tk-icons
Sivuston näkymät

Lapsilla on paljon luovia harrastuksia – Tytöt jo lopettaneet, kun pojat aloittavat soittamisen

5.11.2020
Twitterissä: @RiittaHanifi, @MiiaHuomo
Kuva: Shutterstock

Sähköinen viestintä ja sosiaalinen media ovat lyhyessä ajassa muuttaneet lasten ja nuorten luovaa kulttuuria syvällisellä tavalla. Kirjoittaminen on menettänyt suosiotaan tällä vuosituhannella, mutta videoita kuvaa yhä useampi. Jako tyttöjen ja poikien harrastuksiin on edelleen selvä.

Harrastukset ovat tärkeä osa lasten ja nuorten elämää. Harrastuksissa on kyse mielekkäästä tekemisestä, kaverisuhteiden vaalimisesta, itsensä kehittämisestä, omista unelmista ja vahvuuksien löytämisestä sekä vuorovaikutuksesta valmentajan, opettajan tai ohjaajan kanssa.

Harrastaminen myös edistää lasten ja nuorten osallisuutta yhteiskunnassa (OKM 2019). Lasten ja nuorten harrastamista pidetäänkin tärkeänä lasten ja nuorten sosialisaation kenttänä (Haanpää 2019).

Tässä artikkelissa käsitellään erityisesti lasten luovia harrastuksia. Varhaiskasvatus­suunnitelman (2018) mukaan taiteellinen ilmaiseminen edistää sekä lasten sosiaalisia taitoja, oppimisedellytyksiä, myönteistä minäkuvaa että valmiuksia ymmärtää ja jäsentää ympäröivää maailmaa.

Samalla kun lapset harrastaessaan tulkitsevat ja luovat erilaisia ilmaisutaitoja, ajattelun ja oppimisen taidot kehittyvät. Ilmaisun eri muodot tarjoavat lapsia motivoivia keinoja havaintojen, tunteiden ja luovan ajattelun näkyväksi tekemiseen (Varhaiskasvatus­suunnitelman perusteet 2018).

Luovat harrastukset ovat lapsilla erittäin yleisiä: vuoden 2017 Vapaa-ajan osallistuminen -tilaston mukaan yli 80 prosentilla 10–14-vuotiaista oli jokin luova harrastus. Sekä tytöt että pojat ovat innokkaita harrastajia, mutta tyttöjen ja poikien harrastaminen kuitenkin eroaa toisistaan monin tavoin.

Erityisesti tyttöjen soittoharrastus on vähentynyt

Soittimen soittaminen on varsin yleinen lasten ja nuorten luova harrastus sekä tytöillä että pojilla. Tytöt ja pojat kuitenkin harrastavat soittamista eri tavoilla. Tytöt soittavat aktiivisimmin 10–14-vuotiaina, mutta monet lopettavat jo 15 ikävuoden jälkeen. Pojat taas aloittavat aktiivisen soittoharrastuksen usein vasta yli 20-vuotiaina. (Kuvio 1)

Kuvio 1. Soittaa soitinta, %
Kuvio nuorista, jota soittavat jotain soitinta, %. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, Vapaa-ajan osallistuminen

Tytöt ja pojat valitsevat eri soittimia: tytöillä suosituin soitin on piano, pojilla kitara ja rummut. Tytöt soittavat poikia useammin musiikki­oppilaitoksissa ohjaajan opastuksella, kun taas pojat soittavat mieluummin itsenäisesti tai bändissä. Pojat myös säveltävät tai tekevät omia kappaleita ja muokkaavat musiikkia tietokoneella enemmän kuin tytöt. (Kuvio 2)

Kuvio 2. Säveltää tai muokkaa musiikkia tietokoneella 2017, %, 10–24-vuotiaat
Kuvio 10–24-vuotiaista, jotka säveltävät tai muokkaavat musiikkia tietokoneella, 2017, %. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, Vapaa-ajan osallistuminen

10–14-vuotiaat harrastavat laulua huomattavasti vähemmän nyt kuin aikaisemmin. Laulun harrastamiseksi on vapaa-aikatutkimuksessa laskettu mukaan laulaminen kuorossa, lauluryhmässä tai yhtyeessä sekä laulutuntien ottaminen.

