Tutkimuksella ja kehittämistyöllä on keskeinen rooli yhteiskunnassa niin talouden kuin osaamisen ja hyvinvoinnin peruskivenä. Juuri nyt t&k-toiminnan lisäämiseen kohdistuu suuria odotuksia, joihin vastaaminen edellyttää panostusta kaikilta sektoreilta.
Tutkimus- ja kehittämistoiminta
Suomessa tehtävän tutkimus- ja kehittämistyön resursointi mateli kymmenen vuoden takaisen huipputason alapuolella ennen koronakriisiä. Minkälaisessa innovointiasetelmassa tavoittelemme ulospääsyä kriisistä?
Suomen asema tutkimus- ja kehittämistoiminnan saralla ei ehkä olekaan niin heikko kuin mitä pelkkä kansallisen t&k-tilaston tarkastelu antaisi ymmärtää. T&k-toiminnan vaikutuksista Suomen talouteen syntyy tarkempi kuva, kun seuraamme useita eri tilastomittareita ja laajennamme näkökulmaa yritysten globaaleihin toimintoihin.
Viimeisimmän EU-innovaatiotutkimuksen mukaan joka neljäs Suomessa tutkituista yrityksistä toi vuosina 2014–2016 markkinoilleen tuoteinnovaatioita, joiden kaltaisia ei ollut niiden markkinoilla aiemmin. Innovaatiotoiminta on suomalaisyrityksissä selkeästi yleisempää kuin EU-maissa keskimäärin.
Menestysvuosina rakennettu t&k-toiminnan perusta on ollut niin vankka, että se on kestänyt muutaman vuoden notkahduksenkin. Monet EU-verrokkimaat ovat kuitenkin ajaneet Suomen ohi t&k-vertailussa. Nopea globaali teknis-taloudellinen kehitys edellyttää nyt rohkeaa ja ripeää uudistumista myös uudistumisessa.