Voitot kasvaneet enemmän kuin investoinnit

  1. Isompi osuus voitosta omistajille
  2. Rahoitusasemassa selkeä parannus 1990-luvulla

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kirjoittaja: Olli Savela työskentelee kansantalouden tilinpidossa Tilastokeskuksessa. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen  Tieto&trendit-lehdessä 7/2012.

Yritysten rahoitusasemassa tapahtui huomattava muutos 1990-luvun puolivälissä, kun niiden voitot kasvoivat tuntuvasti. Sitä ennen yritykset joutuivat rahoittamaan investointinsa velalla, mutta sen jälkeen investoinnit ovat jääneet pienemmiksi kuin mitä tulorahoitus olisi mahdollistanut.
______________________

Yritysten voittoja voidaan kansantalouden tilinpidossa kuvata useilla eri käsitteillä. Toimintaylijäämän lisäksi yrittäjätulo (yritystulo) on hyödyllinen käsite. Tällöin tarkastelua ei voi tehdä toimialoittain vaan ainoastaan sektoritasolla, koska kaikkia yrittäjätuloon vaikuttavia eriä ei pystytä erittelemään toimialoittain. Tässä tarkastelu rajoittuu varsinaisiin yrityksiin.

Yrittäjätulo lasketaan siten, että toimintaylijäämään (liikevoittoon) lisätään saadut omaisuustulot (korot, osingot, suorien ulkomaisten sijoitusten kotiuttamattomat voitot yms.) ja vähennetään omaisuusmenoista korkomenot ja maanvuokrat. Tällöin omaisuustuloihin luetaan myös yritysten toisilleen maksamat osingot, esimerkiksi konsernien sisäiset osingot. Tämä hieman kasvattaa yrittäjätuloa keinotekoisesti, koska kyse ei ole aidosta yrityssektorin ulkopuolelta saadusta tuloerästä. Jos osingot ovat tuloa ulkomaiselta yritykseltä suomalaiselle yritykselle, ne on perusteltua laskea mukaan Suomen yritysten voittoihin. Mutta jos kyseessä on suomalaisten yritysten välinen osinko, voitto tulee kirjatuksi kahteen kertaan: ensin osingon maksaneen yrityksen voittona, koska sitä ei yrittäjätulokäsitteessä vähennetä, ja sitten osingon saaneen yrityksen voittona. Erän suuruutta on vaikea arvioida. Ilmeistä on, että se on kasvanut 2000-luvulla, mutta on jäänyt enimmilläänkin noin 4  –   5 miljardiin euroon vuodesta 2007 alkaen ja sitä ennen yleensä alle 2 miljardiin euroon.

Omaisuustuloihin luetaan paitsi saadut osingot, myös suorien ulkomaisten sijoitusten kotiuttamattomat voitot. Ne ovat olleet enimmillään noin 2 miljardia euroa, mutta joskus myös negatiiviset, jos ulkomaisista tytäryhtiöistä on nostettu enemmän osinkoja kuin ne ovat tuottaneet voittoa. Ulkomaisten suorien sijoitusten tuotoista Suomen kansantuloon luettava osuus kuvaa siten näiden sijoitusten tuottamia voittoja eikä ota huomioon sitä, onko ne kotiutettu Suomeen vai ei. Kummassakin tapauksessa ne luetaan Suomen kansantuloksi ja mahdolliset tappiot taas vähennetään Suomen kansantulosta.

Kuvio 1 kuvaa yrityssektorin yrittäjätuloa ja sen osuutta nettokansantulosta eli bruttovoittoja ennen verojen ja osinkojen maksua. Kuvio antaa hieman liioitellun kuvan viime vuosien voitoista em. syistä. Joka tapauksessa kuvio kertoo havainnollisesti, että 1990-luvun alussa yritykset tuottivat tappiota, mutta sen jälkeen niiden voittojen osuus kansantulosta on kohonnut uudelle tasolle verrattuna 1980-lukuun. Vuoden 2009 taantuma pienensi jälleen yritysten voittoja, mutta sen jälkeen ne ovat taas kasvaneet.

Kuvio 1. Yritysten yrittäjätulo miljardia euroa ja sen osuus kansantulosta

* ennakkotieto, lähde: Kansantalouden tilinpito. Tilastokeskus

Miten yritykset ovat voittonsa käyttäneet? Ensiksi on tietysti maksettava välittömät verot. Niitä ovat nykyään yhteisövero ja kiinteistövero.

Yritysten maksamien verojen osuus voitosta on pitkällä aikavälillä hieman pienentynyt ja on nykyään alle viidesosa (Kuvio 2). Vuonna 2011 osuus oli 17 prosenttia. 1990-luvun alun lamassa monet yritykset maksoivat myös veroja, vaikka kokonaisuutena yritykset tuottivat tappiota.

Kuvio 2. Yritysten yrittäjätulo ja maksetut välittömät verot

* ennakkotieto, lähde: Kansantalouden tilinpito. Tilastokeskus

Suhteessa kansantuloon yritysten maksamat verot ovat kasvaneet, mutta niin ovat myös yritysten voitot.

Kun yrittäjätulosta vähennetään maksetut välittömät verot, saadaan yritysten nettovoitto ennen osinkojen maksua. Kuviossa 3 yritysten nettovoiton kehityskuva on sama kuin yrittäjätulojen.

Kuvio 3. Yritysten nettovoitto ja yritysten jakamat tulot

* ennakkotieto, lähde: Kansantalouden tilinpito. Tilastokeskus

Isompi osuus voitosta omistajille

Yritykset maksavat voitostaan osinkoja omistajilleen, ja lisäksi ne tulouttavat voittoja muussa muodossa. Esimerkiksi kunnalliset liikelaitokset, kuten Helsingin Energia, maksavat kunnille korvausta peruspääomasta tai tulouttavat muuten voittojaan.

Myös yrityssektoriin luetut kotitaloudet ammatinharjoittajina ottavat ainakin osan yritystoiminnan voitosta kotitalouden omaan käyttöön. Näitä eriä kutsutaan kansantalouden tilinpidossa yrittäjätulon otoiksi.

Kuviossa 3 on esitetty yritysten nettovoitto ja omistajille maksettu osuus siitä. Osuus on vaihdellut suuresti suhdanteiden mukaan. 1990-luvun alussa yritykset kokonaisuutena tuottivat tappiota, mutta samaan aikaan monet yritykset jakoivat myös osinkoja. Kuviossa osingot kohdentuvat sille vuodelle, jolloin ne on maksettu, yleensä edellisen tilikauden tuloksen perusteella. Niinpä vuonna 2009 yritykset maksoivat vielä runsaat osingot edellisen vuoden suuren voiton perusteella, mutta ko. vuonna voitot pienenivät jo merkittävästi ja siten osinkoja maksettiin melkein voittojen verran.

Pitkällä aikavälillä osinkojen ja yrittäjätulon ottojen osuus nettovoitosta on kasvanut. Vuonna 2011 yritysten jakamien tulojen osuus oli 83 prosenttia nettovoitosta.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 22.10.2012

Jaa