8. Käsitteet, määritelmät ja tutkimuksen toteutus

Käsitteet

Tutkimuksessa käytetyt käsitteet ja niiden määritelmät ovat seuraavat:

Tuoteinnovaatio on yrityksen markkinoille tuoma uusi tai olennaisesti parannettu tavara tai palvelu. Uusi tai olennaisesti parannettu tavara tai palvelu eroaa ominaisuuksiltaan aikaisemmin tuotetuista.

Prosessi-innovaatio on yrityksen käyttöön ottama uusi tai olennaisesti parannettu tavaroiden tai palveluiden tuotantoprosessi, jakelumenetelmä tai prosesseja varten tarvittava tukitoiminto. (Pelkät organisaatioon liittyvät muutokset eivät kuulu prosessi-innovaatioihin.)

Innovaation (uuden tai olennaisesti parannetun tavaran, palvelun tai prosessin) on oltava uusi kyseessä olevan yrityksen näkökulmasta, mutta sen ei tarvitse olla uusi yrityksen toimialan tai markkinoiden kannalta. Sillä ei ole merkitystä, kuka innovaation on alun perin kehittänyt – onko se kehitetty kyseisessä yrityksessä vai muissa yrityksissä.

Innovaatiotoiminta käsittää kaikki ne toimenpiteet, joiden tavoitteena on tuottaa yrityksen kannalta uusia tai olennaisesti parannettuja tuotteita tai prosesseja.

Innovaatiotoimintaa harjoittavaksi yritykseksi katsotaan yritys, joka on tarkasteluajanjakson aikana eli viimeksi kuluneen kolmen vuoden aikana tuonut markkinoille tuoteinnovaation tai on ottanut käyttöön prosessi-innovaation tai jolla on ollut näihin tähtäävää toimintaa (mukaan lukien jo tarkasteluajanjaksolla päättyneet tai edelleen tarkasteluajanjakson päättyessä jatkuneet projektit ja toimet).

Organisaatioinnovaatio on uuden organisatorisen menetelmän käyttöönotto yrityksen liiketoimintakäytännöissä (mukaan lukien tiedonhallinta), työorganisaatiossa tai ulkoisissa suhteissa. Menetelmä ei ole saanut olla yrityksen käytössä aiemmin. Uuden menetelmän käyttöönoton tulee perustua yritysjohdon strategiseen päätökseen. Organisaatioinnovaatioksi ei lueta yritysfuusioita tai yritysostoja, vaikka ne toteutuisivat yrityksen kannalta ensimmäistä kertaa.

Markkinointi-innovaatio on yrityksen käyttöön ottama uusi markkinointi-idea tai -strategia, joka olennaisesti eroaa yrityksen käyttämästä markkinointimenetelmästä ja jota yritys ei ole aiemmin käyttänyt. Markkinointi-innovaatio edellyttää olennaisia muutoksia tuotteen muotoilussa (design) tai pakkauksessa, tuotesijoittelussa, myynninedistämisessä tai hinnoittelussa. Markkinointimenetelmien kausiluonteiset, säännölliset tai muut rutiiniluonteiset muutokset eivät kuulu markkinointi-innovaatioihin.

Julkaisussa on kuvattu myös laajan määritelmän mukainen innovaatiotoimintaa harjoittaneiden yritysten osuus . Tähän lasketaan mukaan yritykset, jotka ovat tarkasteluajanjakson aikana eli viimeksi kuluneen kolmen vuoden aikana tuoneet markkinoille tuoteinnovaation tai jotka ovat ottaneet käyttöönsä prosessi-innovaation tai joilla on ollut näihin tähtäävää toimintaa tai jotka ovat ottaneet käyttöönsä organisaatio- tai markkinointi-innovaation tai -innovaatioita.

Tutkimuskohde

Innovaatiotutkimus 2006 oli osa EU:n jäsenmaiden yhteishanketta Community Innovation Survey (CIS2006). Menetelmällisesti tutkimuksen toteutus noudatti täten Eurostatin suosituksia ja ohjeita. 1)

Tutkimuksen perusjoukko oli vähintään kymmenen henkilöä työllistävät yritykset seuraavilta toimialoilta (Toimialaluokitus 2002 2) ):

- Mineraalien kaivu (C)
- Teollisuus (D)
- Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (E)
- Tukkukauppa (51)
- Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne (60-64)
- Rahoitustoiminta (65-67)
- Tietojenkäsittelypalvelu (72)
- Tekninen palvelu (742)
- Tekninen testaus ja analysointi (743)

