tk-icons
Sivuston näkymät

Artikkelit vuodelta 2017

Artikkeli
21.12.2017
Kaija Ruotsalainen

Rekisterit mullistivat aikanaan koko tilastotuotannon. Digitalisaation myötä tieto pyritään keräämään vain kerran ja saattamaan pian kaikkien käyttöön. Onko nyt aika uudelle vallankumoukselle?

Artikkeli
20.12.2017
Juha Hedman, Osmo Kivinen

Arvovaltaiset kansainväliset koulutus­vertailut poikkeuksetta sijoittavat Suomen kärki­maiden joukkoon, mutta ministeriön visiotyö­ryhmän muistio puhuu osaamis­pohjan murenemisesta ja korkea­koulutuksemme vajoamisesta alle OECD-keski­arvon. Mistä risti­riidassa on kyse? Osmo Kivinen ja Juha Hedman Turun yli­opistosta kirjoittavat väärin­ymmärrysten ketjusta.

Artikkeli
20.12.2017
Teija Tiilikainen

Vaalit, puolueet ja media – ja niiden myötä poliittinen julkisuus – ovat edelleen kansallisia siitä huolimatta, että suuri osa vallankäytöstä on siirtynyt EU-tasolle, kirjoittaa Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen.

Artikkeli
19.12.2017
Otto Kannisto

Sanaan koti yhdistyy usein sana perhe. Yhä enenevässä määrin tämä assosiaatio on kuitenkin murenemassa. Jos asunto oli ennen tiiviin yhteisön kokoontumis­paikka, on se tänään monelle suomalaiselle hiljainen tukikohta, jonne vetäydytään päivän päätteeksi viettämään aikaa yksin, tai korkeintaan kaksin.

Artikkeli
18.12.2017
R. Moilanen, M. Niemi, P. Nurmela, A-M. Paakki, K. Rautio, A. Rouvinen, R. Viita

Yhdeksänkymmentävuotiaan Suomen yrityksillä meni vielä kovaa, kunnes vuosien 2008 ja 2009 taitteessa maailmantalous romahti. Satavuotiaan Suomen talous näyttää taas valoisalta: kasvua syntyy laajalla toimialarintamalla, luottamus talouden tilaan on vahvaa ja mediat suoltavat positiivisia talousuutisia toisensa jälkeen.

Artikkeli
14.12.2017
Ilkka Kallio

Harari ansaitsee tunnustuksen erityisesti siitä, että on oivaltanut isot yhteis­kunnat fiktion tuotteiksi, vaikkei hän fiktion mekanismia ja ajoitusta kohdalleen saakaan, kirjoittaa Ilkka Kallio arviossaan Yuval Noah Hararin menestysteoksista Sapiens – Ihmisen lyhyt historia ja Homo Deus – Huomisen lyhyt historia.

Artikkeli
14.12.2017
Antti Katainen, Miina Keski-Petäjä, Laura Lipasti

Naisten osuus yritysten ylimmässä johdossa on noussut selvästi kymmenessä vuodessa, mutta viime vuosina kehitys on ollut jokseenkin hidasta tai olematonta. Johtajien tasa-arvokehityksen seurantaan tarvitaan systemaattisesti tuotettua, vertailukelpoista tietoa.

Artikkeli
8.12.2017
Jaana Huhta, Merja Kallio-Peltoniemi

Useat tilastot laaditaan esittämällä kysymyksiä satunnaisesti valitulle otosjoukolle. Miten saamme kysymyksistä sellaisia, että vastaajat ymmärtävät ne samalla tavalla? Ja vastaamisesta motivoivaa – ehkäpä jopa mukavaa?

Artikkeli
7.12.2017
Kimmo Haapakangas

Suurin osa lähestymiskieltoon määrätyistä on miehiä ja suojatuista naisia. Ikäryhmien puolesta kiellot jakautuvat melko tasaisesti. 

Artikkeli
5.12.2017
Viveka Palm

Kestävä kehitys on haaste, sillä haluamme samanaikaisesti ymmärtää, kuinka talouden, ympäristön ja sosiaalisen hyvinvoinnin kehityksen käy. Tilastojen tarjoama tietopohja auttaa seuraamaan näitä kysymyksiä.

