Käsitteet ja määritelmät

Erityisopetukseen otetut tai siirretyt

Peruskoulun erityisopetustilastossa erityisopetukseen otetuilla ja siirretyillä tarkoitetaan peruskoulun oppilaita, jotka on vammaisuuden, sairauden, kehityksen viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi otettu tai siirretty erityisopetukseen. Otto- tai siirtopäätös tehdään kunnallisen toimielimen päätöksellä ja se edellyttää asiantuntijoiden ja vanhempien kuulemista sekä henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimista. Tarpeen vaatiessa oppiaineiden oppimääriä voidaan yksilöllistää yleisopetusta suppeammiksi. Oppivelvollisuutta voidaan myös pidentää, mikäli oppilaan ei todennäköisesti ole mahdollista saavuttaa perusopetukselle asetettuja tavoitteita yhdeksässä vuodessa.

Erityisopetuksen järjestämispaikka

Peruskoulun erityisopetustilastossa erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden opetuksen järjestämispaikat ovat seuraavat:

1. Opetus kokonaan yleisopetuksen ryhmässä: oppilas on kokonaan integroitu yleisopetuksen ryhmään.

2. Opetus osittain yleisopetuksen ryhmässä: oppilas opiskelee osin erityisluokassa tai erityisryhmässä ja osin yleisopetuksen ryhmässä.

3. Erityisryhmä, erityisluokka: oppilas opiskelee erityisryhmässä tai -luokassa.

Erityisopetuksen opetusjärjestelyt

Peruskoulun erityisopetustilastossa erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden opetusjärjestelyt ovat seuraavat:

1. Opetusjärjestelynä yleisopetus: oppilas opiskelee yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaisia oppimääriä.

2. Osa oppimääristä yksilöllistetty: oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yleisopetusta suppeampia, yksilöllistettyjä oppimääriä.

3. Kaikki oppimäärät yksilöllistetty: oppilas opiskelee kaikissa oppiaineissa yleisopetusta suppeampia, yksilöllistettyjä oppimääriä.

Erityisopetuksen peruste

Peruskoulun erityisopetustilastossa erityisopetuksen perusteet erityisopetukseen otetuilla ja siirretyillä ovat vuodesta 2001 lähtien seuraavat:

1. Vaikea kehitysviivästymä

  • Erityisoppilaaksi ottamisen tai siirron perusteena on ollut keskiasteinen, vaikea tai vaikein kehityksen viivästymä. Oppilaan oppimäärät ovat aina osin tai kokonaan yksilöllistettyjä.

2. Lievä kehitysviivästymä

  • Erityisoppilaaksi ottamisen tai siirron perusteena on ollut oppilaan lievä kehityksen viivästymä.

3. Eriasteinen aivotoiminnan häiriö, liikuntavamma tai vastaava

  • Erityisoppilaaksi ottamisen tai siirron perusteena on ollut oppilaan neurologinen vamma tai kehityshäiriö, kuten ADHD, tai liikuntavamma, kuten CP-oireyhtymä.

4. Tunne-elämän häiriö tai sosiaalinen sopeutumattomuus

  • Erityisoppilaaksi ottamisen tai siirron perusteena on ollut oppilaan tunne-elämän häiriö tai sosiaalinen sopeutumattomuus.

5. Autismiin tai Aspergerin oireyhtymään liittyvät oppimisvaikeudet

  • Erityisoppilaaksi ottamisen tai siirron perusteena on ollut oppilaan autismi tai Aspergerin oireyhtymä.

6. Kielen kehityksen häiriöstä (dysfasiasta) johtuvat oppimisen vaikeudet

  • Erityisoppilaaksi ottamisen tai siirron perusteena on ollut oppilaan kielen kehityksen häiriö (dysfasia).

7. Näkövamma

  • Erityisoppilaaksi ottamisen tai siirron perusteena on ollut oppilaan näkövamma

8. Kuulovamma

  • Erityisoppilaaksi ottamisen tai siirron perusteena on ollut oppilaan kuulovamma.

9. Muu kuin edellä mainittu syy

  • Erityisoppilaaksi ottamisen tai siirron perusteena on ollut jokin muu kuin edellä mainittu syy.

Erityisopetuksen peruste perustuu erityisopetukseen otto- tai siirtopäätökseen.

