Tämän tilaston uudet tiedot julkaistaan Aluetilinpito -tilaston sivuilla.

Julkaistu: 30.5.2006

Kasvun hidastuminen rokotti voimakkaammin Uuttamaata ja teollisuusmaakuntia

Kansantalouden laman jälkeinen nopea kasvu taittui 2000-luvun alussa parin prosentin tuntumaan. Hidastumisen vaikutukset ovat alueittain vaihdelleet tuotantorakenteen sekä suhdanteisiin liittyvien ja satunnaisten tekijöiden vaikutuksesta vähäisistä varsin huomattaviin. Suurista maakunnista asemansa ovat säilyttäneet Pohjois-Pohjanmaa ja Pirkanmaa. Uusimaa on pudonnut keskikastiin. Perinteisten teollisuusmaakuntien kehitys on ollut heikkoa. Poikkeuksen tekee Itä-Uusimaa, joka on kivunnut kärkeen.

Maakuntien tuotannon, työllisyyden ja väestön muutosta vuosina 2000..2004 koko maan kehitykseen vertaavan BTV-indikaattorin kärkisijoilla on tapahtunut muutoksia. Aiemmin menestyneistä suurista maakunnista Pohjois-Pohjanmaa ja Pirkanmaa ovat säilyttäneet asemansa. Varsinais-Suomi on joutunut antamaan hieman periksi ja Uusimaa on pudonnut kärki-joukosta keskikastiin. Pienistä ja keskisuurista maakunnista koko maa ykkössijalle on kivunnut Itä-Uusimaa tuotannon voimakkaan kasvun ansiosta. Myös työllisyyden ja väestön kasvu on ollut Itä-Uudellamaalla maan parasta tasoa. Kärkiryhmään yltävät myös Kanta-Häme ja Ahvenanmaa. Maakuntien keskimääräistä kehitystä edustavat ajanjakson aikana Keski-Suomi ja Keski-Pohjanmaa.

Tuotannon, työllisyyden ja väestön kehitys on ollut heikointa monissa teollisuusmaakunnissa. Etelä-Karjalassa tuotannon arvo on pudonnut rajusti ja sen myötä myös työllisyyden ja väestön kehitys on ollut varsin heikkoa. Muista teollisuusmaakunnista myös Satakunnan ja Kymenlaakson kehitys on jäänyt huomattavasti koko maasta. Muista heikon kehityksen maakunnista myös Lapissa, Kainuussa ja Pohjanmaalla perinteisellä teollisuudella on ollut vankka asema.

BTV-indikaattori maakunnittain vuosina 2000..2004. Tuotannon, työllisyyden ja väestön muutoksen poikkeama koko maan kehityksestä

Aluetalouden indikaattorit kuvaavat alueiden yleistä kehitystä ja aluetalouden rakennetta vuosina 1997-2004. Indikaattoreiden avulla verrataan myös Suomen alueiden tuotannon tasoa 25 EU-maan keskimääräiseen. Alueindikaattorit perustuvat Tilastokeskuksen 30.5.2006 julkistamiin tuotannon ja työllisyyden aluetileihin vuosilta 1975-2004*. EU-vertailut perustuvat Euroopan tilastoviraston 18.5.2006 julkistamiin alueellisiin bruttokansantuotetietoihin sekä Eurostatin tietokannosta saatuihin ostovoimakorjattuihin tietoihin.

Lähde: Aluetilinpito 1975-2004*. Tilastokeskus; Eurostat 18.5.2006

Lisätietoja: Erkki Niemi (09) 1734 3313, aluetilinpito@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ari Tyrkkö

Linkit: Tilastojulkistukseen liittyvä tiedote

Taulukot

Liitetaulukot


Päivitetty 30.5.2006

Viittausohje:

Tilasto: Aluetalouden indikaattorit [verkkojulkaisu].
2004. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.4.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/atind/2004/atind_2004_2006-05-30_tie_001.html