tk-icons
Sivuston näkymät

Terveydenhoito on 2000-luvulla kallistunut ja käynyt varsinkin kansan­eläkeläisten kukkarolle

2.3.2020
Kuva: shutterstock

Terveydenhoito syö entistä enemmän vähä­varaisten eläkeläisten tuloista mutta entistä vähemmän palkan­saajilta. Hinta­kehitys on ollut 2000-luvulla varsin eriytynyttä myös terveysalan palveluissa ja tuotteissa. Silmälasit ovat halventuneet roimasti kilpailun myötä, mutta sairaala­maksut nousseet sote-uudistusta ennakoiden, kirjoittaa Ilkka Lehtinen.

Kotitaloudet käyttivät terveydenhoitoon vuonna 2019 yli viisi miljardia euroa, 5 prosenttia kaikista yksityisistä kulutus­menoista. Terveyden­hoidon reaali­hinnat, puhdistettuna yleisen hintojen muutoksesta, ovat nousseet 2000-luvulla 15 prosenttia.

Työssäkäyvien palkat ovat nousseet 2000-luvulla 14 prosenttia nopeammin kuin terveyden­hoidon hinnat. Takuu­eläkkeiden ostovoima on terveyden­hoidossa parantunut reaalisesti 17 prosenttia. Positiivinen kehitys tapahtui vuonna 2011, kun nykyinen takuueläke­järjestelmä tuli voimaan. (Kuvio 1)

Kuvio 1. Terveydenhoidon hintojen kehitys suhteessa työ- ja kansan­eläkkeiden, palkkojen sekä takuu­eläkkeiden kehitykseen 2000–2019, 2000=100
Kuvio 1. Terveydenhoidon hintojen kehitys suhteessa työ- ja kansan­eläkkeiden, palkkojen sekä takuu­eläkkeiden kehitykseen 2000–2019, 2000=100 Lähde: Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksi
Lähde: Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksi (KHI) ja Kansaneläkelaitoksen vuosikirja, liitteet, sivu 407. vuodesta 2011 alkaen takuueläke, sitä ennen yksinasuvan täysi eläke.

Häviäjiä ovat olleet kansaneläke­sidonnaisten etuuksien saajat ja työeläkkeellä pitkään olleet. Kansaneläke­sidonnaiset etuudet ovat nousseet 14 prosenttia ja työeläkkeet kuusi prosenttia hitaammin kuin terveyden­hoidon hinnat.

Soten valmistelun yhteydessä erikois­lääkäri- ja sairaala­maksuja on nostettu lähemmäksi yksityisten toimijoiden hintoja, jotta siirtyminen osto­palveluihin tulisi yhteis­kunnalle halvemmaksi. Samaan aikaan lääkkeiden ja sairaan­hoidon maksukattoa on nostettu yleistä hinta­kehitystä hitaammin ja omavastuita nostettu.

Rinnakkaislääkkeet alentaneet hintoja

Reseptilääkkeissä, yksityisen sektorin lääkärin­palkkioissa sekä tutkimus- ja hoito­maksuissa seurataan kuluttajan todella maksamaa hintaa Kela-korvausten jälkeen. Kuluttaja­hintaindeksin muutos voi johtua itse lääkkeen vähittäis­myyntihinnan muutoksesta tai Kela-korvaus­järjestelmän rakenne­muutoksista.  

Rinnakkaislääkkeet tulivat voimaan 1.4.2003. Hinnat lähtivät laskuun vuonna 2006. Resepti­lääkkeiden kuluttaja­hinnat nousivat vuosina 2000–2005 yli 26 prosenttia. Sen jälkeen hinnat ovat laskeneet 24 prosenttia. (Kuvio 2)

Toisaalta lääkkeiden hintojen omavastuu­osuutta on nostettu, mikä on johtanut kuluttajan kannalta lääke­menojen nousuun. Itsehoito­lääkkeiden eli ilman reseptiä saatavien lääkkeiden kuluttaja­hinnat ovat nousseet seitsemän prosenttia enemmän kuin resepti­lääkkeiden hinnat vuosina 2000–2019.