Aikaisemmin laulua ovat harrastaneet erityisesti 10–14-vuotiaat tytöt. Vielä vuonna 2002 tämän ikäisistä tytöistä lähes viidennes harrasti laulua, mutta vuonna 2017 enää alle joka kymmenes (kuvio 3). Onko kuorolaulu mahdollisesti menettämässä suosiotaan tyttökulttuurissa?

Kuvio 3. Harrastaa laulamista ottamalla laulutunteja tai kuulumalla kuoroon, lauluryhmään tai yhtyeeseen, %
Kuvio nuorista, jotka Harrastavat laulamista ottamalla laulutunteja tai kuulumalla kuoroon, lauluryhmään tai yhtyeeseen, %. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, Vapaa-ajan osallistuminen

Piirtäminen ja maalaaminen ovat suosituimmat kuvataidemuodot

Kuvataiteita harrastavat eniten 10–14-vuotiaat tytöt. Sen ikäisistä tytöistä 57 prosenttia ja pojista 28 prosenttia harrasti kuvataiteita. (Kuvio 4)

Kuvio 4. Harrastaa kuvataiteita, %
Kuvio nuorista, jotka Harrastavat kuvataiteita, %. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, Vapaa-ajan osallistuminen

Suosituimmat kuvataiteen harrastamisen muodot ovat piirtäminen ja maalaaminen (kuvio 5). Ohjaajan opastuksella kuvataiteita harrasti kolme prosenttia vastaajista.

Eniten ohjatuissa ryhmissä harrastivat 10–14-vuotiaat tytöt, joista 13 prosenttia harrasti kuvataiteita ohjaajan opastuksella. Saman ikäisistä pojista ohjaajan opastuksella kuvataiteita harrasti kolme prosenttia.

Kuvio 5. Erilaiset kuvaamataito­harrastukset 2017, 10-24-vuotiaat, %
Kuvio Erilaisista kuvaamataito¬harrastuksista 2017 10-24-vuotiailla, %. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, Vapaa-ajan osallistuminen

Myös Koululaiskyselyn 2019 mukaan kuvataiteet kiinnostivat erityisesti alakouluikäisiä tyttöjä, sillä puolet heistä oli kiinnostunut kuvataide­harrastuksista. Yläkouluikäisistä tytöistä noin 40 prosenttia oli kiinnostunut kuvataiteista.

Peruskouluikäisistä pojista taas vain noin viidennes oli kiinnostunut kuvataiteista. Koululaiskyselyn mukaan pojat olivat kiinnostuneempia enemmän liikunnallisista harrastuksista, kuten parkourista ja jalkapallosta, sekä elokuviin ja mediaan liittyvistä harrastuksista.

Valokuvaus ja videokuvaus yleistynyt 10–14-vuotiailla

10–14-vuotiaat harrastavat sekä valokuvausta että videokuvausta enemmän nyt kuin 2000-luvun alussa (kuviot 6 ja 7). Sosiaalisella medialla on varmasti vaikutusta lasten videokuvaus­harrastuksen lisääntymiseen: 12 prosenttia 10–14-vuotiaista oli jakanut kuvaamiaan videoita YouTubessa. Valokuvausta harrastivat eniten tytöt.

Kuvio 6. Harrastaa valokuvausta, %
Kuvio nuorista, jotka Harrastavat valokuvausta, %. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, Vapaa-ajan osallistuminen

Myös Koululaiskyselyn 2019 mukaan valokuvaus kiinnostaa etenkin yläkouluikäisiä tyttöjä, joista 43 prosenttia ilmaisivat kiinnostuksensa sitä kohtaan. Saman ikäisistä pojista neljännes oli kiinnostunut valokuvauksesta.

