Työvoimakustannukset puuttuvat puolustusmenoista

  1. Asevelvollisten maksuosuus puolustusmenoista suurin Kreikassa ja Suomessa
  2. IISS:n tilastoissa Puolan puolustusmenot ovat prosenttiyksikön suuremmat

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kirjoittajat: Panu Poutvaara toimii Helsingin yliopiston kansantaloustieteen professorina. Tuomas Louhela on Teknillisen korkeakoulun jatko-opiskelija. Artikkeli julkaistu TilastokeskuksenTieto&trendit-lehdessä 13/2007

Jos asevelvollisarmeijaa käyttävien maiden, kuten Suomen, puolustusmenoissa otettaisiin huomioon varusmiesten menettämät työtulot, puolustusvoimien kokonaistaloudellinen rasitus nousisi noin 30-40 prosenttia. Suomi hyppäisi puolustusmenojen BKT-osuuksien vertailussa EU:n kärkiryhmään.

Suomen sotilasmenot ovat joko EU-maiden kuudenneksi tai kuudenneksitoista suurimmat Eurostatin ja IISS-tutkimuslaitoksen (International Institute for Strategic Studies) puolustusmenotilastojen mukaan, joita Olli Savela kuvasi Tieto&Trendit-lehdessä (10/2006). Ranska oli kyseisessä vertailussa toinen tai kolmas ja Ruotsi viides tai kymmenes. Jos kuitenkin puolustusvoimien työvoimakustannukset huomioitaisiin tilastoissa täysimääräisesti, maiden järjestys olisi päinvastainen.

Asevelvollisarmeijaa käyttävien maiden, kuten Suomen, Ruotsin ja Puolan, puolustusmenoihin tulisi lisätä työvoiman markkinahinnan ja asevelvollisten päivärahan välinen erotus. Tähän kustannuserään laskettaisiin palvelusaikana menetettyjen työtulojen määrä, sillä asevelvolliset olisivat siviilissä voineet opiskella tai käydä töissä. Virallisissa tilastoissa tätä ei valitettavasti huomioida, vaikka varusmiespäiväraha on selvästi työmarkkinoilla maksettavaa keskipalkkaa alhaisempi.

Asevelvollisten maksuosuus puolustusmenoista suurin Kreikassa ja Suomessa

Asevelvollisten maksuosuus Suomen puolustusmenoista on uusimpien tutkimuksien mukaan noin 0,6-1,0 miljardia euroa vuodessa, mikä tarkoittaa, että puolustusvoimien kokonaistaloudellinen rasitus on noin 30-40 prosenttia tilastoitua suurempi. Asevelvollisuuden piilokustannus on prosentuaalisesti samaa suuruusluokkaa myös Itävallassa, Puolassa ja Kreikassa.

Oheisessa kuviossa vertaillaan eräiden Euroopan maiden puolustusmenoja Eurostatin virallisen tilaston ja siihen lisätyn työpanososuuden näkökulmasta. Suomen puolustusmenojen osuus bruttokansantuotteesta on kolmanneksi korkein, sillä asevelvollisia on maassa työllisten lukumäärään suhteutettuna Kreikan jälkeen eniten.

Kuviossa oletetaan, että asevelvollisten työttömyysaste ja tuottavuus olisi siviilissä yhtä suuri kuin muilla väestöryhmillä. Varusmiespäivärahoja laskelmassa ei ole niiden pienuuden vuoksi huomioitu. Esimerkiksi Suomessa päivärahojen bruttokansantuoteosuus on vain noin 0,03 prosenttia.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 1.6.2007

Linkkipolku

Olet sivulla: Etusivu > Artikkelit > Työvoimakustannukset puuttuvat puolustusmenoista

Navigointi

Artikkelit

På svenska In English Tulostusversio
Hakemisto| Sivukartta| Palaute| Yhteystiedot
Förstasidan| Home
Etusivu Tilastot Tietoa tilastoista Tiedonkeruut Tuotteet ja palvelut Ajankohtaista Tilastokeskus

Haku

Tilastokeskus
Tilastokeskus PalloVaihde 09 17 341 PalloYhteystiedot PalloTekijänoikeudet ja käyttöehdot PalloPalaute