Artikkeli
5.12.2017
Mika Maliranta

Suomen teollisuuden johtamiskäytännöt ohittavat laadullaan Saksan ja lähentelevät Yhdysvaltoja. Seurannan osalta tulokset ovat suorastaan erinomaisia. Tavoitteen asettamisessa ja kannustimissa on yhä kirittävää.

 

Artikkeli
5.12.2017
Sami Pirkkala

Suomen kansalliseen kestävän kehityksen seurantatyöhön haetaan uutta potkua avoimella ja osallistavalla järjestelmällä. Seuranta perustuu kansallisen seurantaverkoston määrittämiin indikaattoreihin, ja tulkintoja koskevaan keskusteluun voivat osallistua kaikki kiinnostuneet.

Artikkeli
5.12.2017
Ari Tyrkkö

17 globaalia päämäärää, 169 alatavoitetta, lähes 240 mittaria. YK:n Agenda 2030 tavoittelee valtaisaa kehitysharppausta ja haastaa seurannan uusiin ulottuvuuksiin. OECD:n vertailun mukaan satavuotiaan Suomen tila on useiden tavoitteiden osalta erinomainen.

Artikkeli
5.12.2017
Ilkka Lehtinen

Ravinnon hintojen sopeutuminen EU-aikaan alkoi jo vuonna 1986, kirjoittaa hinta-asiantuntija Ilkka Lehtinen.

Artikkeli
22.11.2017
Kaisa Saarenmaa, Tuomo Sauri

A downturn has plagued the mass media markets since 2012. The coming few years will show whether publishing – and the media field more broadly – will be able to renew in the midst of the transition and rise from financial difficulties.

Artikkeli
16.11.2017
Merja Kiljunen, Jarkko Niemistö

Niin kuin yrityskentässä yleensäkin myös kuntosali­bisneksessä yritykset onnistuvat parantamaan asemaansa laajentamalla toimintaansa, yritys­ostoin, hinta­kilpailulla ja hyvällä asiakas­palvelulla. Muutaman yrityksen onnistuneiden investointien ansiosta kunto­keskusten Top10 on elänyt vuoden takaisesta.

Artikkeli
2.11.2017
Aleksi Kalenius, Hannu Karhunen

1970-luvun lopulla syntyneet ovat toistaiseksi jäämässä Suomen kaikkien aikojen koulutetuimmaksi ikäryhmäksi. Eläkkeelle jäävien ikäryhmien koulutustaso on kipuamassa hyvin lähelle nuorten ikäluokkien tasoa, ja sen vuoksi aikuisväestön koulutustaso nousu lähes pysähtymässä 2020-luvun alkuvuosina. Kansainvälisesti Suomen sijoitus nuorissa ikäluokissa on lähellä kehittyneiden maiden keskitasoa, mutta heikkenee nykytahdilla yhä lähivuosina.

Artikkeli
13.10.2017
Atte Lintilä, Kari Rautio

Suhdanteiden ennakoinnin kannalta keskeistä tilastojen tuotanto­ketjua ei juurikaan ole tutkittu. Tilasto­keskuksen asian­tuntijat Kari Rautio ja Atte Lintilä etsivät yhteyttä tilauksien, tuotannon, varastojen ja liike­vaihdon välillä.

Artikkeli
12.10.2017
Pekka Myrskylä

Maastamuutto on oletettavasti tärkein syy siihen, miksi Suomen koulutustaso heikkenee muihin OECD-maihin verrattuna. Ikäryhmittäinen tarkastelu paljastaa, että koulutustason nousu on pysähtynyt 1970-luvun lopulla syntyneisiin. Juuri näissä ikäluokissa maasta muuttaminen alkoi eniten näkyä. Toinen, ehkä yhtä merkittävä syy on se, että maahan muuttaneiden koulutustietoja ei kerätä systemaattisesti. Jopa puolet korkea-asteen tutkinnoista saattaa jäädä tilastotiedostojen ulkopuolelle.