Kuvio 7. Harrastaa videokuvausta, %
Kuvio nuorista, jotka Harrastavat videokuvausta, %. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, Vapaa-ajan osallistuminen

Kirjoittamisen harrastaminen on romahtanut

Kirjoittamisen harrastaminen on vähentynyt dramaattisesti sekä tytöillä että pojilla (kuvio 8). Tytöt kuitenkin yhä edelleen harrastavat kirjoittamista enemmän kuin pojat.

Kuvio 8. Kirjoittaa runoja, novelleja tai muita kaunokirjallisia tekstejä, %
Kuvio nuorista, jotka Kirjoittavat runoja, novelleja tai muita kaunokirjallisia tekstejä, %. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, Vapaa-ajan osallistuminen

Suosituin kirjoittamisen muoto on päiväkirjan kirjoittaminen, joka on erityisesti nuorten tyttöjen harrastus (kuvio 9).

Kuvio 9. Kirjoittaa päiväkirjaa, %
Kuvio nuorista, jotka Kirjoittavat päiväkirjaa, %. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, Vapaa-ajan osallistuminen

Onko kirjoittamisen harrastaminen sitten siirtynyt verkkoon? Pitkien tekstien kohdalla tämä ainakaan ei näytä pitävän paikkaansa: lapsista ja nuorista vain muutama prosentti kirjoitti blogia. (Kuvio 10)

Kuvio 10. Kirjoittaa blogia 2017, %
Kuvio nuorista, jotka Kirjoittavat blogia, %. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, Vapaa-ajan osallistuminen

On mielenkiintoista, että vaikka kirjoittaminen yleisesti ottaen on useammin tyttöjen kuin poikien harrastus, 10–14-vuotiaista pojista suurempi osuus kuin tytöistä kirjoitti blogia. Ilmeisesti sähköinen viestintä on varsin lyhyessä ajassa muuttanut kirjoittamisen kulttuuria hyvin syvällisellä tavalla.

Perinteinen jako tyttöjen ja poikien käsitöihin on säilynyt

Lasten ja nuorten kädentaito­harrastukset ovat merkittävästi vähentyneet (kuvio 11). Kädentaito­harrastusten merkittävä väheneminen lasten ja nuorten kohdalla saattaa merkitä niiden mahdollista hiipumista tulevaisuudessa.

Kuvio 11. Harrastaa käsitöitä, %
Kuvio nuorista, jotka Harrastavat käsitöitä, %. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, Vapaa-ajan osallistuminen

Jako tyttöjen ja poikien kädentöihin on erittäin selkeä vielä nykyäänkin. Pojat harrastavat eniten koneiden ja huonekalujen rakentamista ja korjausta sekä puutöitä, tytöt taas neulomista, virkkaamista ja vaatteiden ompelua. Puutyöt ovat kohtalaisen suosittu harrastus sekä tytöillä että pojilla. (Kuvio 12)  

Kuvio 12. Harrastaa erilaisia kädentaitoja 2017, 10–24-vuotiaat, %
Kuvio nuorista, jotka Harrastavat erilaisia kädentaitoja 2017, 10–24-vuotiaat, %. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, Vapaa-ajan osallistuminen

Tytöillä enemmän luovia harrastuksia

Sekä tytöt että pojat harrastavat aktiivisesti erilaisia luovia harrastuksia. Tytöillä on kuitenkin luovia harrastuksia enemmän kuin pojilla.

Yleisesti ottaen luovat harrastukset ovat viimeisen 15 vuoden aikana vähentyneet. Kuitenkin visuaaliset harrastukset, kuten kuvataide, valo- ja videokuvaus, eivät ole vähentyneet. Näyttää siltä, että sosiaalisen median kehitys on muuttanut tyttöjen ja poikien harrastusten kirjoa.

 

Riitta Hanifi työskentelee Ajankäyttö, koulutus ja kulttuuri -ryhmässä tutkijana ja Miia Huomo Asiakkuudet ja tietopalvelu -ryhmässä tietopalvelusuunnittelijana.

