Vaalibudjetteja ei ole tehty laman jälkeen

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kirjoittaja: Pekka Parkkinen on VATT:n tutkimuspäällikkö. Artikkeli julkaistu TilastokeskuksenTieto&trendit-lehdessä 12/2007

"VAALIBUDJETILLA hallitus yrittää ostaa ääniä, jos asian saa sanoa rumasti", todetaan Suomen Kuvalehden (2/2007) artikkelissa, jota on tuettu kuviolla valtion menojen reaalikasvusta. Tällaisen, jo kauan eläneen ajattelutavan mukaan hallitus on tehnyt sitä paheksuttavamman vaalibudjetin, mitä enemmän valtion reaalimenot kasvavat vaalivuonna.

Valtion reaalimenojen muutosprosentti on ollut eduskunnan vaalikaudella suurimmillaan juuri vaalivuosina alkaen hitaan talouskasvun vuodesta 1975 ja päättyen lamavuoteen 1991. Näin todistaa kuvio 1. Tämän mittarin mukaista vaalibudjettia ei ole kuitenkaan kertaakaan tehty enää vuoden 1991 jälkeen. Myös vuonna 1999 näet valtion reaalimenot supistuivat, vaikka toki vähemmän kuin sen vaalikauden muina vuosina. Kuviossa käytetyn valtionvarainministeriön tuoreen menoennusteen perusteella on selvää, ettei kuluvallekaan vuodelle ole tehty näin määriteltyä vaalibudjettia. Valtion reaalimenoilla kuviossa tarkoitetaan Tilastokeskuksen julkaisemia valtionhallinnon kokonaismenoja, jotka on yksityisten kulutusmenojen hintaindeksillä muutettu reaalimenoiksi.

Kuvio 1. Valtion reaalimenojen muutos edellisestä vuodesta vuosina 1975-2007*

* ennakkotieto

Useastakin syystä kannattaa epäillä tällä tavoin määritellyn vaalibudjettikäsitteen järkevyyttä. Mitenkähän äänestäjät ymmärtävät vaalien aikaan - maaliskuun kolmantena viikonloppuna - kiittää äänellään hallitusta siitä, että vaalien jälkeen vaalivuonna valtion menojen reaalikasvu on suuri? Eikö vaaleja edeltävän vuoden antelias budjetti olisi parempi houkutin äänestäjille? Miten äänestäjät ymmärtävät palkita hallitusta, jos se on lisännyt runsaasti valtion menoja, mutta rahoittanut ne verotusta kiristämällä?

Eikö valtiontalouden ylijäämän eli tilastokielellä nettoluotonannon suhde kansakunnan tuloihin olisi parempi vaalibudjettimittari kuin valtion reaalimenojen muutosprosentti? Mitä pienempi tämä ylijäämä on, sitä suuremmat ovat valtion menot valtion keräämiin veroihin ja muihin tuloihin nähden. Veronkevennykset, jotka eivät ainakaan lisää menojen kasvua, saattavat olla jopa parempi houkutin äänestäjille kuin valtion reaalimenojen kasvu. Alijäämäinen valtiontalous yleensä nopeuttaa talouskasvua ja parantaa työllisyyttä, jolloin äänestäjien reaalitulot paranevat.

Alijäämäisellä valtiontaloudella arvioituna vaalibudjetit ovat olleet suurimmillaan suuren laman aikana ja välittömästi sen jälkeen, kuten kuviosta 2 on todettavissa. Tuohon aikaan ensin Esko Ahon ja sitten Paavo Lipposen hallitukset elvyttivät lamaan syöksynyttä kansantaloutta oikeaoppisesti lisäämällä valtion menoja ilman veronkorotuksia. Kun pitkälti kotimaisista talouspoliittisista virheistä aiheutunut vahvan markan kilpailukyvytön kuplatalous romahti, tuettiin alijäämäisin valtion budjetein kotimaista kysyntää ja työllisyyttä sekä pidettiin rahamarkkinat toimivina. Juuri näin taloustiede opettaa menettelemään laman aikana.

Kuvio 2. Valtionhallinnon kokonaismenojen, ylijäämän ja verotulojen suhde markkinahintaiseen bruttokansantuotteeseen vuosina 1975-2007*

* ennakkotieto

On järkyttävää havaita, että kansantalouden toimintaa ymmärtämättömät luulevat edelleen tätä erinomaista elvytystä pahaksi talouspoliittiseksi virheeksi. Tämän oikeaan osuneen elvyttämisen arvoa ei tietenkään yhtään vähennä se, että vielä syksyllä 1990 useimmat talouspoliittiset päätöksentekijät eivät edes omien muisteluittensa perusteella tienneet syvimmän rauhanaikaisen laman alkaneen, vaan luulivat rakentavansa vaalibudjettia sanan pahimmassa merkityksessä.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 18.4.2007

Linkkipolku

Olet sivulla: Etusivu > Artikkelit > Vaalibudjetteja ei ole tehty laman jälkeen

Navigointi

Artikkelit

På svenska In English Tulostusversio
Hakemisto| Sivukartta| Palaute| Yhteystiedot
Förstasidan| Home
Etusivu Tilastot Tietoa tilastoista Tiedonkeruut Tuotteet ja palvelut Ajankohtaista Tilastokeskus

Haku

Tilastokeskus
Tilastokeskus PalloVaihde 09 17 341 PalloYhteystiedot PalloTekijänoikeudet ja käyttöehdot PalloPalaute