3. Kulttuuriharrastukset

Luovia taideharrastuksia oli 30 prosentilla 10 vuotta täyttäneestä väestöstä tutkimusta edeltäneen 12 kuukauden aikana. Luovia taideharrastuksia ovat tässä yhteydessä soittaminen, laulaminen, näytteleminen, kaunokirjallisten tekstien kirjoittaminen ja kuvataiteet. Naisilla on luovia taideharrastuksia enemmän kuin miehillä. Yleisimpiä luovat taideharrastukset ovat lapsilla. Vuonna 1999 noin 70 prosenttia 10–14-vuotiaista harrasti jotain luovaa taideharrastusta. Tällä hetkellä jokin luova taideharrastus on 75 prosentilla 10–14-vuotiaista.

3.1. Soittamista ja kuvataiteita harrastetaan yhtä aktiivisesti kuin 20 vuotta sitten

Soittaminen on yksi suosituimmista harrastuksista. Soitonharrastajien määrä on viimeisen 20 vuoden aikana pysynyt suunnilleen samana. Vielä 1980-luvun alussa soittoa harrastettiin jonkin verran enemmän kuin nykyään. Ajankäyttötutkimuksen mukaan soittoa harrasti 14 prosenttia 10 vuotta täyttäneestä väestöstä. Soittaminen on yhä edelleen nuorten harrastus. Alle 25-vuotiaat nuoret naiset harrastavat soittoa enemmän kuin samanikäiset miehet, mutta tätä myöhemmällä iällä naisten soittoharrastus vähenee, jolloin miesten soittoharrastus on yleisempää kuin naisten. Kaiken kaikkiaan miehistä 17 ja naisista 12 prosenttia oli harrastanut soittamista tutkimusta edeltäneen vuoden aikana.

Kuvio 8. Soittaminen sukupuolen ja iän mukaan 1981, 1991, 1999 ja 2009, %

Kuvio 8. Soittaminen sukupuolen ja iän mukaan 1981, 1991, 1999 ja 2009, %

Kuvataide on yhtä suosittu harrastus kuin soittaminen. Kuvataiteen harrastamisen määrä on pysynyt suunnilleen samana jo 1980-luvun alusta lähtien. Naiset ovat aina harrastaneet kuvataiteita enemmän kuin miehet, ja viimeisen 10 vuoden aikana tämä ero on vain kasvanut. Tutkimusta edeltäneen vuoden aikana miehistä joka kymmenes ja naisista lähes viidennes harrasti kuvataiteita.

Kuvataiteen harrastaminen on yleisintä nuorilla, mutta 10–14-vuotiaat ovat ainoa ikäryhmä, joka oli viimeisen 10 vuoden aikana vähentänyt kuvataiteen harrastamista. 10–14-vuotiaista tytöistä 56 prosenttia harrasti kuvataiteita. Samanikäisistä pojista kuvataidetta harrasti vajaa neljännes. Erityisesti poikien kuvataideharrastus on vähentynyt viimeisen 10 vuoden aikana; 10 vuotta sitten noin 40 prosenttia 10–14-vuotiaista pojista harrasti kuvataiteita.

Kuvio 9. Kuvataiteiden harrastaminen sukupuolen ja iän mukaan 1981, 1991, 1999 ja 2009, %

Kuvio 9. Kuvataiteiden harrastaminen sukupuolen ja iän mukaan 1981, 1991, 1999 ja 2009, %

3.2. Kirjoittamista harrastavat eniten nuoret tytöt

Kaunokirjallisia tekstejä, kuten runoja, novelleja tai romaania oli kirjoittanut 13 prosenttia 10 vuotta täyttäneestä väestöstä. Määrä on pysynyt samana 10 viime vuotta, mutta kasvanut 1980-luvun alusta. 10–14-vuotiaat nuoret ovat lisänneet kirjoittamisharrastusta viimeisen 10 vuoden aikana. Kirjoittaminen on nuorten tyttöjen harrastus, ja he harrastavat kirjoittamista enemmän nyt kuin 10 vuotta sitten: yli puolet 10–14-vuotiaista tytöistä (ja noin neljännes samanikäisistä pojista) oli harrastanut kirjoittamista tutkimusta edeltäneen vuoden aikana.

Kuvio 10. Kirjoittaminen sukupuolen ja iän mukaan 1981, 1991, 1999 ja 2009, %

Kuvio 10. Kirjoittaminen sukupuolen ja iän mukaan 1981, 1991, 1999 ja 2009, %

3.3. Valokuvauksen ja videokuvauksen harrastaminen lisääntynyt

Valokuvauksen ja videokuvauksen harrastaminen on viimeisen 10 vuoden aikana lisääntynyt sekä miehillä että naisilla. Kuitenkin vuoden 2002 vapaa-aikatutkimuksen tulosten mukaan valokuvauksen ja videokuvauksen harrastaminen on ollut jo 2000-luvun alussa suunnilleen yhtä aktiivista kuin vuonna 2009. Suurin muutos valokuvauksen ja videokuvauksen harrastamisessa on siis tapahtunut vuosituhannen vaihteessa.

