Tämän tilaston uudet tiedot julkaistaan Aluetilinpito -tilaston sivuilla.

Julkaistu: 21.5.2008

Kotitalouksien vuolaimmat tulovirrat rannikkomaakunnissa

Kotitalouksien saamat työ-, pääoma- ja yrittäjätulot asukasta kohden ovat kasvaneet vuodesta 1995 eniten Suomenlahden ja Perämeren rannikkomaakunnissa. Kärkikaksikon muodostavat Uusimaa ja Itä-Uusimaa. Seuraavaksi eniten ensituloja on kertynyt Pohjois- ja Keski-Pohjanmaalle. Sisä-Suomen maakunnista parhaiten tulojaan ovat kartuttaneet Pirkanmaa ja Etelä-Pohjanmaa. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen Aluetalouden indikaattorit -tilastosta.

Kotitalouksien tulojen kasvuerot kasautuminen syy vai seuraus?

Kaikkien kotitalouksien vuonna 2006 saama keskimääräinen ensitulo asukasta kohden oli 1,7 -kertainen vuoden 1995 tasoon verrattuna. Alueelliset kasvuerot ovat kuitenkin varsin suuret, kuten kuvion 1 vertailutiedoista ilmenee.

Kuvio 1. Kotitalouksien ensitulot asukasta kohti maakunnittain 1995-2006*, vuosi 1995 = 100

Vuodesta 1995 vuoteen 2006 mennessä Uudenmaan saadut ensitulot asukasta kohden ovat kasvaneet 1,8 -kertaiseksi. Samaan aikaan ensitulot Kainuussa ovat kasvaneet 1,5 -kertaiseksi. Vuosikymmenen ajan jatkuva kasvuvauhtien ero synnyttää jo merkittäviä eroja. Vuonna 1995 Uudenmaan ensitulot asukasta kohden olivat 1,5 -kertaiset Kainuuseen verrattuna. Vuonna 2006 erot maakuntien välillä olivat jo 1,75 -kertaisia.

Rannikolla sijainti ei kuitenkaan ole tae ensitulojen nopealle kasvulle. Kymenlaakso ja Ahvenanmaa ovat Suomen merellisimmät maakunnat. Rannikolla sijainnista huolimatta niiden ensitulojen kasvu jää varsin vaatimattomaksi. Myös Lappia voidaan pitää rannikkomaakuntana, vaikka maapinta-alasta valtaosa sijaitseekin kaukana merestä. Sisämaan maakunnista Kainuun lisäksi ensitulojen kehitys on ollut keskimääräistä heikompaa Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa.

Seutukuntien kasvun kärkenä Salo ja tyvessä kovia kokenut Itä-Lappi

Kasvuerot seutukuntien asukasta kohden laskettujen ensitulojen välillä ovat luonnollisesti suurempia kuin maakunnissa. Ensitulojaan nopeimmin on kasvattanut Salon seutukunta, jonka lisäksi kärkikymmenikköön nousevat odotetusti Helsingin seutu sekä Oulun ja Tampereen suuret kaupunkiseudut. Muut kärkipäähän yltäneet kaupunkiseudut ovat teollisia kaupunkiseutuja. Lohjalle ja Porvoolle on yhteistä ja sijoittumisen kannalta merkittävintä, että seudut lasketaan kuuluvaksi Helsingin metropolialueeseen. Mukana on myös kolme Manner-Suomen maaseutumaista seutukuntaa, jotka sijaitsevat Pohjanmaan maakunnissa. Ahvenanmaan saaristosta muodostuva seutukunta on niin pieni, että satunnaiset tapahtuvat pääsevät heiluttamaan alueen tunnuslukuja helposti.

Kuvio 2. Kotitalouksien ensitulot asukasta kohti seutukunnittain 1995-2006*, vuosi 1995 =100

Vähiten ensitulojaan kasvattaneiden kymmenen seutukunnan joukko ei ehkä ole yhtä yllätyksellinen kuin yläpään vastaava. Seitsemää seutukuntaa voidaan luonnehtia teolliseksi. Näistä viisi (Jämsä, Kajaani, Imatra, Lappeenranta ja Kouvola) on luokiteltu teollisiin kaupunkiseutuihin kuuluviksi. Itä-Lappi on ollut pitkään teollisuuden varassa toimiva alue. Myös Heinolan seudulla teollisuudella on vankka asema. Kaikissa seitsemässä seutukunnassa alueen teollisuuden perustana on puu. Kolmesta muusta seutukunnasta Pielisen Karjalan aluetyyppi on harvaan asuttu maaseutu. Ylä-Pirkanmaa puolestaan kuuluu ydinmaaseutumaisiin seutukuntiin. Myös Ålands landsbygd on aluetyypiltään maaseutumainen.

Vuoden 1995 asukasta kohti laskettujen ensitulojen vertaaminen vuoden 2006 tasoon sisältää muutamia riskejä. Lähtö- tai päätevuodet voivat olla poikkeuksellisia suuntaan tai toiseen. Esimerkiksi metsäteollisuudella oli vuonna 1995 menestysvuosi ja se heijastui myös ensituloihin. Myös satunnaiset voitot, esimerkiksi yritysjärjestelyiden yhteydessä syntyneet luovutusvoitot voivat satunnaisina heiluttaa pienehköjen seutukuntien ensitulojen kertymää. Huolestuttavaksi muuta maata selvästi hitaamman tulojen kasvun tekee sen toistuvuus. Vuosia jatkuvaa heikkoa kehitystä voi olla vaikea korjata.

Lähde: Aluetilinpito 1995-2006*. Tilastokeskus

Lisätietoja: Erkki Niemi (09) 1734 3313, aluetilinpito@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ari Tyrkkö

Taulukot

Liitetaulukot


Päivitetty 21.5.2008

Viittausohje:

Tilasto: Aluetalouden indikaattorit [verkkojulkaisu].
2006. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 17.10.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/atind/2006/atind_2006_2008-05-21_tie_002.html