Artikkeli
4.10.2017
Heli Udd

Teollisuudessa työskentelevillä on säännönmukaisesti korkeammat ansiot kuin palvelualoilla. Vuonna 2016 palvelualoilla ansaittiin keskimäärin 17 prosenttia vähemmän kuin teollisuudessa. Palvelualojen mediaaniansiot olivat 2 978 euroa ja teollisuudessa 3 577 euroa kuukaudessa. Suurin osa eroista johtuu erilaisesta koulutus- ja ammattirakenteesta. Vertailutiedot koskevat kuukausipalkkaisia palkansaajia.

Artikkeli
20.9.2017
Marianne Keyriläinen

Robotit, tekoäly, big data, algoritmit, digitaaliset alustat, 3D-tulostus – asiantuntijoiden mukaan työ on suuressa murroksessa. Uusi teknologia ja digitalisaatio muuttavat tapojamme oppia, työskennellä, toimia ja kommunikoida. Niiden myötä uusiutuvat myös käsityksemme työstä ja työnteosta. Perinteisiä tehtävä- ja ammattirakenteita muuttuu ja vanhoja tehtäviä häviää sekä uusia syntyy.

Artikkeli
20.9.2017
Henri Lukkarinen

Osana kilpailukykysopimusta sovittiin 24 tunnin lisäyksestä palkansaajien työaikoihin. Työaikojen lisäys on kuitenkin toteutettu hyvin vaihtelevasti eri toimialoilla ja työnantaja­sektoreilla. Yksityisellä sektorilla paikallisen sopimisen rooli on korostunut työaikojen muutoksissa: joka toinen yksityisen sektorin palkansaaja ilmoitti jääneensä työajan lisäysten ulkopuolella. Työajan lisäykset ovatkin kohdentuneet erityisesti julkisen sektorin työntekijöille.

Artikkeli
24.8.2017
Pekka Lith

Älykaupungissa kiinteistöt säätelevät sähkönkulutustaan, ruuhkat katoavat ja ympäristö puhdistuu. Smart City -kehityksen edelläkävijöitä löytyy eri puolilta maailmaa ja Helsingin Kalasatamasta.

Artikkeli
10.8.2017
Pasi Piela

Puolet pääkaupunkiseutulaisista kulkisi työpaikalleen pyörällä puolessa tunnissa ja koko maan asukkaista muutaman minuutin nopeammin. Sen sijaan julkisen liikenteen käyttö on sekä pyöräilyä että etenkin yksityis­autoilua hitaampaa. Tiedot perustuvat työmatka-aikaa eri kulkuvälineillä vertaileviin laskenta­malleihin, jotka nojaavat sekä perinteisiin että modernimpiin tietolähteisiin.

Vieraskynä
3.8.2017

Suomalaiset 15–34-vuotiaat työttömät ovat yllättävän haluttomia muuttamaan työn perässä. Tilastokeskuksen vuoden 2016 työvoimatutkimuksen lisätutkimuksen mukaan työttömistä nuorista naisista miltei 60 prosenttia ja miehistä yli 40 prosenttia ilmoitti, ettei olisi valmis muuttamaan toiselle paikkakunnalle työn takia.

Artikkeli
4.7.2017
Kristian Taskinen

The description of global value chains advances as international statistical projects are completed. According to the preliminary results of the OECD and WTO’s joint initiative TiVA (Trade in Value Added), Finland's dependency on international trade does not differ much from other OECD countries.

Artikkeli
28.6.2017
Miia Huomo

Erilaisten talouksien asumispreferenssejä voi tarkastella postinumeroalueittain käyttämällä Tilastokeskuksen veloituksetonta Paavo – postinumeroalueittainen avoin tieto -palvelua. Siitä saa tilastotietoa muun muassa talouksien koosta ja elämänvaiheesta sekä asumisesta.

Artikkeli
27.6.2017
Ilkka Lehtinen

Talouskasvuennusteita on nostettu ja inflaatio­­ennusteita laskettu. Lukuja lyödään pöytään syksyn palkka­neuvotteluissa. Inflaatio­asiantuntija Ilkka Lehtinen arvioi inflaation painuvan alle yhden prosentin.