Kuvio 2. Lääkkeiden ja koko terveyden­hoidon reaali­hintojen kehitys 2000–2019, 2000=100
Kuvio 2. Lääkkeiden ja koko terveyden­hoidon reaali­hintojen kehitys 2000–2019, 2000=100 Lähde: Tilastokeskus, Kuluttaja­hintaindeksit 2000=100 ja 2005=100
Lähde: Tilastokeskus, Kuluttaja­hintaindeksit 2000=100 ja 2005=100

Lääkkeet ovat edelleen Suomessa kalliimpia kuin muissa Pohjois­maissa. Lääkkeiden hintoja voitaisiin edelleen laskea tehostamalla rinnakkais­lääkkeiden määräämistä, alentamalla tai poistamalla apteekki­maksu, lisäämällä resepti­lääkkeiden hintakilpailua, avaamalla apteekkien kilpailua sekä laajentamalla käsikauppa­lääkkeiden myyntiä vähittäis­kauppoihin.

Viime vuosina lääkealalta on tehty useita selvityksiä Fimean (Lääkealan turvallisuus- ja kehittämis­keskus), Apteekkari­liiton, Päivittäis­tavarakaupan (PTY) sekä kilpailu- ja kuluttaja­viraston (KKV) toimesta.

Silmälaseissa hintakilpailu toiminut

Silmälasien hinnat lähtivät laskuun koventuneen hinta­kilpailun takia vuonna 2008. Suomeen rantautui kansain­välisiä silmälasi­firmoja, jotka aloittivat aggressiivisen hinta­kilpailun. Hinnat laskivat vuoteen 2012, minkä jälkeen reaali­hinnat ovat pysyneet ennallaan. (Kuvio 3)

Kuvio 3. Silmälasien ja koko terveyden­hoidon reaali­hintojen kehitys 2000–2019, 2000=100
Kuvio 3. Silmälasien ja koko terveyden­hoidon reaali­hintojen kehitys 2000–2019, 2000=100 Lähde: Tilastokeskus, Kuluttajahinta­indeksit 2000=100 ja 2005=100
Lähde: Tilastokeskus, Kuluttajahinta­indeksit 2000=100 ja 2005=100

Hintakilpailu on aiheuttanut alan keskittymistä, kun pieniä firmoja on ostettu pois markkinoilta. Vaarana on jatkossa kilpailun väheneminen ja hintojen nousu.

Erikoislääkärit kallistuneet reippaasti

Lääkärikäyntien hinnat ovat nousseet kuluttajalle tasaisesti koko 2000-luvun. Erikoislääkäri­käynnit maksavat nyt reaalisesti reilusti tuplasti enemmän kuin vuonna 2000. (Kuvio 4)

Kuvio 4. Lääkärinpalkkioiden ja koko terveyden­hoidon reaali­hintojen kehitys 2000–2019, 2000=100
Kuvio 4. Lääkärinpalkkioiden ja koko terveyden­hoidon reaali­hintojen kehitys 2000–2019, 2000=100 Lähde: Tilastokeskus, Kuluttajahinta­indeksit 2000=100 ja 2005=100
Lähde: Tilastokeskus, Kuluttajahinta­indeksit 2000=100 ja 2005=100

Yleislääkäripalkkio tarkoittaa samaa kuin terveyskeskus­käynti. Terveyskeskus­lääkärimaksu on vahvasti yhteis­kunnan tukemaa ja säätelemää. Terveyskeskus­maksun tason määrittää se, kuinka paljon yhteiskunta haluaa tai kykenee tukemaan sitä verovaroin. Sama koskee terveys­keskusten muita hoitoja ja tutkimuksia sekä sairaala­maksuja.

Erikoislääkäreiden hintojen nousuun vaikuttaa yksityisten lääkäri­yritysten kilpailu- ja Kelan korvaus­politiikka. Viime vuosina terveyden­alan yritysten lukumäärä on vähentynyt ja markkinoille on jäänyt vain muutama valta­kunnallinen yritys. Kuluttajien ja myös valtiovallan tulee olla valppaina. Vähenevä kilpailu on vaarassa nostaa kuluttajien lääkäri­laskuja ja yhteis­kunnan terveydenhoito­menoja.