Ammatillisen koulutuksen erityisopetustilastossa erityisopetuksen perusteet ovat

A) Vuosina 1999-2003 seuraavat:

1. kuulovamma

2. näkövamma

3. tuki- ja liikuntaelinvamma

4. pitkäaikaissairaus

5. kehityksen viivästyminen

6. vaikea kehityksen viivästyminen

7. tunne-elämän häiriö ja

8. muu syy.

B) Vuodesta 2004 lähtien seuraavat:

01. hahmottamisen, tarkkaavaisuuden ja keskittymisen vaikeudet (esim. AD/HD tai ADD)

02. kielelliset vaikeudet (esim. vaikea lukiongelma, dysfasia, dyslexia)

03. vuorovaikutuksen ja käyttäytymisen häiriöt (esim. sosiaalinen sopeutumattomuus)

04. lievä kehityksen viivästyminen (opiskelijalla laajoja oppimisvaikeuksia)

05. vaikea kehityksen viivästyminen; keskivaikea tai vaikea kehitysvamma

06. psyykkiset pitkäaikaissairaudet (mielenterveyden ongelmat, päihdekuntoutujat)

07. fyysiset pitkäaikaissairaudet (kuten allergia, astma diabetes, epilepsia, syöpä)

08. autismiin tai Asbergerin oireyhtymään liittyvät oppimisvaikeudet

09. liikkumisen ja motorisen toimintojen vaikeus (tuki- ja liikuntaelinvammat, cp-oireyhtymä, lyhytkasvuisuus)

10. kuulovamma

11. näkövamma

12. muu syy, joka edellyttää erityisopetusta

Erityisopetuksen peruste määräytyy erityisopetuksen saannin ensisijaisen syyn mukaan.

Erityisopetus

Peruskoulun erityisopetustilastossa (vuodesta 1995 lähtien) erityisopetuksella tarkoitetaan opetusta, jota järjestetään peruskoulun oppilaille vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun niihin verrattavan syyn vuoksi (erityisopetukseen otetut tai siirretyt) tai lievien oppimis- tai sopeutumisvaikeuksien takia (osa-aikainen erityisopetus). Oppilaalle tulee laatia lain velvoittama henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma.

Peruskoulun erityisopetus eroaa yleisopetuksesta siinä, että se edellyttää huomattavia erityisjärjestelyjä. Järjestelyt voivat koskea opetussuunnitelmaa, opetusmenetelmiä, oppilasarvostelua, apuvälineitä, kommunikointitapaa jne. Erityisoppilaat saavat opetusta yleisopetuksen yhteydessä, erityisryhmissä tai erityiskouluissa.

Ammatillisen koulutuksen erityisopetustilastossa (vuodesta 1999 lähtien) erityisopetuksella tarkoitetaan opetusta, jota järjestetään vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai muun syyn vuoksi erityisiä opetus- tai oppilashuoltopalveluja tarvitseville opiskelijoille. Opiskelijalle tulee laatia ammatillisen koulutuksen lain velvoittama henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma.

Esiopetus

Peruskoulu- ja erityisopetustilastossa esiopetuksella tarkoitetaan peruskouluissa kirjoilla olevien esiopetusoppilaiden opetusta. Esiopetus on 6-vuotiaille, seuraavana vuonna koulunsa aloittaville lapsille tarkoitettua opetusta. Esiopetusta annetaan peruskoulujen esiluokkien lisäksi päiväkodeissa. Esiopetukseen osallistuminen on vapaaehtoista.

Koulutus

Tässä koulutuksella tarkoitetaan tutkintoon johtavaa koulutusta.

Tutkintoon johtavalla (tutkintotavoitteisella) koulutuksella tarkoitetaan peruskoulun koko oppimäärään (peruskoulun päättötodistukseen), lukiokoulutuksen koko oppimäärään (ylioppilastutkintoon), International Baccalaureate-tutkintoon, Reifeprüfung-tutkintoon, European Baccalaureate-tutkintoon, gymnasieexamen-tutkintoon, ammatilliseen perustutkintoon, ammattitutkintoon, erikoisammattitutkintoon, ammattikorkeakoulututkintoon, ylempään ammattikorkeakoulututkintoon tai yliopistokoulutuksen tutkintoon johtavaa koulutusta.

