Kulutuserot ovat kasvaneet 2000-luvun alussa

  1. Kulutusrikkaat ja kulutusköyhät
  2. Samankaltaista ja poikkeavaa kulutusta
  3. Monien kulutuksen niukkuus on ohimenevää

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kirjoittaja: Juha Nurmela on tutkimuspäällikkö Tilastokeskuksen Elinolot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 1/2008.

Suomalaisten kulutuksella mitattu hyvinvointi on eriytymässä. Taloudellisesti hyvinvoivien asema on parantunut, mutta pienituloisten kulutus junnaa paikallaan.

Suuri- ja pienituloisten väliset kulutuserot ovat kasvaneet vuosina 2001-2006. Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen mukaan korkean kulutustason ryhmään kuuluivat ylemmät toimihenkilötaloudet ja yrittäjäkotitaloudet vuonna 2006. Hitaimmin lisääntyi työttömien ja yksinhuoltajien talouksien kulutus. (Kulutustutkimus 2006a ja 2006b.)

Keskiarvotalouden kulutuksen kasvu kulutusyksikköä1 kohti oli vuosina 2001-2006 noin 3 000 euroa. Ylimmän eli kymmenennen tulodesiilin kulutuksen kasvu oli noin 5 000 euroa, ja yhdeksännessä desiilissä kulutus oli kasvanut lähes yhtä paljon. Pienituloisimpien ryhmässä kokonaiskulutus kasvoi vain 500 euroa eli vain kymmenesosan suurituloisimman ryhmän kulutuksen kasvusta. Euromääräisten kulutuserojen runsas kasvu ilmenee, kun tarkastellaan kulutuksen muutoksia tulodesiileittäin kulutusyksikköä kohti2 (kuvio).

Kuvio. Kotitalouksien kulutusmenot tulodesiileittäin vuosina 2001 ja 2006, kulutusyksikköä kohti vuoden 2006 hinnoin.

Lähde: Kulutustutkimukset. Tilastokeskus.

Kahden suurituloisimman kymmenyksen kokonaiskulutus lisääntyi myös prosentteina laskien eniten vuodesta 2001 vuoteen 2006. Pienituloisimpaan ryhmään kuuluvien kotitalouksien kulutus kehittyi heikosti, ja sen kokonaiskulutuksen kasvu oli alle puolet (44 %) ylimmän tulodesiin kasvusta. Toisesta kahdeksanteen desiiliin kuuluvien kotitalouksien kulutus kasvoi vähemmän; näiden ryhmien kesken kulutus lisääntyi lähes samassa tahdissa. (Taulukko 1.)

Taulukko 1. Kotitalouksien kokonaiskulutuksen kasvu tulodesiileittäin kulutusyksikköä kohden vuosina 2001-2006, prosenttia.

Tulodesiili Kokonaiskulutuksen
kasvu
Yhteensä 13,9
1. tulodesiili 7,6
2. tulodesiili 13,7
3. tulodesiili 10,3
4. tulodesiili 12,5
5. tulodesiili 15,3
6. tulodesiili 14,0
7. tulodesiili 12,3
8. tulodesiili 11,2
9. tulodesiili 18,6
10. tulodesiili 17,3

Lähde: Kulutustutkimukset 2001 ja 2006. Tilastokeskus.

Hotelli- ja ravintolapalvelujen kulutus on vähentynyt pienituloisimpien ryhmien lisäksi monissa muissa ryhmissä. Keskimääräistä selvästi hitaammin on lisääntynyt myös asumiseen ja energiaan sekä terveyteen liittyvä kulutus. Vaatetuksen, tietoliikenteen, kulttuurin ja vapaa-ajan kulutus on sen sijaan lisääntynyt nopeasti. - Eräissä kulutusryhmissä tietojenkeruutavan muutokset ovat voineet vaikuttaa jonkin verran; näin on voinut olla erityisesti vaatetuksen ja jalkineiden sekä hotelli-, kahvila- ja ravintolakulutuksessa.

Kulutusrikkaat ja kulutusköyhät

Kulutusyksikköä kohti lasketut käytettävissä olevat tulot antavat kulutusmahdollisuuksista samansuuntaisen kuvan kuin edellä: alin ja ylin ryhmä poikkeavat selkeästi lähimmistä ryhmistään (taulukko 2).

Taulukko 2. Tulodesiileihin kuuluvien kotitalouksien ominaisuuksia kuvaavia tunnuslukuja vuonna 2006.

Taustatietoja Yhteensä Tulodesiili
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
Käytettävissä olevat tulot/kulutusyksikkö, euroa 23  259 8  330 12  292 14  749 16  951 19  262 21  709 24  313 27  823 32  531 54  655
Asunnon keskipinta-ala, m2 88 50 65 73 81 85 90 96 102 106 132
Arvioi kotitalouden taloudellisen tilanteen
muuttuneen parempaan suuntaan vuodessa, %
24 17 18 13 24 23 22 24 32 36 30
Opiskelijoiden osuus, % viitehenkilöistä 3 21 6 2 3 1 0 0 0 0 0
Työttömien osuus, % viitehenkilöistä 5 26 8 4 3 1 1 1 1 1 1
Eläkeläisten osuus, % viitehenkilöistä 30 27 52 51 42 33 27 25 19 12 17
Ylempien toimihenkilöiden osuus, % viitehenkilöistä 17 1 3 3 6 10 15 18 28 37 47
Yksinhuoltajatalouksien osuus, % 4 7 7 9 7 6 3 2 1 1 0
Lapsettomien parien talouksien osuus, % 20 7 12 10 13 13 13 22 31 37 41

Lähde: Kulutustutkimus 2006. Tilastokeskus.

Kulutustutkimuksessa kysyttiin, miten vastaaja arvioi kotitaloutensa taloudellisen aseman muuttuneen edelliseen vuoteen verrattuna. Kolme pienituloisinta kymmenystä arvioi tilanteensa selvästi huonommaksi kuin keskidesiileihin kuuluvat. Kolme suurituloisinta desiiliä sen sijaan suhtautui oman tilanteensa kehittymiseen kaikista myönteisimmin.

Pienituloisimpaan kymmenykseen kuuluvien kotitalouksissa on runsaasti opiskelijatalouksia ja työttömien talouksia, kun talouksia tarkastellaan kotitalouden viitehenkilön mukaan. (Viitehenkilö on talouden suurituloisin jäsen.) Eläkeläistalouksiakin on reilu viidennes, mutta pääosa eläkeläistalouksista kuuluu toiseen tai kolmanteen tulodesiiliin.

Suurituloisimman desiilin talouksista puolestaan ylivoimaisesti suurin osa on ylempien toimihenkilöiden talouksia. Tähän ryhmään kuuluu myös 17 prosenttia eläkeläistalouksia. Yksinhuoltajien talouksia on monissa tuloryhmissä. Sen sijaan lapsettomien parien osuus on huomattavan suuri suurituloisimmassa ryhmässä. (Taulukko 2.)

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 11.8.2008