Koko dokumentti yhdellä sivulla
Kirjoittaja: Hannu Pääkkönen on erikoistutkija Tilastokeskuksen Elinolot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 3/2012.
Ajankäyttötutkimuksilla on satavuotinen historia. Ajankäytön kansainvälinen vertailu alkoi hieman myöhemmin. Ajankäyttötutkimuksissa käytetty päiväkirjamenetelmä sopii hyvin kansainvälisiin vertailuihin, koska kaikilla on käytettävissään 24 tuntia vuorokaudessa. Ajankäytön vertailemiseksi tarvitaan kuitenkin yhdenmukaiset tiedonkeruumenetelmät ja luokitukset.
Kansainvälisille vertailuille loi pohjan unkarilaisen Alexander Szalain johdolla ja UNESCOn rahoituksella vuosina 1965–1966 tehty monikansallinen tutkimus, jossa vertailtiin kaupunkiväestön ajankäyttöä 12 eri maassa (Szalai 1972). Siinä kehiteltiin perusratkaisut myöhemmissä tutkimuksissa käytetyille menetelmille ja luokituksille.
Suomi ei ollut mukana vielä 1960-luvun monikansallisessa tutkimuksessa. Silti tämän vertailun luomalle metodologiselle pohjalle rakentui ensimmäinen Suomi–Unkari-ajankäyttövertailu, jonka raportti julkaistiin vuonna 1983 (Andorka ym. 1983). Sittemmin Unkarin kanssa tehtiin kaksi muutakin vertailua, jotka koskivat ajankäyttöä eri elinvaiheissa ja ajankäytön trendejä (Harcsa ym. 1988; Babarczy ym. 1991).
Suomi oli tuohon aikaan edelläkävijä ajankäytön vertailuissa, sillä kahden maan ajankäytön vertailuja ei ollut vielä juurikaan tehty. Samoin kahden maan ajankäytön muutosten vertailu oli kansainvälisesti uutta.
Osana entisen Neuvostoliiton ja Suomen välistä sosiologian alan tieteellis-teknistä yhteistyötä käynnistettiin kaupunkiväestön ajankäytön vertailu Venäjän, Latvian, Liettuan ja Suomen välillä. Vertailu julkaistiin Neuvostoliiton hajoamisen aikoihin vuonna 1991 (Niemi ym. 1991).
Samoihin aikoihin tehtiin Suomen Akatemian rahoituksella kotityövertailu Suomen ja Bulgarian välillä (Kirjavainen ym. 1992). Jo aiemmin Leena Kirjavainen (1989) oli tehnyt Suomen ja Yhdysvaltojen välisen kotityövertailun.
Alkuun Edellinen Seuraava
Päivitetty 10.12.2012
Tilastokeskus
Vaihde 09 17 341
Yhteystiedot
Tekijänoikeudet ja käyttöehdot
Palaute |