Julkaistu: 29.9.2014

Nuorten itsenäistyminen edellyttää talousosaamista

  1. Itsenäistyminen vaatii sopeutumista talousasioissa
  2. Nuoret tarvitsevat käytännön taloustaitoja
  3. Taloudellisen sosiaalistumisen perustan muodostaa perhe
  4. Taloustaidot opitaan koulussa – vai opitaanko?
  5. Informaatiomateriaali ei aina tavoita nuoria
  6. Taloudelliseen itsenäistymiseen liittyy myös riskejä
  7. Onko nuorten talousosaaminen riittävää?
  8. Lähteet

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Onko nuorten talousosaaminen riittävää?

Aikuistuvien suomalaisnuorten talousosaamisen tasosta on olemassa niukalti tutkittua tietoa. Kattavaa tutkimusta, joka antaisi vertailupohjaa suomalaisnuorten taloustaidoista esimerkiksi muihin eurooppalaisiin nuoriin, ei ole tehty. OECD:n laatimalla mittaristolla talouden lukutaitoa on kuitenkin tutkittu useissa maissa. Tutkimusten mukaan nuorten ja myös 60 vuotta täyttäneiden taloustaidot ovat muita väestöryhmiä heikommat (ks. Atkinson & Messy 2012.) Suomi ei ole osallistunut näihin tutkimuksiin eikä myöskään peruskoulun 9-luokkalaisten osaamista mittaavan PISA-tutkimuksen taloustaito-osuuteen. Suomalaisten talousosaamista koskeva hanke on kuitenkin käynnissä (ks. Kalmi 2013).

Aikuistuvat nuoret painivat usein niukkojen taloudellisten resurssien kanssa. Enemmistö heistä kykenee sopeutumaan niukkaan taloudelliseen tilanteeseen ja selviytymään maksuista ja elämisen menoista. Nuoret ovat valmiita tinkimään taloudellisesta hyvinvoinnistaan. He ajattelevat, että vaikeudet ja niistä selviytyminen ovat osa aikuistumista. (Myllyniemi & Suurpää 2009.) Aikuistuminen on tuonut mukanaan vastuullisen ja järkevän kuluttajan roolin.

Osa nuorista myös seuraa pankki- ja talousasioita ja pitää niiden tuntemista tärkeänä. Nuorilla on lisäksi säästöjä pankki- tai käyttelytileillä ja osalla 25–28-vuotiaista myös osakkeissa tai rahastoissa. (Finanssialan Keskusliitto 2009.)

Monet nuoret uskovat ymmärtävänsä ja hallitsevansa arjen talousasiat. Käytännössä heiltä kuitenkin usein puuttuu suunnitelmallisuus oman talouden hoidossa. Tyypillistä on laskujen maksaminen myöhässä ja raha-asioiden ajattelu hyvin lyhytjänteisesti. Nuorten subjektiiviset käsitykset ja käyttäytyminen talousasioissa ovat ristiriidassa. Zaperan (2008) tutkimus osoitti myös, että suurin osa 18–27-vuotiaista nuorista ei tuntenut korkokäsitteitä eikä osannut laskea luottokustannuksia. Itsenäisen elämän aloittaminen edellyttää nuorilta perustaloustaitoja kuten ymmärrystä elämisen kustannuksista ja taitoa kontrolloida omia raha-asioita. Tästä puuttuu tutkimustietoa. On kuitenkin ilmeistä, että nuorten talousosaaminen vaihtelee.

Kansainväliset tutkimukset antavat melko ristiriitaista tietoa myös siitä, johtaako talousasioiden ymmärtäminen myös oikeaan käyttäytymiseen ja voidaanko taloudellista lukutaitoa edistää koulutuksen avulla (ks. esim. Mandell & Klein 2009; Willis 2008). Willisin (2008) mukaan koulutuksen myönteisistä vaikutuksista talousosaamiseen tai parempaan käyttäytymiseen ei ole juurikaan näyttöä.

Nuorten talousosaamisen edistäminen edellyttää tutkittua tietoa siitä, millä tasolla aikuistuvien nuorten talousosaaminen Suomessa on, ja minkälainen yhteys nuorten taloustaidoilla ja heidän käyttäytymisellään talousasioissa on.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 29.9.2014