Tutkintoon johtavaa koulutusta luokitellaan koulutusluokituksella.

Koulutusjärjestelmä

Suomen koulutusjärjestelmä muodostuu seuraavasti:

Esiopetusta annetaan Suomessa 3–6 -vuotiaille lapsille yleensä päiväkodissa. Osa 6-vuotiaista saa esiopetusta peruskoulussa. Esiopetukseen osallistuminen on vapaa-ehtoista.

Perusopetus on koko ikäluokalle järjestettyä yleissivistävää koulutusta. Kaikki Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä (9-vuotinen peruskoulu) on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta. Poikkeustapauksessa oppivelvollisuus voi vammaisuuden tai sairauden vuoksi alkaa jo kuusivuotiaana ja kestää 11 vuotta. Perusopetuksen päättötodistuksen samana tai edellisenä vuonna saanut voi halutessaan hakeutua lisäopetukseen (10. luokalle).

Perusasteen jälkeinen koulutus eli lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus on toista astetta. Lukiokoulutus on ylioppilastutkintoon tähtäävää koulutusta. Se on laajuudeltaan 3-vuotista ja antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden. Ammatillinen koulutus voi olla joko oppilaitosmuotoista tai oppisopimuskoulutusta. Oppisopimuskoulutuksessa pääosa on työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä tapahtuvaa opiskelua, jota täydennetään tietopuolisilla opinnoilla oppilaitoksissa. Tutkinnot ovat 3-vuotisia ammatillisia perustutkintoja, jotka myös antavat yleisen jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluun ja yliopistoon.

Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ovat ammatillista lisäkoulutusta. Niitä ja myös ammatillisia perustutkintoja on mahdollista suorittaa ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomassa näyttötutkinnossa, jossa osaamisensa voi osoittaa esim. näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen tai työkokemuksen pohjalta.

Ammattikorkeakoulututkinnot ovat laajuudeltaan 3,5–4,5 -vuotisia ja työkokemusta edellyttävät ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 1–1,5 -vuotisia. Yliopistojen alemmat korkeakoulututkinnot ovat laajuudeltaan 3-vuotisia ja ylemmät 2 vuotta pidempiä. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet voivat jatkaa opintojaan tutkijakoulutuksessa lisensiaatin- ja tohtorintutkintoon.

Koulutussektori

Oppilaitostilastoissa koulutus jaetaan seuraaviin koulutussektoreihin:

  • peruskoulukoulutus
  • lukiokoulutus
  • ammatillinen koulutus
  • ammattikorkeakoulukoulutus
  • yliopistokoulutus.

Lisäopetus

Peruskoulu- ja erityisopetustilastossa peruskoulun lisäopetuksella tarkoitetaan peruskoulun liittyvää, vuoden mittaista, vapaaehtoista lisäluokkaa (10. luokkaa).

Opiskelija

Ammatillisen koulutuksen opiskelijoilla tarkoitetaan 20.9. oppilaitoksessa kirjoilla olevia opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen koulutuksen opiskelijoita ja oppilaitoksessa kalenterivuoden aikana kirjoilla olevia näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijoita.

Oppilaitos

Oppilaitoksella tarkoitetaan sellaista hallinnollista yksikköä, jolla on rehtori tai muu johtaja, jonka palveluksessa ovat opettajat ja muu henkilökunta (työnantajan rooli), jolla on tilinpito- tai muu asiakirjojen laatimisvelvollisuus, jonka opiskelijoiksi opiskelijat rekisteröidään, jonka toimintaa laki tai asetus säätelee, joka noudattaa valtakunnallista opetussuunnitelmaa ja jota julkinen viranomainen rahoittaa tai valvoo. Oppilaitoksella ei tarkoiteta koulurakennusta tai toimipaikkaa. Uusi oppilaitos perustetaan, oppilaitos lakkautetaan tai yhdistetään toiseen oppilaitokseen koulutuksen järjestäjän (oppilaitoksen ylläpitäjän) tai viranomaisten päätösten perusteella.

Tilastokeskus on antanut kullekin oppilaitokselle oman yksilöivän oppilaitostunnuksen. Oppilaitoksia luokitellaan oppilaitostyyppiluokituksella.

