Syntyvyys
Ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisille syntyi vuonna 2022 noin 6 600 lasta. Tällä sivulla tarkastellaan maahanmuuttajataustaisten syntyvyyttä syntyperä-muuttujan kautta. Suomalaistaustaisia ovat kaikki ne henkilöt, joilla vähintään toinen vanhemmista on syntynyt Suomessa. Ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Mikäli henkilön molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla, on taustamaa ensisijaisesti äidin syntymävaltio. Jos kummankaan vanhemman syntymävaltiosta ei ole tietoa, on taustamaa henkilön oma syntymävaltio. Kaikilla suomalaistaustaisilla henkilöillä taustamaa on Suomi.
Elävänä syntyneet 1990-2022 äidin syntyperän mukaan
Vuonna 2022 Suomessa syntyi noin 6 600 lasta äideille, jotka olivat ulkomailla syntyneitä (eli ns. ensimmäisen polven) ulkomaalaistaustaisia. Tämä on noin 14,6 prosenttia kaikista vuoden aikana syntyneistä lapsista. Sekä ulkomaalaistaustaisille äideille syntyneiden lasten määrä että suhteellinen osuus kaikista syntyneistä ovat kasvaneet viime vuosikymmeninä melko tasaisesti. Suomessa syntyneille (eli ns. toisen polven) ulkomaalaistaustaisille syntyneiden lasten määrä on vielä melko pieni. Heille syntyi noin 226 lasta vuonna 2022.
Kokonaishedelmällisyysluku ulkomailla syntyneillä ulkomaalaistaustaisilla ja koko väestöllä 1990-2022
Kokonaishedelmällisyysluku kertoo, kuinka monta lasta nainen synnyttäisi laskennallisesti elämänsä aikana, jos ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut pysyisivät samoina kuin laskennan perusteena olevana vuonna.
Ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten kokonaishedelmällisyysluku oli 1,56 vuonna 2022, joka on hieman korkeampi kuin koko väestön (kaikki naiset) luku 1,32. Ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten kokonaishedelmällisyysluku on laskenut tasaisesti 1990-luvulta, jolloin se oli 2,5:n tietämissä. Silloin tosin laskennan perusteena oleva ulkomaalaistaustaisille syntyneiden lasten määrä oli vielä pieni. Esimerkiksi vuonna 1990 vain vajaa 700 ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaista naista synnytti lapsen.
Kokonaishedelmällisyysluku ulkomailla syntyneillä ulkomaalaistaustaisilla taustamaan mukaan 2000-2003 ja 2019-2022
Yllä olevassa kuviossa on esitetty kokonaishedelmällisyysluvut ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisilla taustamaan mukaan kahdelta eri ajankohdalta, 2000–2003 ja 2019–2022. Kuvioon on valittu 20 suurinta taustamaaryhmää, joilla hedelmällisyysikäisten (15–49-v.) naisten määrä oli suurin vuosina 2011–2014.
Hedelmällisyys on varsin korkea niillä naisilla, joiden varsinaisessa taustamaassakin (=vanhempien syntymämaa, tai jos tieto puuttuu, henkilön oma syntymämaa) hedelmällisyys on korkea (ks. myös taulukko alla). Korkea kokonaishedelmällisyysluku oli mm. somalialais-, irakilais- ja jugoslavialaistaustaisilla. Matalin hedelmällisyysluku oli niillä naisilla, joiden taustamaa oli Kiina, Vietnam tai Venäjä. Kokonaishedelmällisyysluku oli näillä ryhmillä 0,8–1,0 eli pienempi kuin suomalaistaustaisilla. Muutamien ryhmien hedelmällisyys oli hieman korkeampi kuin taustamaassaan (mm. Ruotsi, Turkki ja Ukraina), mutta osalla selvästi matalampi.
Vuosiin 2000–2003 nähden monien taustamaaryhmien hedelmällisyys oli jaksolla 2019–2022 alemmalla tai samalla tasolla. On huomioitava, että monet ulkomaalaistaustaisten ryhmät ovat Suomessa pieniä, joten osa hedelmällisyyden vaihtelusta on satunnaista. Vaihtelun vähentämiseksi neljän vuoden tiedot on kuitenkin yhdistetty ja niille on laskettu yksi kokonaishedelmällisyysluku.