Artikkeli
21.6.2017
Jarkko Niemistö

Kasvupanostukset voivat syödä yritysten tulosta, mutta Suomessa kasvuyritykset ovat tuoreiden tietojen valossa kasvaneet erittäin kannattavasti. Joka toisen kasvuyrityksen kasvu on niin sanotusti aitoa. Toisen puolikkaan kasvu liittyy yritysjärjestelyihin.

Artikkeli
14.6.2017
Kristian Taskinen

Globaalien arvoketjujen kuvaus edistyy kansain­välisten tilasto­hankkeiden valmistuessa. OECD:n ja WTO:n yhteis­hankkeen TiVA:n (Trade in Value Added) alustavien tulosten mukaan Suomen riippuvuus ulkomaan­kaupasta ei poikkea suuresti muista OECD-maista.

Artikkeli
7.6.2017
Anna Loukkola, Riikka Rautanen

Toisen asteen koulutukseen hakivat lähes kaikki peruskoulun päättäneistä vuonna 2015. Koulutusten ulkopuolelle heistä jäi vajaa kolme prosenttia, vieras­kielisistä silti yhdeksän prosenttia. Uusista ylioppilaista vain joka kolmas aloittaa jatko-opinnot ylioppilas­vuonna.

Artikkeli
31.5.2017
Ilkka Lehtinen

Sodat, devalvaatiot, öljykriisit ja riippuvaisuus ulkomaan­kaupasta yhdistettynä omaan talous­politiikkaan ovat tehneet Suomesta korkean hinta­tason maan. Reippaasta hintojen noususta huolimatta taloutemme on kehittynyt voimakkaasti itsenäisyyden aikana, Ruotsiakin nopeammin viime vuosiin asti. EU-kaudella inflaatio on talttunut mutta myös talous­kasvu hidastunut.

Artikkeli
31.5.2017
Kaisa Saarenmaa, Tuomo Sauri

Laskusuhdanne on koetellut joukkoviestintämarkkinoita vuodesta 2012. Seuraavat vuodet näyttävät onnistuuko kustannusala – ja media-ala laajemminkin – uudistumaan murroksen keskellä ja nousemaan talous­vaikeuksista.

Artikkeli
31.5.2017
Jose Lahtinen

Helsingissä ja Tampereella lähivuosien asunto­tuotannolle asetettuja tavoitteita on jo lähestytty, Turussa siitä jäädään kauas. Tuotanto­määrien olisi kuitenkin noustava useita kymmeniä prosentteja, jotta kaupungistumis­skenaarion vaatimaan asunto­tarpeeseen voitaisiin vastata.

Artikkeli
11.5.2017
Pekka Lith

Sosiaali- ja terveyden­huollon uudistus avaa suun terveyden­hoidossa laajat markkinat, kun potilaat voivat valita julkisella rahoituksella haluamansa yksityisen tai julkisen hammas­hoidon 2020-luvulla. Soteen liittyy suun terveyden­huollon osalta kuitenkin hankaluuksia, jotka voivat viivästyttää uudistuksen toteutumista.

Artikkeli
27.4.2017
Mirjami Rajala, Tiina Sevón, Risto Sippola, Mervi Virtanen

Tullin ja Tilastokeskuksen yhteisjulkaisu kuvaa ensimmäistä kertaa Suomen koko ulkomaankaupan yritysrakennetta yhtenä kokonaisuutena – kattaen näin sekä tavarat että palvelut. Suomen ulkomaankauppa on varsin teollisuusvetoista.

Artikkeli
25.4.2017
Olga Kambur, Anna Pärnänen

Työllisyysaste ei ole paras mittari verrata pienten lasten vanhempien työssäkäyntiä. Työssäolo­asteella mitattuna suomalaiset ja ruotsalaiset naiset käyvät miltei yhtä paljon työssä. Alle kolmivuotiaiden lasten äitien kohdalla on kuitenkin selvä ero.