Oppilas

Peruskoulu-, ainevalinta- ja erityisopetustilastossa peruskoulun oppilaita ovat kaikki peruskoulussa kirjoilla olevat oppilaat: esiopetusoppilaat, vuosiluokkien 1-9 oppilaat sekä lisäopetusoppilaat (10. luokan oppilaat).

Peruskoulun oppilasmäärätiedot kuvaavat ajankohtaa 20.9.

Osa-aikainen erityisopetus

Peruskoulun erityisopetustilastossa osa-aikaisella erityisopetuksella tarkoitetaan opetusta, jota järjestetään peruskoulun oppilaille lievien oppimis- tai sopeutumisvaikeuksien takia. Osa-aikaista erityisopetusta saaneiksi lasketaan sekä ne ilman otto- tai siirtopäätöstä olevat oppilaat, jotka saavat ainoastaan osa-aikaista erityisopetusta, kuin myös ne erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat, jotka saavat osa-aikaista erityisopetusta muiden erityisopetusjärjestelyjensä lisäksi.

Osa-aikaisen erityisopetuksen syy

Peruskoulun erityisopetustilastossa osa-aikaisen erityisopetuksen syyt ovat seuraavat:

1) puhehäiriö

2) luku- ja kirjoitushäiriö tai -vaikeudet

3) matematiikan oppimisen vaikeudet

4) vieraan kielen oppimisen vaikeudet

5) sopeutumisvaikeudet tai tunne-elämän häiriö tai

6) muut vaikeudet oppimisessa.

Osa-aikaisen erityisopetuksen peruste määräytyy erityisopetuksen saannin ensisijaisen syyn mukaan.

Peruskoulu

Esi- ja peruskouluopetus -, Ainevalinnat-, Erityisopetus- ja Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot -tilastoissa peruskouluilla tarkoitetaan oppilaitoksia, joissa annetaan yleissivistävää perusopetusta koko ikäluokalle (peruskoulun perusopetus, oppivelvollisuuskoulu). Peruskoulun käyvät kaikki 7-16-vuotiaat, oppivelvollisuusikäiset lapset. Peruskoulun suorittaminen kestää yhdeksän vuotta.

Peruskouluihin luetaan seuraaviin oppilaitostyyppeihin kuuluvat oppilaitokset:

11 Peruskoulut

12 Peruskouluasteen erityiskoulut

19 Perus- ja lukioasteen koulut.

Myös lukiossa ja kansanopistoissa on mahdollista opiskella peruskoulun koko oppimäärää tai peruskoulun aineopintoja, mutta niiden antama perusopetus on suunnattu oppivelvollisuusikää vanhemmille opiskelijoille (aikuisten perusopetus). Näitä oppilaitoksia ja opiskelijoita ei yleensä lasketa mukaan peruskouluja kuvaaviin tietoihin.

Vuosiluokka

Peruskoulu-, ainevalinta- ja erityisopetustilastossa peruskoulu jaetaan yhdeksään vuosiluokkaan, vuosiluokkiin 1-9. Näiden lisäksi lisäksi peruskouluun katsotaan kuuluvaksi myös peruskoulussa kirjoilla olevien esiopetusoppilaiden esiopetus ja peruskoulun lisäopetus (10. luokka).

Oppilaat tilastoidaan vuosiluokittain. Mikäli oppilaita (esim. joitakin erityisopetuksen oppilaita) ei pystytä kinnittämään tietylle vuosiluokalle, heidät tilastoidaan ikäänsä vastaavalle vuosiluokalle.

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Erityisopetus [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-1595. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 9.2.2012].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/erop/kas.html.

Linkkipolku

Olet sivulla: Etusivu > Tilastot > Koulutus > Erityisopetus > Käsitteet ja määritelmät

Navigointi

Tilastot

Koulutus

Erityisopetus

Linkki rss-syötteeseen

På svenska In English Tulostusversio
Hakemisto| Sivukartta| Palaute| Yhteystiedot
Förstasidan| Home
Etusivu Tilastot Tietoa tilastoista Tiedonkeruut Tuotteet ja palvelut Ajankohtaista Tilastokeskus

Haku

Tilastokeskus
Tilastokeskus PalloVaihde (09) 17 341 PalloYhteystiedot PalloTekijänoikeudet ja käyttöehdot PalloPalaute