Valokuvauksen harrastaminen on lisääntynyt kaikissa ikäryhmissä, kun taas videokuvaus on lisääntynyt nimenomaan työikäisillä (25–64–vuotiailla). Miehet harrastavat sekä valokuvausta että videokuvausta hieman enemmän kuin naiset. Valokuvausta ja videokuvausta harrastavat eniten työikäiset. Korkeasti koulutetut ja yrittäjät harrastavat sekä valokuvausta että videokuvausta enemmän kuin muut sosioekonomiset ryhmät.

Alanen (2010, 28) toteaa, että digitalisoituminen ja kännykkäkamerat ovat lisänneet ja demokratisoineet valokuvaamista. Kuvat ovat tulleet keskeiseksi osaksi sosiaalista mediaa, ja visuaalisuus on vallannut alaa koko yhteiskunnassa. Kameroiden hinnat ovat halventuneet, mutta siitä huolimatta erityisesti videokamerat eivät ehkä vielä ole hintansa takia kaikkien ulottuvilla.

Kuvio 11. Valokuvauksen harrastaminen sukupuolen ja iän mukaan 1999, 2002 ja 2009, %

Kuvio 11. Valokuvauksen harrastaminen sukupuolen ja iän mukaan 1999, 2002 ja 2009, %

Kuvio 12. Videokuvauksen harrastaminen sukupuolen ja iän mukaan 1999, 2002 ja 2009, %

Kuvio 12. Videokuvauksen harrastaminen sukupuolen ja iän mukaan 1999, 2002 ja 2009, %

3.4. Tanssin harrastaminen vähentynyt

Tanssia harrasti kahdeksan prosenttia 10 vuotta täyttäneestä väestöstä, mikä on hieman vähemmän kuin 10 vuotta sitten. Erityisesti miehet olivat vähentäneet tanssiharrastusta. 10–14-vuotiaista tytöistä tanssia harrasti lähes viidennes.

Kuvio 13. Tanssin harrastaminen sukupuolen ja iän mukaan 1981, 1991, 1999, 2009, %

Kuvio 13. Tanssin harrastaminen sukupuolen ja iän mukaan 1981, 1991, 1999, 2009, %

3.5. Laulamisen ja näyttelemisen harrastaminen suunnilleen ennallaan

Laulaminen ja näytteleminen ovat harvinaisimmat kulttuuriharrastukset. Laulamista harrasti seitsemän prosenttia 10 vuotta täyttäneestä väestöstä. Naiset harrastavat laulamista hieman enemmän kuin miehet. 10–14-vuotiaat harrastivat laulua eniten; 10–14-vuotiaista tytöistä laulua harrasti lähes viidennes. Aikuisista vielä 1980-luvun alussa laulamista harrastivat eniten ylemmät toimihenkilöt, mutta tällä hetkellä laulamista harrastetaan melko samalla tavalla kaikissa sosiaaliryhmissä.

Näyttelemistä harrasti kaksi prosenttia. Eniten näyttelemistä harrastivat 10–14-vuotiaat tytöt: 15 prosenttia heistä oli harrastanut näyttelemistä viimeisen vuoden aikana. Sosiaaliryhmien välillä ei juuri ole eroa: maatalousyrittäjät ja myös muut yrittäjät harrastivat näyttelemistä hieman enemmän kuin muut ryhmät.

Kuvio 14. Laulaminen sukupuolen ja iän mukaan 1981, 1991, 1999 ja 2009, %

Kuvio 14. Laulaminen sukupuolen ja iän mukaan 1981, 1991, 1999 ja 2009, %
Lähteet:

Alanen, Aku (2010): Valokuvauksen talous digimurroksen jälkeen. Tieto & Trendit 8/2010, 28–33.
Joukkoviestimet Finnish mass media 2009. SVT Kulttuuri ja viestintä 2010, Tilastokeskus, Helsinki.
Teostory 3/2010, 21–25.
www.teosto.fi [katsottu 11.11.2010]


Lähde: Ajankäyttötutkimus 2009, Tilastokeskus

Lisätietoja: Riitta Hanifi (09) 1734 2946, Hannu Pääkkönen (09) 1734 3229, ajankaytto@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala


Päivitetty 27.1.2011

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Ajankäyttötutkimus [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-5639. Kulttuuriharrastukset 1981 - 2009 2009, 3. Kulttuuriharrastukset . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 18.8.2017].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/akay/2009/01/akay_2009_01_2011-01-27_kat_003_fi.html

Jaa