Maidenvälisiä ajankäyttövertailuja on kehitettävä kansainvälisenä yhteistyönä

  1. Poliitikot ja tutkijat ovat kiinnostuneita ajankäyttötutkimuksesta
  2. Ajankäyttötutkimuksen pitkä perinne
  3. Kotitaloustuotannon arvon mittaaminen
  4. Köyhyys ja ajankäyttö
  5. Aikaköyhyys lisää köyhyyden siirtymistä sukupolvelta toiselle
  6. Kansainvälisen vertailtavuuden eteen tehdään töitä
  7. Harmonisointi edellyttää tutkimusalueiden priorisointia

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Harmonisointi edellyttää tutkimusalueiden priorisointia

On hämmästyttävää, että ajankäyttötutkimuksista ei ole kansainvälisiä metodologisia suosituksia tai ohjeita. Toisin kuin monet muut perustilastot, harmonisoidut ajankäyttötutkimukset eivät yleensä ole saatavilla kansainvälisistä tilasto-organisaatioista. Eurooppaa lukuun ottamatta ajankäyttötutkimusten harmonisointi on jätetty tutkimuslaitosten huoleksi.

Koska ajankäyttötutkimusten menetelmiä ei ole harmonisoitu maailmanlaajuisesti, kansallisesti tuotettuja aineistoja ei voida käyttää vertailututkimuksiin - ellei niihin ole liitetty metadataa, joka kuvaa täsmällisesti kansallista metodologiaa. MTUS tekee alan pioneerityötä, tosin kansallisten ajankäyttötutkimusten harmonisointi toteutetaan jälkikäteen (ex post). Itse asiassa HETUS on tällä hetkellä tärkein monikansallinen ajankäyttötutkimus, joka on harmonisoitu etukäteen (ex ante).

Vuonna 2009 OECD julkaisi kiinnostavan vertailututkimuksen Measuring Leisure in OECD Countries (Society at a Glance 2009). Tutkimuksessa tarkastellaan kahdeksantoista enimmäkseen maailman rikkaimpiin kuuluvan jäsenmaan ajankäyttötutkimuksia. Tutkimus sisältää liitteen, jossa kuvataan lähdetietoja eli jäsenmaissa koottuja ajankäyttötutkimuksia ja suurimpia maidenvälisiä eroja.

Tärkeimmät OECD:n tutkimuksessa listatut erot koskevat otoksen suunnittelua, toimintojen luokituksia, päiväkirjapäivien lukumäärää, tutkimusajankohtaa sekä samanaikaisten toimintojen ja puolisoiden toimintojen merkitsemistä. Kaikilla näillä tekijöillä on vaikutusta tiedon käyttökelpoisuuteen vertailututkimuksissa.

Ajankäyttötutkimusten harmonisointia vaikeuttaa se, että tietotarpeet ovat hyvin monentyyppisiä. Voidaankin kysyä, tulisiko tutkimuksen keskeisimmät alueet priorisoida, olisiko priorisointi mahdollista ja voitaisiinko harmonisointi rakentaa tämänkaltaisen konsensuksen varaan.

Avoin kysymys on myös se, kuinka paljon ajankäyttötutkimusten harmonisoinnissa pitäisi ottaa huomioon kehittyneiden ja kehittyvien maiden välisiä eroja; esimerkiksi luku- ja kirjoitustaito vaikuttaa suuresti ajankäyttötutkimuksen menetelmiin. Kun tutkimuksia on jo toteutettu useassa kehitysmaassa, alkaa olla riittävästi kokemusta selvittää tätä kysymystä ja löytää sopiva tapa jatkaa maailmanlaajuista metodologista työtä.

Ajankäyttötutkimuksista on tulossa yhä tärkeämpi talous- ja sosiaalitilastojen ja tutkimusten tietolähde kaikkialla maailmassa. Aika saattaa olla kypsä aloittaa keskustelu siitä, olisiko ajankäyttötutkimuksille mahdollista laatia kansainvälisiä suosituksia. Eurostatin julkaisema ajankäyttötutkimussuositus HETUS ja YK:n tilasto-osaston ajankäyttöluokitus sekä maiden omat kokemukset saattavat luoda hyvän perustan maailmanlaajuiselle työlle.

Ajankäyttötutkimusten tekeminen on hyvin kallista, eikä rikkaimmillakaan mailla ole mahdollisuutta tehdä niitä kovin usein. Kehittyvien maiden rahoitusongelmat ja käytännön ongelmat, jotka liittyvät ajankäyttötutkimusten jatkamiseen ja laajentamiseen, ovat vielä suuremmat.

Kansainväliset tilasto-organisaatiot eivät ole kyenneet kohdentamaan resursseja harmonisointityöhön, suunnittelemaan yhtenäisiä suosituksia tai antamaan maille hyödyllisiä ohjeita. Pienenevien budjettien ja kansallisten tilastovirastojen riittämättömän rahoituksen maailmassa jää avoimeksi, miten nämä resurssirajoitukset voidaan ratkaista.

Artikkeli perustuu esitelmään, joka pidettiin kolmannessa OECD:n järjestämässä Maailmanfoorumissa "Statistics, Knowledge and Policy" Busanissa, Koreassa 27.10.2009.

Lähteet:

Bediako, G. - Vanek, J. 1998. Trial International Classification of Activities for Time-Use Statistics. Paper presented at the International Conference on Time Use. University of Luneberg. April 1998.
CTUR (The Centre for Time Use Research). Saatavissa: http://www.timeuse.org.
Gender, Time Use, and Poverty in Sub-Saharan Africa (2006). Toim. C. Mark Blackden and Quentin Wodon. World Bank Working Paper NO. 73.
Guidelines on Harmonised European Time Use Surveys (2000). Eurostat. September 2000.
Hirway, I. 2008. Understanding Poverty. Insights Emerging from Time Use of the Poor. Paper presented at the IAFFF Summer Conference. Rome. June 2008.
Household Production and Consumption (2003). Proposal for a Methodology of Households Satellite Accounts. Task force report for Eurostat. Unit E1. Luxembourg.
Landefeld, S. J. - Fraumeni, B. M. - Vojtech, C. M. 2009. Accounting for Household Production. A Prototype Satellite Account Using the American Time Use Survey. Review of Income and Wealth 2/2009.
MISOC (The ESRC Research Centre on Micro-social Change). Saatavissa: http://www.iser.essex.ac.uk.
MTUS(Multinational Time Use Study). Saatavissa: http://www.timeuse.org.
Society at a Glance 2009. OECD Social Indicators. Special Focus: Measuring Leisure in OECD Countries.
Stiglitz, J. - Sen, A. - Fitoussi, J.-P. 2009. Report by the Commission on the Measurement of Economic Performance and Social Progress. Paris.
The use of time (1972). Daily activities of urban and suburban populations in twelve countries. Toim. A. Szalai. The Hague.
UNECE (Euroopan talouskomissio). Saatavissa: http://www.unece.org/stats/gender/timeuse/Welcome.html.
UNSD (YK:n tilasto-osasto). Saatavissa: http://unstats.un.org.

Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 27.9.2010