Artikkeli
6.4.2017
Harri Nummila

Uuden mallin mukaan sekä kuukausi- että tuntipalkkaisille palkansaajille lasketaan ansiot kuukausiansioina. Työajan pidennys ei näy ansiotasoindeksissä, mutta lomarahojen leikkaukset näkyvät. Alustavien arvioiden mukaan sopimus hidastaa ansiotasoindeksin kehitystä 0,3 prosenttia ja työvoimakustannusindeksin kehitystä 3,1 prosenttia. Säännöllisen ansion indeksiin sopimuksella ei ole vaikusta.

Artikkeli
21.3.2017
Pertti Taskinen

Valtaosa työllisistä tekee yhtä työtä, mutta sivutyötä tekevien määrä on kasvanut viime vuosina.

Artikkeli
8.3.2017
Marja-Liisa Helminen

Ulkomaalaistaustaiset nuoret muodostavat entistä suuremman osuuden nuorten ikäluokista. Myös toisen polven ulkomaalaistaustaisten määrä kasvaa tulevaisuudessa. Nuoret suhtautuvat pääosin myönteisesti maahanmuuttajiin, mutta julkinen keskustelu on saattanut lisätä epävarmuutta itse maahanmuuttoa kohtaan.

Artikkeli
7.3.2017
Miina Keski-Petäjä

Nykynuoret elävät aiempaa vauraammassa, kaupunki­maisemmassa ja monikulttuurisemmassa Suomessa. Nuorten elintaso ja terveys ovat kohentuneet, kuolleisuus on vähentynyt ja koulutus on tuonut lisää tulevaisuuden mahdollisuuksia. Hyvinvoinnissa on kuitenkin eroja, joihin vaikuttavat mm. sukupuoli ja perhetausta.

Artikkeli
7.3.2017
Jani Erola, Hannu Lahtinen, Hanna Wass

Nuorten poliittinen osallisuus eriytyy pysyvästi, kun kotoa omaksuttu käsitys itsestä yhteiskunnallisena toimijana ”jää päälle”. Hyväosaisten yliedustus äänestäneissä johtaa helposti hyväosaisia huono-osaisten kustannuksella suosivaan politiikkaan luoden otollisen kasvualustan populismin kannatuksen nousulle.

Artikkeli
7.3.2017
Hannu Karhunen

Korkeakoulutetut nuoret pärjäävät Suomessa hyvin. Jo keskiasteen tutkinnolla on kuitenkin väliä. Ylioppilas­tutkinnon suorittaneiden osuuden kasvun pysähtyminen on johtanut siihen, ettei yliopisto­koulutukseen osallistuminenkaan ole lisääntynyt.

Artikkeli
3.3.2017
Reetta Moilanen

Tammikuusta alkaen yritykset, joiden vuosiliikevaihto on alle 500 000 euroa, voivat ilmoittaa kuukausittaisen arvonlisäveronsa suoriteperusteisen ilmoituksen sijaan maksuperusteisesti. Suhdannetilastoissa on tämän vuoksi varauduttu aineistomuutokseen. Pulmallisinta muutoksenhallinnassa on, ettei maksutapaa vaihtavia yrityksiä pystytä varmuudella tunnistamaan.

 

Artikkeli
1.3.2017
Liisa Larja

Ulkomaalaistaustaiset nuoret muovaavat etnistä identiteettiään suhteessa suomalaisuuteen ja oman lähtömaansa kulttuuriin. Siihen, millaiseksi se kehittyy, vaikuttavat merkittävästi maahanmuuttoikä ja asumisaika sekä lähtömaa. Merkitystä on myös ympäröivällä yhteiskunnalla, sen ilmapiirillä ja nuorten kokemalla kohtelulla.

Artikkeli
10.1.2017
Antti Katainen

Yksinyrittäjien lukumäärä on viime aikoina lisääntynyt, mutta työnantajayrittäjien polkenut paikallaan. Jotta voitaisiin arvioida, millainen vaikutus tällä on työllisyyteen, tarvitaan useita tietolähteitä.

Artikkeli
5.1.2017
Heidi Lauttamäki

Digitalisaatiota runsaasti hyödyntävät yritykset peittoavat digiä hyödyntämättömät yritykset monella eri uudistumisen mittarilla. Onko digi­aktiivisuus yrityksen keino selviytyä murroksesta?