 1963 syntyneet suurin väestössä oleva syntymäkohortti

Vuoden 2018 aikana suurimmaksi ikäluokaksi väestössämme nousi vuonna 1963 syntyneet. Vuoden 2018 lopussa heitä asui Suomessa 75 114 henkilöä. Toiseksi suurin syntymäkohortti, vuonna 1948 syntyneet, oli kooltaan 74 793 henkilöä.

Väestössä oli kaikkiaan 32 kohorttia, joiden koko oli vähintään 70 000 henkilöä. Näistä 1940-luvulla syntyneitä kohortteja oli neljä, 1950-luvulla syntyneitä kohortteja yhdeksän, 1960-luvulla syntyneitä kohortteja yhdeksän, 1980-luvulla syntyneitä kohortteja seitsämän ja 1990-luvulla syntyneitä kohortteja kolme.


Lähde: Väestörakenne 2018, Tilastokeskus

Lisätietoja: Markus Rapo 029 551 3238, info@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (293,9 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Kuviot
Laatuselosteet

Päivitetty 19.06.2019

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-5379. vuosikatsaus 2018. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 21.8.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vaerak/2018/02/vaerak_2018_02_2019-06-19_tie_001_fi.html