Suomi innovaatioiden kärkimaita – mutta kuinka kauan?
Osaamisintensiiviset alat keskiössä
Kansainvälinen kilpailu työpaikoista nousevien Aasian talouksien kanssa on nostanut korkean osaamisen ja arvonlisän toimialat poliittiseen keskiöön. Tulevaisuutemme kannalta on oleellista, miten hyvin nämä toimialat pärjäävät maassamme. Globaali kilpailu haastaa yhä tiukemmin myös osaamisintensiiviset toimialat.
Osaamisintensiivisiin aloihin kuuluvat tyypillisesti sekä korkean teknologian teollisuus että tietointensiiviset palvelut. Uuden indikaattorin määritelmän mukaan osaamisintensiivisiin aloihin kuuluvat ne toimialat, joiden henkilöstöstä vähintään kolmanneksella on yliopistotasoinen koulutus.
Keskimäärin 13,5 prosenttia työvoimasta EU-maissa työskentelee osaamisintensiivisillä aloilla. Suomessa vastaava osuus on noin 15 prosenttia, mikä on suunnilleen tasoissa Saksan ja Hollannin kanssa, mutta selvästi vähemmän kuin Tanskassa, Ruotsissa ja Britanniassa (Kuvio 3).
Kuvio 3. Työllisyys osaamisintensiivisillä toimialoilla, osuus kokonaistyöllisyydestä
Lähde: Innovation Union Scoreboard 2011
Suomellakin parantamisen varaa
Suomen vahvuudet keskittyvät raportin mukaan koulutuksella ja julkaisuilla mitattuun osaamispääomaan, innovaatioiden taloudelliseen tukeen sekä yhteistyöhön ja yritteliäisyyteen. Suhteellisesti heikommin pärjäämme muun muassa toiminnan tuloksellisuudessa.
Viime vuosina Suomessa on kasvanut erityisesti tietointensiivisten palvelujen vienti. Tosin on huomattava, että nimenomaan niiden vienti on Suomesta selvästi heikompaa kuin EU-maista keskimäärin (Taulukko 1).
Taulukko 1. Suomen menestys parhaiden ja
heikompien mittareiden valossa
Indikaattoriarvot suhteessa EU27=100
| Vahvuudet | 2011 | 2010 |
| Kansainväliset tieteelliset yhteisjulkaisut | 415 | 419 |
| Lisenssi- ja patenttitulot ulkomailta | 178 | 317 |
| Yritysten ja tutkimuslaitosten yhteisjulkaisut | 289 | 289 |
| Patenttihakemukset | 239 | 249 |
| Yritysten t&k-menot | 191 | 226 |
| Uudet tohtorit | 193 | 214 |
| Heikkoudet | 2011 | 2010 |
| EU:n ulkopuoliset tohtoriopiskelijat | 27 | 22 |
| Muut innovaatiomenot kuin t&k | 80 | 80 |
| Markkinointiin tai organisaatioon liittyvät innovaatiot pk-yrityksissä | 81 | 81 |
| Tietointensiivisten palvelujen vienti | 80 | 84 |
Lähde: Innovation Union Scoreboard 2010 ja 2011
Indikaattoreiden taustatiedot perustuvat tuoreimpiin saatavilla oleviin tietoihin, jotka kuitenkin ovat yleensä muutaman vuoden takaa. Tästä syystä aineisto kuvaa puutteellisesti aivan viimeaikaista kehitystä. Esimerkiksi talouskriisin vaikutukset tai tuoreet innovaatiokenttään vaikuttavat poliittiset päätökset eivät heijastu vielä saatavissa oleviin indikaattoreihin.
Suomen vahva sijoitus nojannee vielä tukevasti vuoden 2005 jälkeisiin hyviin vuosiin. Viimeaikaiset talousuutiset ovat kuitenkin olleet voittopuolisesti masentavia: tuotantoa lopetetaan Suomessa ja toimintoja siirretään ulkomaille. Tämä heijastunee aikanaan selvemmin myös innovaatioihin ja nähtäväksi jää, kuinka syvälle mennään. Onneksi sentään muutamat peliteollisuutemme innovaatiot ovat ponnistaneet maailmanmaineeseen.
Viimeaikaiset keskustelut innovaatioiden ja tuotekehityksen vireyttämiseksi verohelpotuksin ovat tässä tilanteessa haaste hallituksen kyvylle saada uutta vauhtia talouteemme.
Lähde: Euroopan Komissio / Maastricht Economic and Social Research Institute on Innovation and Technology: Innovation Union Scoreboard 2011.
_______________________
- Patenttikärjessä Ruotsi ja Suomi
- Osaamisintensiiviset alat keskiössä
- Suomellakin parantamisen varaa
- EU:lla hyviä aikeita ja kovia kilpailijoita
- Innovation Union Scoreboard
EU:lla hyviä aikeita ja kovia kilpailijoita
Yritysten aktiivinen innovaatiotoiminta on EU-maille yhä keskeisempi valtti menestyä globaalin kilpailun paineissa. Vaiheesta toiseen pomppiva talouskriisi on osaltaan romuttanut yritysten toimintaedellytyksiä ja innovaatiokykyä EU-maissa. Juuri näitä eväitä kuitenkin tarvittaisiin tulevaisuuden haasteiden selättämiseksi.
EU sekä sen jäsenvaltiot ovat monenlaisten kriisien pyörteissä. Kyseessä ei ole pelkkä talous- tai finanssikriisi vaan ikääntyvä vanha manner kohtaa dynaamisten kasvutalouksien paineet sekä Aasiasta että Latinalaisesta Amerikasta – muualtakin.
