tk-icons
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Kuntosalibisneksessä vain harva yritys on rautaa

16.10.2017
Merja Kiljunen, Jarkko Niemistö

Kuntoilubuumi on kasvattanut vauhdilla alan yritys­toimintaa viime vuosina. Yritysten joukko on kirjava ja vaihtuvuus nopeaa.

Suomen on viime vuosina vallannut kuntoilu­buumi, ja terveelliseen elämän­tapaan liittyvät palvelut ovat saaneet mediassa runsaasti huomiota. Osansa ovat saaneet myös kunto­keskukset, joiden määrä on viime vuosina lisääntynyt voimakkaasti.

Kuntokeskusten toiminta on lähes tuplaantunut vuodesta 2008 vuoteen 2015 mennessä niin yritysten luku­määrällä, henkilöstö­määrällä kuin liike­vaihdollakin mitattuna. Tilasto­keskuksen yritysten rakenne- ja tilinpäätös­tilaston mukaan kunto­keskusten toimi­alalla oli 426 yritystä vuonna 2015 ja ne työllistivät yli 1 800 henkilöä. Yritysten yhteen­laskettu liikevaihto oli lähes 200 miljoonaa euroa. (Taulukko 1)

Taulukko 1. Yritysten lukumäärä, henkilöstö ja liike­vaihto 2008 – 2015

Taulukko 1. Yritysten lukumäärä, henkilöstö ja liike¬vaihto 2008 – 2015  Lähde: Tilastokeskus, rakenne- ja tilinpäätös¬tilasto

Lähde: Tilastokeskus, rakenne- ja tilinpäätös­tilasto

Vuonna 2015 yhdessä toimi­pisteessä toimivia yrityksiä oli 410, lopuilla 16 yrityksellä oli toimi­paikkoja yhteensä 84. Liikunta­palveluja on tarjolla eri puolilla Suomea, mutta toiminta keskittyi pää­asiassa väki­rikkaisiin kaupunkeihin. Näiden lisäksi tarjontaa löytyi toki myös pienemmissä kunnissa.

Osakeyhtiö on toimi­alan yleisin yritys­muoto (taulukko 2). Yksityisten liikkeen- ja ammatin­harjoittajien sekä henkilö­yhtiöiden kuten kommandiitti­yhtiöiden osuus alan yrityksistä oli noin 17 prosenttia ja liike­vaihdosta vain 3 prosenttia vuonna 2015. Osake­yhtiöiden osuus toimi­alalla on merkittävää, joten jatkossa tarkastelemme toimi­alan kehitystä osake­yhtiöiden tilinpäätös­lukujen perusteella.

Taulukko 2. Kuntokeskusten yrityskanta vuonna 2015

Taulukko 2. Kuntokeskusten yrityskanta vuonna 2015   Lähde: Tilastokeskus, rakenne- ja tilinpäätös­tilasto

Lähde: Tilastokeskus, rakenne- ja tilinpäätös­tilasto

Markkinoilla on tarjolla hyvin eri­hintaisia kunto­keskuksia. Halvimpiin kunto­keskuksiin pääsee alle 30 eurolla kuukaudessa, joskin näille kunto­keskuksille on tyypillistä suppea palvelu­tarjonta, joka toisille riittää.

Laajemman palvelu­valikoiman kunto­keskuksissa asiakas pääsee itse räätälöimään haluamansa palvelu­kokonaisuuden. Valituista kunto­sali- ja ryhmäliikunta­palveluista riippuen, hinnat vaihtelevat tyypillisesti 60 ja 100 euron välillä kuukaudessa. Kun asiakas täydentää palveluitaan esi­merkiksi personal trainerin palveluilla, hintaa tulee lisää useista satasista jopa tuhansiin euroihin saakka.

Kulurakenne syö kannattavuutta

Yritystoiminta liikunnan parissa selvästi kiinnostaa, mutta on haastavaa. Toimi­alan yritys­joukko on elänyt vuosien aikana voimakkaasti. Samalla kun alalle on tullut paljon uusia yrityksiä, toisia on lähtenyt pois. Osin alalta poistumiseen liittyy liike­pääoman puute.

Liikepääomaa tarvitaan juoksevien kulujen kuten henkilöstö­kulujen, vuokra­kulujen, leasing­maksujen ja erilaisten tarvike­hankintojen rahoittamiseen. Etenkin yksin­yrittäjälle toimi­alan raskas kulu­rakenne on haastava. Yrittäjällä pitää olla myös markkinointi­osaamista asiakkaiden ja tulo­virtojen saamiseksi. Jos tulo­virta ei toimi, ei tulosta synny. Vuonna 2015 yhdestä kunto­keskukselle maksettavasta eurosta jäi keski­määrin yrittäjälle tulosta vain kaksi senttiä (taulukko 3).

