tk-icons
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Onnea satavuotiaalle selviytyjälle!

5.12.2017
Jouni Kotkavuori

Eivät numerot ihmeitä kerro ihmisistä, mutta menköön tällä kertaa. Joulu­kuussa 1917 Suomessa syntyi 6 420 lasta, 3 237 poikaa ja 3 183 tyttöä.

Viimeinen Suomessa asunut 6.12.1917 Suomessa syntynyt suomalainen kuoli vuonna 2015. Muina päivinä joulu­kuussa 1917 syntyneitä on yhä elossa.

Viime vuoden lopussa Suomessa eli seitsemänkymmentä joulu­kuussa 1917 syntynyttä, heistä 14 miehiä ja 56 naisia.

Koko vuonna 1917 Suomessa syntyi hiukan reilut 81 000 lasta, poikia lähes 2 500 enemmän kuin tyttöjä (kuvio 1).

Kuvio 1. Vuonna 1917 syntyneet

Kuvio 1. Vuonna 1917 syntyneet  Lähde. Tilastokeskus, väestö¬tilastot

Lähde. Tilastokeskus, väestö­tilastot

Sata vuotta sitten viikate­mies niitti tiuhaan ja erityisesti pieniä lapsia.

Vuonna 1917 syntyneistä lapsista kuoli saman vuoden aikana yli 6 000 pienokaista, poikia 3 431 ja tyttöjä 2 653. Sisällis­sodan ja espanjan­taudin vuosi 1918 vei lähes 5 000 vuonna 1917 syntynyttä, 2 676 poikaa ja 2 288 tyttöä.

Kahden vuoden kuluessa siis lähes 14 prosenttia vuonna 1917 syntyneistä oli jo kuollut, ja vuonna 1920 ikä­luokasta oli jäljellä reilut 67 300 suomalaista, pikku­poikia edelleen enemmän kuin tyttöjä.

Ehkei 1920-luku ihan yhtä iloinen ollut Suomessa kuin Amerikassa, mutta vähemmän vuoden 1917 lapsia jouduttiin hautaamaan 20-luvulla kuin ikä­luokan ensimmäisten kolmen vuoden aikana. Kultaisina lapsuus­vuosina kuolema korjasi ikä­ryhmästä lähes 900 poikaa ja reilut 700 tyttöä niin, että vuonna 1930 oli 1917-vuosi­kerrasta jäljellä teini-ikää lähestyviä poikia 33 436 ja tyttöjä 32 280.

Murrosikäänsä tuo vuosi­kerta eli 30-luvun laman kourissa, mutta Suomi oli jo selvinnyt pula-ajasta vuonna 1938, kun ikä­luokka saavutti tuolloisen täysi-ikäisyyden rajan, 21 vuotta.  

Talvisota verotti sitten niin raskaasti vuoden 1917 poikia, että vuoden 1940 lopussa oli ikä­luokasta jo selvästi enemmän elossa naisia. Koko vuosikerrasta oli jäljellä noin 62 000 suomalaista, miehiä enää 30 600 ja naisia 31 400.

Jatkosodassa kuoli 2 900 vuonna 1917 syntynyttä miestä. Sodan jälkeiset raskaat vuodet päälle, ja 1917:n miehiä oli vuonna 1950 yli neljä tuhatta vähemmän kuin naisia. Kaikkiaan vuosi­kerran edustajia oli elossa vielä 53 654.

Jälleenrakennuksen 1950-luvulla itsenäisen Suomen ikä­toverit kasvattivat suuria ikä­luokkia ja paiskivat töitä. Kuolema ja maasta­muutto harvensivat vuosi­kertaa vain kahdella ja puolella tuhannella, ja vuonna 1960 heitä oli jäljellä reilut 51 000.

Suomi ja vuonna 1917 syntyneet juhlivat 50-vuotis­juhliaan vuonna 1967. Noihin aikoihin alkoivat sydän- ja verisuoni­taudit viedä viisi­kymppisiä miehiä tihenevällä tahdilla, mutta ehkä heitä lähti nuorempien mukana myös töihin Ruotsiin, joka kärsi työvoima­pulasta ja maksoi paljon meikäläisiä parempia palkkoja. Vuoden lopussa 1970 oli 1917-miehiä jäljellä vähän yli 21 000, naisia 26 600.

Suomen itsenäistyessä niin miesten kuin naistenkin elinajan­odotteet olivat selvästi alle 60 vuotta, syynä tietenkin suuri lapsi­kuolleisuus. 1970-luvulle tultaessa jäljellä olevien vuosien ennuste oli elossa siihen asti selvinneille jo paljon suotuisampi, kiitos edistyneen lääke­tieteen ja kohonneen elin­tason.

Kun 1917-vuosikerta täytti 60 vuotta, selviytyjille oli elinajan­odotteen mukaan luvassa vielä hyvinkin vuosia: naisille 20 vuotta, miehillekin 15 vuotta. Lukemat ovat kuitenkin keski­määräisiä, karsintaa tapahtui vuosi­kerrassa siinä määrin että vuonna 1980 se oli enää 42 000:n vahvuinen – ja naisia oli jo reilut 7 500 enemmän kuin miehiä.

Seitsemänkymmentä täyttäessään Suomen ikä­toverit saivat edelleen lupaavia elinajan­odotteita: naiset 13,7 ja miehet 10,6 vuotta. Edelleen kato kävi kovempana 1917-miesten joukossa, vuonna 1990 heitä oli jäljellä 11 600, naisia 20 750.

Tilastollinen vuosi­kirja 1990-luvun lopulta ennustaa jäljellä olevia vuosia vielä kahdeksan­kymppisille tervas­kannoille: miehille 6,5 ja naisille 8,2 vuotta. 1917-miesten joukko harveni kuitenkin alle puoleen 1990-luvun aikana. Heitä oli enää hiukan yli 5 000 vuonna 2000, kun saman vuosi­kerran naisia oli edelleen elossa lähes 13 000.

Väestöennusteet ovat aina ali­arvioineet elin­iän pitenemisen. 1970-luvun ennusteet – vuodesta 1917 puhumattakaan – eivät alkuunkaan ennakoineet että itsenäisen Suomen ikä­tovereita oli vuonna 2010 jäljellä vielä 4 127, miehiä 816 ja naisia 3 311. Vielä viime vuodenkin lopussa heitä oli 570, 86 miestä ja 484 naista.

Kun vielä iäkkäämmätkin lasketaan mukaan, lähes tuhat suomalaista on elänyt koko itsenäisen Suomen sata­vuotisen historian. Kiitokset Tilasto­keskuksen väestö­asiantuntija Markus Rapolle luvuista, ja onnea selviytyjille lukujen takana!

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
31.5.2017
Ilkka Lehtinen

Sodat, devalvaatiot, öljykriisit ja riippuvaisuus ulkomaan­kaupasta yhdistettynä omaan talous­politiikkaan ovat tehneet Suomesta korkean hinta­tason maan. Reippaasta hintojen noususta huolimatta taloutemme on kehittynyt voimakkaasti itsenäisyyden aikana, Ruotsiakin nopeammin viime vuosiin asti. EU-kaudella inflaatio on talttunut mutta myös talous­kasvu hidastunut.