Vuoden 2019-2022 tiedot löytyvät myös alla olevasta taulukosta muiden aikasarjatietojen kanssa. Mukana on enemmän maita kuin kuviossa, eli 30 suurinta taustamaata 2011–2014 hedelmällisyysikäisten (15-49-v.) naisten määrän mukaan. Lisäksi taulukossa on vertailun vuoksi esitetty kokonaishedelmällisyysluku maahanmuuttajien taustamaissa. Taustamaiden tiedot ovat vuodelta 2021, ja osa niistä on arvioita.
Kokonaishedelmällisyysluku ulkomailla syntyneillä ulkomaalaistaustaisilla taustamaan mukaan
| 2000- 2003 | 2010- 2013 | 2014- 2017 | 2016- 2019 | 2019-2022 | Kokonais- hedelmällisyys taustamaassa 2021* | |
| Somalia | 5,0 | 4,0 | 4,2 | 4,0 | 3,1 | 6,3 |
| Marokko | .. | 4,1 | 4,0 | 3,8 | 2,8 | 2,3 |
| Kongon demokraattinen tasavalta | .. | 3,6 | 3,9 | 3,3 | 3,0 | 6,2 |
| Etiopia | .. | 2,2 | 2,8 | 2,8 | 3.0 | 4,2 |
| Irak | 3,9 | 3,2 | 2,9 | 2,7 | 2,6 | 3,5 |
| Entinen Jugoslavia | 2,6 | 2,7 | 2,7 | 2,7 | 2,5 | .. |
| Turkki | 3,4 | 3,2 | 3,1 | 2,8 | 2,1 | 1,9 |
| Afganistan | 2,4 | 2,7 | 2,6 | 2,5 | 2,2 | 4,6 |
| Myanmar | .. | 2,4 | 2,0 | 2,2 | 1,7 | 2,2 |
| Ruotsi | 2,1 | 2,3 | 2,1 | 2,2 | 1,9 | 1,7 |
| Romania | 1,7 | 1,5 | 2,0 | 2,1 | 1,7 | 1,8 |
| Ukraina | .. | 1,8 | 2,1 | 1,9 | 1,6 | 1,2 |
| Bulgaria | .. | 2,0 | 1,8 | 1,7 | 1,6 | 1,6 |
| Latvia | 2,4 | 1,8 | 1,8 | 1,7 | 1,6 | 1,6 |
| Filippiinit | 2,0 | 2,1 | 1,7 | 1,5 | 1,3 | 2,7 |
| Viro | 1,7 | 1,8 | 1,7 | 1,5 | 1,4 | 1,6 |
| Brasilia | .. | 1,8 | 1,7 | 1,5 | 1,3 | 1,6 |
| Entinen Neuvostoliitto | 1,8 | 1,7 | 1,4 | 1,5 | 1,4 | .. |
| Saksa | 1,3 | 1,3 | 1,4 | 1,5 | 1,3 | 1,6 |
| Iran | 1,8 | 1,6 | 1,3 | 1,4 | 1,2 | 1,7 |
| Intia | 2,2 | 1,6 | 1,6 | 1,3 | 1,3 | 2,0 |
| Japani | 1,4 | 1,5 | 1,5 | 1,3 | 1,4 | 1,3 |
| Puola | 1,1 | 2,0 | 1,7 | 1,4 | 1,3 | 1,3 |
| Yhdysvallat (USA) | 1,8 | 1,8 | 1,4 | 1,2 | 1,1 | 1,7 |
| Venäjä | 2,5 | 1,8 | 1,9 | 1,4 | 1,0 | 1,5 |
| Thaimaa | 2,3 | 1,9 | 1,6 | 1,4 | 1,1 | 1,3 |
| Unkari | 1,9 | 1,4 | 1,5 | 1,2 | 1,3 | 1,6 |
| Vietnam | 2,4 | 2,0 | 1,4 | 1,2 | 1,0 | 1,9 |
| Kiina | 1,5 | 1,4 | 1,4 | 1,1 | 0,8 | 1,2 |
| Espanja | .. | 1,4 | 1,1 | 1,0 | 1,1 | 1,2 |
| Ulkomailla syntyneet ulkom. taustaiset yht. | 2,2 | 2,1 | 2,0 | 1,9 | 1,7 | |
| Suomalais- taustaiset yht. | 1,7 | 1,8 | 1,6 | 1,4 | 1,3 | |
| Koko väestö | 1,7 | 1,8 | 1,6 | 1,5 | 1,4 |
* Osa luvuista on arvioita. Lähde: The World Bank