 

Artikkelin tiedot perustuvat Tilastokeskuksen Vapaa-ajan osallistuminen -tilaston tuloksiin. Tilastossa selvitetään väestön vapaa-ajan harrastuksia ja yhteiskunnallista osallistumista, niiden kehitystä ja eri väestöryhmien osallistumista. Lisäksi tietoa saadaan työn ja vapaa-ajan suhteesta, sosiaalisista suhteista ja eri elämänpiirien tärkeydestä. Tiedot on kerätty vuosina 2017, 2002, 1991 ja 1981. Lisätietoa Tilastokeskuksen verkkosivuilta http://stat.fi/til/vpa/index.html

Lähteet:

Haanpää, Leena (2019). Harrastustakuu: yhdenvertaisuuden asialla. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura Verkkojulkaisuja 147  

Opetus- ja kulttuuriministeriö (2019). Harrastamisen strategia. Harrastamisen strategia-työryhmä. Puheenjohtaja Esko Ranta & sihteerit Tarja Anttonen & Minttu Korsberg & Herttaliisa Tuure. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:7. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö.

Opetus- ja kulttuuriministeriön Koululaiskyselyn 2019 tulokset. Berden, Iina ja Tuomo Lähdeniemi. Opetus- ja kulttuuriministeriö 2019.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018. Opetushallitus. Määräykset ja ohjeet 2018:3a.

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
18.11.2020
Riitta Hanifi, Miia Huomo, Marjut Pietiläinen

Lähes kaikilla lapsilla ja nuorilla on ystäviä, mutta yhteyttä pidetään nyt tapaamisen sijaan entistä enemmän sähköisesti. Netti on tuonut nuorille aiempaa enemmän ystäviä, mutta yksinäisyyttäkin koetaan. Lapset ja nuoret osallistuvat aktiivisesti kansalais­toimintaan, erityisesti urheiluseuroissa mutta myös vapaaehtoistyössä.

Blogi
15.5.2020
Timo Ruuskanen

Vapaa-aikatutkimuksen perusteella nuorempien ikäluokkien tulisi muuttaa korona-aikana aikaisempia liikuntatottumuksiaan säilyttääkseen aikaisemman harrastamisen volyymin. Vanhempia ikäluokkia korona näyttäisi kohtelevan tässä suhteessa suopeammin.

Artikkeli
19.2.2020
Hannu Pääkkönen

Vaikka valtaosalle suomalaisista arki näyttäytyy yhä mielen­kiintoisena, on arki muuttunut 2000-luvun aikana ikävystyttävämmäksi, raskaammaksi ja kiireisemmäksi, kertoo vapaa-aika­tutkimus. Sekä ansiotyö että sen puute heijastuvat arjen kokemiseen. Lähes puolet yli 14-vuotiaista koululaisista ja opiskelijoista pitää arkeaan raskaana. Osuus on enemmän kuin kaksin­kertaistunut 15 vuodessa.

Artikkeli
14.2.2020
Kaisa Saarenmaa

Ikäihmiset ovat jatkaneet lehtitilauksiaan ja radion ja television seuraamista samalla kun nuoremmat, koulutetut ja kieli­taitoiset suomalaiset kuluttavat yhä suuremman osan media­sisällöistä netin välityksellä, käy ilmi Tilasto­keskuksen vapaa-aika­tutkimuksesta. Korkea­koulutetuilla on muita paremmat resurssit niin perinteisen median kuin netti­sisältöjenkin kuluttamiseen. Median käyttö­tapoihin vaikuttavat vastaajan ikä, koulutus ja tulotaso.

Artikkeli
28.11.2019
Riitta Hanifi

Sukulaisia, ystäviä ja naapureita tavataan nyt harvemmin kuin 2000-luvun alussa. Tilastokeskuksen vapaa-aika­tutkimuksen mukaan myös niiden sukulaisten ja ystävien määrä, joihin pidetään säännöllisesti yhteyttä, on pienentynyt. Päivittäinen yhteyden­pito ystäviin puhelimitse tai internetin kautta on lisääntynyt, toden­näköisesti sosiaalisen median vaikutuksesta.