Syntyvyys
Ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisille syntyi vuonna 2021 yli 6 800 lasta. Tällä sivulla tarkastellaan maahanmuuttajataustaisten syntyvyyttä syntyperä-muuttujan kautta. Suomalaistaustaisia ovat kaikki ne henkilöt, joilla vähintään toinen vanhemmista on syntynyt Suomessa. Ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Mikäli henkilön molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla, on taustamaa ensisijaisesti äidin syntymävaltio. Jos kummankaan vanhemman syntymävaltiosta ei ole tietoa, on taustamaa henkilön oma syntymävaltio. Kaikilla suomalaistaustaisilla henkilöillä taustamaa on Suomi.
Elävänä syntyneet 1990-2021 äidin syntyperän mukaan
Vuonna 2021 Suomessa syntyi yli 6 800 lasta äideille, jotka olivat ulkomailla syntyneitä (eli ns. ensimmäisen polven) ulkomaalaistaustaisia. Tämä on noin 13,8 prosenttia kaikista vuoden aikana syntyneistä lapsista. Sekä ulkomaalaistaustaisille äideille syntyneiden lasten määrä että suhteellinen osuus kaikista syntyneistä ovat kasvaneet viime vuosina. Kuitenkin vuonna 2021 tuo suhteellinen osuus laski hieman edellisvuodesta. Suomessa syntyneille (eli ns. toisen polven) ulkomaalaistaustaisille syntyneiden lasten määrä on vielä melko pieni. Heille syntyi noin 230 lasta vuonna 2021.
Kokonaishedelmällisyysluku ulkomailla syntyneillä ulkomaalaistaustaisilla ja koko väestöllä 1990-2021
Kokonaishedelmällisyysluku kertoo, kuinka monta lasta nainen synnyttäisi laskennallisesti elämänsä aikana, jos ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut pysyisivät samoina kuin laskennan perusteena olevana vuonna.
Ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten kokonaishedelmällisyysluku oli 1,7 vuonna 2021, joka on hieman korkeampi kuin koko väestön (kaikki naiset) luku 1,5. Ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten kokonaishedelmällisyysluku on laskenut tasaisesti 1990-luvulta, jolloin se oli 2,5:n tietämissä. Silloin tosin laskennan perusteena oleva ulkomaalaistaustaisille syntyneiden lasten määrä oli vielä pieni. Esimerkiksi vuonna 1990 vain vajaa 700 ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaista naista synnytti lapsen.
Kokonaishedelmällisyysluku ulkomailla syntyneillä ulkomaalaistaustaisilla taustamaan mukaan 2000-2003 ja 2018-2021
Yllä olevassa kuviossa on esitetty kokonaishedelmällisyysluvut ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisilla taustamaan mukaan kahdelta eri ajankohdalta, 2000–2003 ja 2018–2021. Kuvioon on valittu 20 suurinta taustamaaryhmää, joilla hedelmällisyysikäisten (15–49-v.) naisten määrä oli suurin vuosina 2011–2014.
Hedelmällisyys on varsin korkea niillä naisilla, joiden varsinaisessa taustamaassakin (=vanhempien syntymämaa, tai jos tieto puuttuu, henkilön oma syntymämaa) hedelmällisyys on korkea (ks. myös taulukko alla). Korkea kokonaishedelmällisyysluku oli mm. somalialais-, irakilais- ja jugoslavialaistaustaisilla. Matalin hedelmällisyysluku oli niillä naisilla, joiden taustamaa oli Kiina, Thaimaa tai Vietnam. Kokonaishedelmällisyysluku oli näillä ryhmillä 0,9–1,1 eli pienempi kuin suomalaistaustaisilla. Muutamien ryhmien hedelmällisyys oli hieman korkeampi kuin taustamaassaan (mm. Ruotsi, Romania ja Ukraina), mutta osalla selvästi matalampi.
Vuosiin 2000–2003 nähden monien taustamaaryhmien hedelmällisyys oli jaksolla 2018–2021 alemmalla tai samalla tasolla. On otettava huomioon, että monet ulkomaalaistaustaisten ryhmät ovat Suomessa pieniä, joten osa hedelmällisyyden vuosittaisesta vaihtelusta on satunnaista. Tästä syystä laskentaa varten on yhdistetty neljän vuoden tiedot ja laskettu niille yhteinen kokonaishedelmällisyysluku.