Taulukko 3. Kuntokeskusten keski­määräinen kulurakenne vuonna 2015, senttiä

Taulukko 3. Kuntokeskusten keski­määräinen kulurakenne vuonna 2015, senttiä   Lähde: Tilastokeskus, rakenne- ja tilinpäätös­tilasto

Lähde: Tilastokeskus, rakenne- ja tilinpäätös­tilasto

Kulut painoivat yritysten tulosta vuonna 2015. Toimi­alan osake­yhtiöistä noin 39 prosentilla jo käyttökate oli negatiivinen. Eikä netto­tuloskaan pysynyt plussan puolella (kuvio 1). Ketkä alalla sitten pärjäsivät ja ketkä korjasivat potin?

Kuvio 1. Osakeyhtiöiden käyttö­katteen ja netto­tuloksen mediaanit

Kuvio 1. Osakeyhtiöiden käyttö­katteen ja netto­tuloksen mediaanit   Lähde: Tilastokeskus, rakenne- ja tilinpäätös­tilasto

Lähde: Tilastokeskus, rakenne- ja tilinpäätös­tilasto

Top 10 hallitsee alaa...

Toimialan liikevaihdolla mitattuna kymmenen suurimman yrityksen yhteen­laskettu liike­vaihto oli 82 miljoonaa euroa vuonna 2015. Niiden osuus koko toimi­alan liikevaihdosta sekä henkilöstö­määrästä oli noin 40 prosenttia. Toimi­paikkoja kärki­joukon yrityksillä oli yhteensä 58. Pääkaupunki­seudun lisäksi kärki­joukko palveli asiakkaita muun muassa Turussa, Tampereella ja Jyväs­kylässä.

Kymmenen suurimman yrityksen palvelu­tarjonta on erittäin moni­puolista, ja sitä on saatavilla lähes kellon ympäri. Treeniä tarjotaan ryhmissä, verkossa ja personal trainerin kanssa. Palvelut on tuotteistettu eri asiakas­ryhmille kuten aloittelijoille, ryhmä­liikkujille, kehon­rakentajille, laihduttajille, perheille ja yrityksille.

Liikunnan lisäksi kunto­keskukset tarjoavat runsaasti erilaisia oheis­palveluja kuten fysio­terapia- ja hieronta­palveluita, unohtamatta hengähdys­taukoa infrapuna­saunassa sekä lasten­hoitoa. Kunto­salit tarjoavat myös ilmaisia parkki­paikkoja asiakkailleen.

Yritykset panostavat toiminnassaan palveluun, laatuun ja asiakas­kunnan hemmotteluun, ja perinteinen kuntosali­palvelu on muuttunut liikunta- ja hyvinvointi­palveluiksi. Investointi on tuottanut tulosta, sillä liike­toiminta on erittäin kannattavaa ja kärki­joukon tulosmittarit ovat hyvällä tasolla (taulukko 4).

Taulukko 4. Top 10 -yritysten tunnuslukuja, mediaani

Taulukko 4. Top 10 -yritysten tunnuslukuja, mediaani   Lähde: Tilastokeskus, rakenne- ja tilinpäätöstilasto

Lähde: Tilastokeskus, rakenne- ja tilinpäätöstilasto

...mutta onhan niitä muitakin

Kymmenen suurimman yrityksen lisäksi löytyi noin 50 kunto­keskusta, joiden tulos­kehitys on viime vuosina ollut hyvä. Suurin osa näistä yrityksistä toimii muualla kuin pääkaupunki­seudulla, minkä lisäksi joukko koostui vakiintuneemmista toimijoista. Liike­vaihdon mediaani kasvoi noin 300 000 eurosta liki 400 000 euroon vuodesta 2013 vuoteen 2015. Samaan aikaan käyttö­kate- ja nettotulos­prosentin mediaanit olivat lähes Top 10 -tasolla.

Vaikka toisiakin menestyjiä löytyy, toimi­alan tulos oli käytännössä kärki­kymmenikön varassa. Esi­merkiksi euro­määräisestä käyttökate­kertymästä vuonna 2015 kärki­joukon osuus oli peräti 75 prosenttia.

Jatkuuko Top 10 -yritysten menestys? Tilasto­keskuksen suhdanne­tietojen mukaan toimi­alan liike­vaihdon kasvu jatkui vuonna 2016, joten kysyntää alan palveluille riitti edelleen. Entä nouseeko pienten yritysten joukosta uusia haastajia kärki­joukolle?

Tilastokeskus julkistaa myöhemmin syksyllä ennakko­tietoja yritys­toiminnan kehityksestä vuodelta 2016. Päivitämme loka­kuussa kunto­keskusten ennakko­tiedot Tieto&trendit-blogissa.

 

Kirjoittajat toimivat yli­aktuaareina Tilasto­keskuksen yritys­tilastot-yksikössä.

 

Oma toimialaluokka vuodesta 2008

Toimialaluokituksen uudistuksen yhteydessä vuonna 2008 kunto­keskuksille muodostettiin oma toimiala­luokka TOL 93130 Kunto­keskukset. Tätä ennen kunto­keskukset sisältyivät luokituksessa useaan eri urheilu­alan toimiala­luokkaan.

Alla olevassa taulukossa ovat toimialan suurimmat yritykset henkilöstö­­määrällä (henkilötyö­­vuosina) mitattuna vuonna 2015:

 

Kommentit