Innovaatioilla luodaan turvaa yritystoiminnalle pitkälle tulevaisuuteen. Keskimäärin EU-maat eivät kuitenkaan erityisen hyvin pärjää innovaatioissa pahimmille kilpailijoilleen.
Yhdysvallat, Japani sekä Korea päihittävät innovaatioissa selvästi EU27-maat. Sveitsin suorituskyky innovaatioissa on Euroopan kärjessä ja selvästi kaikkia EU-maita edellä.
Yhdysvallat ja Japani edellä
Yhdysvaltojen etumatka EU-maihin nähden selittyy paljolti suurilla lisenssi- ja patenttituloilla ulkomailta, julkaisujen yleisyydellä, koulutuksella, patenttihakemuksilla sekä yritysten omalla aktiivisella t&k-toiminnalla.
Tyypillistä Yhdysvaltojen järjestelmälle ovat myös yritys- ja tiedemaailman läheiset yhteydet sekä teknologisen tiedon tehokas kaupallistaminen. EU-maat ovat viime vuosina kuroneet jonkin verran umpeen Yhdysvaltojen etumatkaa.
Myös Japani päihittää EU-maat useilla innovaatiotoiminnan osa-alueilla. Japanin vahvuuksia ovat t&k-toimintaan käytetyt varat sekä patenttihakemukset. Toisaalta kansainvälinen julkaisutoiminta sekä tohtoriohjelmat tuottavat tuloksia EU:ssa Japania paremmin.
Korea vahva, Kiina nousussa
Etelä-Korea on viime vuosina noussut innovaatiotoiminnassaan rajusti ja on EU-maita edellä useilla indikaattoreilla mitattuna – etenkin yritysten t&k-toiminnassa sekä patenttihakemuksissa. Korean etumatka EU:hun verrattuna on lisääntynyt muun muassa korkeasti koulutettujen osuudessa työllisistä, patenteissa sekä tietointensiivisten palvelujen viennissä.
EU-maat ovat kuitenkin innovaatioissa edellä sekä Kanadaa, Australiaa että kaikkia ns. BRICS-maita – Brasiliaa, Venäjää, Intiaa, Kiinaa ja Etelä-Afrikkaa.
Kanadaan, Etelä-Afrikkaan sekä Venäjään verrattuna EU:n etumatka innovaatioissa on kasvanut. Sen sijaan Brasilia, Intia ja etenkin Kiina ovat ottaneet EU-maiden etumatkaa innovaatiotoiminnassa kiinni useilla osa-alueilla.
Kiina on EU:ta parempi ainoastaan korkean teknologian tuotteiden viennissä. Myös Intia on EU-maiden takana innovaatioissa, mutta vahvana palvelujen tuottajamaana EU:n edellä tietointensiivisten palvelujen viennissä. Venäjän vahvuutena on väestön koulutustaso.
Kriisi uhkaa suunnitelmien toteutusta
EU-maat ovat nyt monelta osin vaikeassa tilanteessa. Makrotalouden indikaattorit eivät lupaa parempia aikoja ja tiukoilla ollaan jo muutenkin. Tulevaisuuden rakentamiseen tarvitaan uusia työkaluja ja vahvaa kilpailukykyä. Menestys rakentuu pitkällä tähtäimellä kilpailukykyisestä tuotannosta ja taloudesta, jotka nojaavat pitkälti innovaatiokykyyn.
EU-maissa on runsaasti hyviä suunnitelmia, hankkeita ja lupauksia lisätä kilpailukykyä ja innovaatioita globaalistuvassa kilpailussa. Ongelmana on toteutus. Monet aikomukset ovat jääneet puheiden tasolle erityisesti niissä maissa, jotka ovat nyt taloudellisissa vaikeuksissa.
_______________________
Innovation Union Scoreboard
Euroopan komissio julkaisi helmikuussa 2012 toista kertaa EU-vertailutietoja sisältävän Innovation Union Scoreboardin (IUS), jonka tavoitteena on seurata Eurooppa 2020 -ohjelman mukaisesti innovaatioiden kehittymistä EU-maissa. Tämä liittyy keskeisesti kansalliseen sekä EU:n innovaatiopolitiikkaan ja tarjoaa työkaluja tilanteen seurantaan ja vertailuun.
Uusi Innovation Union Scoreboard perustuu aiemmin julkaistuun European Innovation Scoreboardiin (EIS). Monelta osin indikaattorit ovat samat kuin EIS-julkaisussa aiemmin käytetyt.
Innovation Union Scoreboard perustuu kolmeen innovaatioiden pääluokkaan: innovaatioiden mahdollistajiin, yritysten innovaatiotoimintaan sekä toiminnan tuloksellisuuteen. Näille määritellään kahdeksan ulottuvuutta, joita kuvataan yhteensä 25 indikaattorilla.
Innovaatioiden mahdollistajat koostuvat inhimillisistä resursseista, avoimesta ja vetovoimaisesta tutkimusjärjestelmästä sekä rahoituksesta ja tuesta. Yritysten innovaatioaktiivisuus puolestaan rakentuu investoinneille, yhteistyölle yritysten ja muiden tahojen kanssa sekä patentteihin ja muihin tavaramerkki- yms. oikeuksiin. Toiminnan tuloksellisuutta mitataan innovaatioiden yleisyydellä sekä taloudellisilla vaikutuksilla.
Päivitetty 4.4.2012