Hammas­lääkäreiden palkkiot nousussa

Hammaslääkärimaksujen hinnat nousivat hyvin maltillisesti vuosina 2000–2008. Tämän jälkeen hinnat nousivat nopeasti vuosina 2009–2017. Sen jälkeen reaali­hinnat ovat pysyneet entisellään. (Kuvio 5)

Kuvio 5. Hammaslääkäripalkkioiden ja koko terveyden­hoidon reaali­hintojen kehitys 2000–2019, 2000=100
Kuvio 5. Hammaslääkäripalkkioiden ja koko terveyden­hoidon reaali­hintojen kehitys 2000–2019, 2000=100 Lähde: Tilastokeskus, Kuluttajahinta­indeksit 2000=100 ja 2005=100
Lähde: Tilastokeskus, Kuluttajahinta­indeksit 2000=100 ja 2005=100

Hammaslääkärikäynti maksaa nyt reaalisesti lähes 70 prosenttia enemmän kuin vuonna 2000. Hammaslääkäri­palvelut jakaantuvat terveys­keskusten hampaiden­hoitoon sekä yksityiseen hammas­hoitoon. Julkinen sektori on vähentänyt viime vuosina hammashoidon tukea.

Tutkimus ja hoito entistä kalliimpaa

Kuluttajan maksama reaalihinta tutkimuksista ja hoidoista on nyt yli 60 prosenttia kalliimpaa kuin vuonna 2000. (Kuvio 6)

Kuvio 6. Tutkimuksen ja hoidon sekä koko terveyden­hoidon reaali­hintojen muutos 2000–2019, 2000=100
Kuvio 6. Tutkimuksen ja hoidon sekä koko terveyden­hoidon reaali­hintojen muutos 2000–2019, 2000=100 Lähde: Tilastokeskus, Kuluttajahinta­indeksit 2000=100 ja 2005=100
Lähde: Tilastokeskus, Kuluttajahinta­indeksit 2000=100 ja 2005=100

Tutkimuksen ja hoidon osalta hintakehitys ja kilpailu­tilanne on saman­tapainen kuin erikois­lääkäreiden ja terveys­keskusten kohdalla. Yksityisten terveys­yritysten hinnat ovat nousseet reilusti ja tulevaisuudessa alan keskittyminen voi edesauttaa tätä kehitystä.

Kela-korvausten omavastuu­osuuksien muutokset ovat myös vaikuttaneet tutkimuksen ja hoitojen reaalihinta­kehitykseen vastaavasti kuin lääkkeiden ja lääkärin­palkkioiden kohdalla.

Soteen valmistautuminen on nostanut sairaala­maksuja

Sairaalamaksut nousivat nopeasti vuoden 2013 jälkeen (kuvio 7). Maksuja on sovitettu Sosiaali- ja terveys­ministeriön taholta paremmin vastaamaan yksityisen sektorin hintoja. Toistaiseksi kunnat ovat itse päättäneet, nostavatko he maksuja ministeriön päättämälle tasolle vai ei.

Kuvio 7. Sairaalamaksujen ja koko terveyden­hoidon reaali­hintojen kehitys 2000–2019, 2000=100
Kuvio 7. Sairaalamaksujen ja koko terveyden­hoidon reaali­hintojen kehitys 2000–2019, 2000=100 Lähde: Tilastokeskus, Kuluttajahinta­indeksit 2000=100 ja 2005=100
Lähde: Tilastokeskus, Kuluttajahinta­indeksit 2000=100 ja 2005=100

Jatkossa maakuntapohjainen sote-uudistus pakottaa käytännössä kaikki sote-alueet nostamaan hinnat ministeriön esittämälle maksimi­tasolle. Hintojen noston jälkeen yksityisten palvelujen vaihto­ehtoinen käyttö tulee yhteis­kunnalle edullisemmaksi. Kilpailutuksen jälkeen yksityiseltä sektorilta saadaan ostettua palvelut lähes nykyisillä maksimi­tariffeilla.

Vakuutusmaksut nousseet reippaasti

Terveydenhoidon vakuutukset kuluttajalle lähtivät nopeaan nousuun vuonna 2005. Nousu tasaantui vuonna 2015, minkä jälkeen reaali­hinnat ovat pysyneet entisellään. (Kuvio 8)

Kuvio 8. Sairasvakuutusten ja koko terveyden­hoidon reaali­hintojen kehitys 2000–2019, 2000=100
Kuvio 8. Sairasvakuutusten ja koko terveyden­hoidon reaali­hintojen kehitys 2000–2019, 2000=100 Lähde: Tilastokeskus, Kuluttajahinta­indeksi 2000=100 ja 2005=100
Lähde: Tilastokeskus, Kuluttajahinta­indeksi 2000=100 ja 2005=100

Terveydenhoidon kustannuksiin on otettu mukaan tässä selvityksessä myös terveyden­hoidon vakuutus­maksut, vaikka ne kuluttajahinta­indeksissä kuuluvatkin eri pääryhmään. Vakuutus­maksut on sidottu käytännössä lääkärin­palkkioiden sekä hoidon ja tutkimuksen hintojen kehitykseen.