Vuoden 2018-2021 tiedot löytyvät myös alla olevasta taulukosta muiden aikasarjatietojen kanssa. Mukana on enemmän maita kuin kuviossa, eli 30 suurinta taustamaata 2011–2014 hedelmällisyysikäisten (15-49-v.) naisten määrän mukaan. Lisäksi taulukossa on vertailun vuoksi esitetty kokonaishedelmällisyysluku maahanmuuttajien taustamaissa. Taustamaiden tiedot ovat vuodelta 2020, ja osa niistä on arvioita.
Kokonaishedelmällisyysluku ulkomailla syntyneillä ulkomaalaistaustaisilla taustamaan mukaan
| 2000- 2003 | 2010- 2013 | 2014- 2017 | 2016- 2019 | 2018-2021 | Kokonais- hedelmällisyys taustamaassa 2020* | |
| Somalia | 5,0 | 4,0 | 4,2 | 4,0 | 3,4 | 5,9 |
| Marokko | .. | 4,1 | 4,0 | 3,8 | 3,3 | 2,4 |
| Kongon demokraattinen tasavalta | .. | 3,6 | 3,9 | 3,3 | 3,0 | 5,7 |
| Etiopia | .. | 2,2 | 2,8 | 2,8 | 2,9 | 4,0 |
| Irak | 3,9 | 3,2 | 2,9 | 2,7 | 2,7 | 3,5 |
| Entinen Jugoslavia | 2,6 | 2,7 | 2,7 | 2,7 | 2,6 | .. |
| Turkki | 3,4 | 3,2 | 3,1 | 2,8 | 2,3 | 2,0 |
| Afganistan | 2,4 | 2,7 | 2,6 | 2,5 | 2,2 | 4,2 |
| Myanmar | .. | 2,4 | 2,0 | 2,2 | 2,1 | 2,1 |
| Ruotsi | 2,1 | 2,3 | 2,1 | 2,2 | 2,1 | 1,7 |
| Romania | 1,7 | 1,5 | 2,0 | 2,1 | 2,0 | 1,6 |
| Ukraina | .. | 1,8 | 2,1 | 1,9 | 1,7 | 1,2 |
| Bulgaria | .. | 2,0 | 1,8 | 1,7 | 1,7 | 1,6 |
| Latvia | 2,4 | 1,8 | 1,8 | 1,7 | 1,7 | 1,6 |
| Filippiinit | 2,0 | 2,1 | 1,7 | 1,5 | 1,4 | 2,5 |
| Viro | 1,7 | 1,8 | 1,7 | 1,5 | 1,5 | 1,6 |
| Brasilia | .. | 1,8 | 1,7 | 1,5 | 1,3 | 1,7 |
| Entinen Neuvostoliitto | 1,8 | 1,7 | 1,4 | 1,5 | 1,4 | .. |
| Saksa | 1,3 | 1,3 | 1,4 | 1,5 | 1,5 | 1,5 |
| Iran | 1,8 | 1,6 | 1,3 | 1,4 | 1,3 | 2,1 |
| Intia | 2,2 | 1,6 | 1,6 | 1,3 | 1,3 | 2,2 |
| Japani | 1,4 | 1,5 | 1,5 | 1,3 | 1,4 | 1,3 |
| Puola | 1,1 | 2,0 | 1,7 | 1,4 | 1,2 | 1,4 |
| Yhdysvallat (USA) | 1,8 | 1,8 | 1,4 | 1,2 | 1,1 | 1,6 |
| Venäjä | 2,5 | 1,8 | 1,9 | 1,4 | 1,1 | 1,5 |
| Thaimaa | 2,3 | 1,9 | 1,6 | 1,4 | 1,1 | 1,5 |
| Unkari | 1,9 | 1,4 | 1,5 | 1,2 | 1,2 | 1,6 |
| Vietnam | 2,4 | 2,0 | 1,4 | 1,2 | 1,1 | 2,0 |
| Kiina | 1,5 | 1,4 | 1,4 | 1,1 | 0,9 | 1,7 |
| Espanja | .. | 1,4 | 1,1 | 1,0 | 1,1 | 1,2 |
| Ulkomailla syntyneet ulkom. taustaiset yht. | 2,2 | 2,1 | 2,0 | 1,9 | 1,8 | |
| Suomalais- taustaiset yht. | 1,7 | 1,8 | 1,6 | 1,4 | 1,4 | |
| Koko väestö | 1,7 | 1,8 | 1,6 | 1,5 | 1,4 |
* Osa luvuista on arvioita. Lähde: The World Bank