Silmälasien ja lääkkeiden ostaja on voittanut

Terveydenhoidossa hintavoittajia ovat olleet tällä vuosi­tuhannella lääkkeiden ja silmälasien ostajat. Lääkkeitä ja silmä­laseja saa nyt reaalisesti selvästi halvemmalla kuin vuosi­tuhannen vaihteessa.

Väestöryhmistä voittajia ovat olleet palkan- ja takuueläkkeen saajat. Lähes kaikki muut terveyden­alan palveluiden käyttäjät ovat olleet laskun maksajia. Erityisen huonossa asemassa ovat olleet pitkään työeläkkeellä olevat ja Kelan etuuksia saavat.

Terveydenhoidon reaalihinta­kehitykseen ovat vaikuttaneet eniten vero- ja säädös­päätökset sekä palkkojen kehitys. Lääkkeiden ja silmälasien osalta hintojen lasku on johtunut rinnakkais­lääkkeiden markkinoille tulosta ja alan lisääntyneestä kilpailusta.

Soteen valmistautuminen on nostanut selvästi sairaala- ja erikois­lääkäreiden maksuja. Sopeutuminen tulevaan osto­palveluihin yksityiseltä sektorilta on johtanut julkisen terveyden­hoidon maksujen nousuun.

 

Ilkka Lehtinen on Tilasto­­keskuksesta eläköitynyt hinta-asiantuntija.

 

Liitetaulukoista 1, 2 ja 3 löytyy tarkempia tietoja terveyden­hoidon, kuluttajahintojen, palkkojen ja eläkkeiden nimellis- ja reaali­hintojen kehityksestä.

Liite 1.
  Mrd euroa o/oo Euroa/hlö
TERVEYS 5,56 52,3 1 007
Lääkkeet 1,74 16,4 315
Reseptilääkkeet 1,34 12,6 243
Itsehoitolääkkeet 0,40 3,7 72
Silmälasit 0,45 4,3 82
Lääkärin vastaanotto 0,74 7,0 134
Yleislääkärit 0,38 3,6 70
Erikoislääkärit 0,36 3,3 64
Hammaslääkäri 0,52 4,9 94
Tutkimus ja hoito 0,77 7,2 139
Sairaalapalvelut 1,00 9,4 180
Terveyteen liittyvät vakuutukset 0,14 1,3 25
Liite 2.
VUOSI TERVEYDENHOITO LÄÄKKEET Reseptil. Itsehoitol. SILMÄLASIT SAIRAANHOITO Yleislääkäri Erikoislääkäri HAMMASHOITO Tutkimus ja hoito SAIRAALA Vakuutukset
2000 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00
2001 99,77 99,73 100,64 97,67 103,22 101,25 97,49 103,38 95,62 103,51 97,49 100,98
2002 103,01 102,03 104,54 97,32 106,02 108,80 99,25 113,55 97,16 108,96 101,23 103,06
2003 105,32 106,50 111,12 97,91 107,09 115,26 107,02 120,36 93,50 113,42 100,34 107,81
2004 107,36 109,16 116,80 92,72 106,50 119,81 106,83 127,60 95,62 118,07 100,16 114,05
2005 108,47 110,62 119,10 93,67 106,77 123,41 105,92 133,78 97,98 117,10 99,30 118,02
2006 107,11 106,22 113,55 91,96 107,15 123,90 104,06 139,70 99,62 119,66 97,62 123,47
2007 104,05 97,99 102,86 89,54 104,61 123,83 102,01 144,33 101,90 122,35 95,08 129,68
2008 101,62 94,81 99,74 86,07 88,07 126,18 102,97 149,37 102,65 124,88 95,68 131,54
2009 105,09 93,17 96,98 87,14 82,94 137,39 113,38 159,67 110,74 129,47 105,82 138,96
2010 105,79 88,21 90,20 86,52 83,42 143,67 119,21 165,41 115,83 129,44 111,58 147,38
2011 103,20 82,63 83,12 84,84 82,10 144,68 116,63 170,37 118,78 127,62 109,02 152,53
2012 100,71 78,78 78,65 82,59 76,85 145,96 113,99 175,66 121,72 129,29 106,38 156,00
2013 100,98 79,63 80,68 79,99 76,88 145,71 107,09 181,90 123,81 129,91 104,98 165,77
2014 102,97 79,65 80,96 79,19 75,96 151,42 112,88 187,47 126,80 139,63 110,86 177,42
2015 106,45 80,34 81,58 80,22 76,30 160,03 122,60 194,68 137,32 141,73 120,24 191,79
2016 113,34 79,82 81,51 79,04 77,29 176,85 142,91 207,19 161,20 150,55 138,55 197,28
2017 114,41 78,98 80,37 78,28 76,66 183,09 146,03 216,55 164,68 155,40 141,95 200,18
2018 114,55 76,37 76,95 77,71 76,27 183,71 145,48 219,49 164,96 158,79 149,38 202,42
2019 114,42 73,94 73,74 78,72 75,27 187,59 147,55 225,87 165,31 163,54 152,49 204,08

 

Liite 3.
VUOSI TERVEYDEN-
HOITO
KHI PALKAT KELA TAKUU-
ELÄKE 1)
TYEL
2000 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0
2001 102,3 102,6 104,5 103,9 106,7 104,0
2002 107,3 104,2 108,2 106,4 109,2 107,1
2003 110,7 105,1 112,4 107,7 110,5 108,9
2004 113,0 105,3 116,7 108,3 111,6 110,3
2005 115,2 106,2 121,3 108,7 113,1 111,4
2006 115,8 108,1 125,0 109,9 115,5 113,2
2007 115,3 110,8 129,1 111,8 117,5 115,7
2008 117,1 115,3 136,2 114,6 125,1 118,5
2009 121,2 115,3 141,7 119,9 130,8 124,4
2010 123,4 116,6 145,5 119,9 130,8 124,7
2011 124,6 120,6 149,4 120,4 154,0 126,4
2012 125,0 124,1 154,1 124,9 159,8 131,0
2013 127,2 125,9 157,3 128,4 165,5 134,7
2014 131,0 127,3 159,6 130,1 166,5 136,5
2015 135,2 127,0 161,9 130,6 167,2 137,1
2016 144,4 127,5 163,3 130,2 171,7 137,1
2017 146,9 128,4 163,7 129,1 170,3 137,9
2018 148,7 129,8 166,5 129,1 173,6 138,6
2019 150,0 131,1 170,5 129,1 175,7 140,6

1) 2011-2019 Takuueläke, sitä ennen yksinasuvan täysi eläke
KHI=Kuluttajahintaindeksi, KELA= Kansaneläkeindeksi, TYEL=Työeläkeindeksi

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Blogi
3.4.2020
Antti Katainen

Hoitohenkilöstön reservi on muuta maata isompi Helsingin ja Uudenmaan, Pirkanmaan, Varsinais-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien alueilla, joissa asui vuoden 2018 tilastojen mukaan yli 5 000 terveysalan koulutuksen saanutta eläkeläistä. Vaikka alan koulutuksen saaneista iso osa on yli 70-vuotiaita, on nuorempiakin eläkeläisiä reservissä useita tuhansia.

Blogi
11.4.2018
Timo Koskimäki

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kertoi (HS 10.4.) laskevansa jokaiselle kansalaiselle riskiarvion, joka kuvaa yksilöllisesti kunkin meistä terveyden­huolto­järjestelmälle aiheuttamia kustannuksia. Laskelma perustuisi jokaisen henkilökohtaiseen terveys­historiaan ja lisäksi tarkkoihin ammatti-, työhistoria- ja koulutus­tietoihin.

Artikkeli
11.5.2017
Pekka Lith

Sosiaali- ja terveyden­huollon uudistus avaa suun terveyden­hoidossa laajat markkinat, kun potilaat voivat valita julkisella rahoituksella haluamansa yksityisen tai julkisen hammas­hoidon 2020-luvulla. Soteen liittyy suun terveyden­huollon osalta kuitenkin hankaluuksia, jotka voivat viivästyttää uudistuksen toteutumista.

Artikkeli
7.12.2016
Jaana Huhta

SOTE- ja maakunta­uudistuksen myötä suuri määrä kuntien työntekijöitä siirtyy maakuntiin. Siirtymän seurauksena kuntien ja maakuntien tehtävät sekä niiden henkilöstö­rakenteet muuttuvat merkittävästi. Kunnat keskittyvät sivistys­tehtäviin, maakunnat terveyteen ja sosiaali­toimeen.