Otantakehikkona käytettiin Tilastokeskuksen yritysrekisteriin perustuvaa tietokantaa. Tutkimukseen sisällytettiin kaikki vähintään 250 henkilöä työllistävät yritykset. Alle 250 henkilön yrityksistä tehtiin yksinkertainen satunnaisotanta, jonka ositteina olivat yrityksen henkilöstön suuruusluokka ja toimiala. Tilaston tuotanto perustuu tilastolakiin (280/2004) eli kyselyyn vastaaminen oli lakisääteistä. Lisäksi Euroopan Unionin asetukset edellyttävät osaltaan kyseessä olevien tietojen keruuta (Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (No 1608/2003/EC) ja EU:n komission implementointiasetus (No 1450/2004)).

Kyselyn vastausprosentti oli 75.

Kyselyn perusjoukko, yritysten määrä ja vastausprosentit henkilöstön suuruusluokan mukaan

  Kehikko Kysely Peitto-% Ylipeitto Vastanneet Vastaus-%
Yhteensä 8403 3481 41,4 192 2563 75,4
 
Teollisuus
yhteensä
1)
4336 1916 44,2 118 1432 76,5
10 - 49 3134 1057 33,7 47 738 71,9
50 - 249 879 536 61,0 20 374 78,9
250 - 323 323 100,0 51 320 86,3
 
Palvelut
yhteensä
4067 1565 38,5 74 1131 74,1
10 - 49 3323 1052 31,7 40 735 71,7
50 - 249 580 349 60,2 17 228 76,5
250 - 164 164 100,0 17 168 82,8
1) Sisältää myös kaivostoiminnan sekä sähkö-, kaasu- ja vesihuollon.

Kyselyn perusjoukko, yritysten määrä ja vastausprosentit toimialan mukaan

  Kehikko Otos Peitto-% Ylipeitto Vastanneet Vastaus-%
Yhteensä 8403 3481 41,4 192 2563 75,4
Kaivostoiminta 55 31 56,4 1 23 74,2
Elintarvikkeiden ja juomien valmistus 366 160 43,7 16 116 74,4
Tekstiilien valmistus 69 33 47,8   28 84,8
Vaatteiden valmistus 77 35 45,5 1 21 61,8
Nahan ja nahkatuotteiden valmistus 29 19 65,5 1 12 66,7
Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus 312 123 39,4 11 87 72,5
Massan, paperin ja paperituotteiden valmistus 78 52 66,7 6 39 75,0
Kustantaminen ja painaminen 389 163 41,9 20 123 77,4
Kemikaalien ja kemiallisten
tuotteiden valmistus
114 70 61,4 5 57 82,6
Kumi- ja muovituotteiden valmistus 188 84 44,7 2 63 76,8
Ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus 169 80 47,3 5 63 79,7
Metallien jalostus 66 46 69,7 2 36 81,8
Metallituotteiden valmistus 830 297 35,8 6 211 72,3
Koneiden ja laitteiden valmistus 574 248 43,2 11 182 74,6
Muu sähkökoneiden ja -laitteiden valmistus 151 71 47,0 3 57 83,8
Tietokoneiden ja
tietoliikennevälineiden valmistus
91 55 60,4 6 35 68,6
Instrumenttien valmistus 119 55 46,2 2 46 85,2
Autojen valmistus 71 38 53,5   27 71,1
Muu kulkuneuvojen valmistus 89 41 46,1 5 28 75,7
Muu valmistus 260 104 40,0 3 75 73,5
Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 173 81 46,8 11 78 97,5
Veden puhdistus ja jakelu 66 30 45,5 1 25 86,2
Tukkukauppa 1334 473 35,5 15 358 77,2
Liikenne 1234 476 38,6 31 304 65,7
Posti- ja teleliikenne 123 63 51,2 3 41 67,2
Pankkitoiminta 284 112 39,4 2 92 83,6
Vakuutustoiminta 62 33 53,2   32 97,0
Rahoitusta palveleva toiminta 80 34 42,5 6 23 74,2
Tietojenkäsittelypalvelu 458 186 40,6 13 132 75,0
Tekninen palvelu 455 169 37,1 3 135 79,9
Tekninen testaus ja analysointi 37 19 51,4 1 14 73,7

Tiedonkeruu

Tutkimuksen tiedot kerättiin postikyselynä Eurostatin mallilomakkeen mukaisesti laaditulla lomakkeella (http://tilastokeskus.fi/keruu/inno/lomakkeet.html). Yritysten oli mahdollista vastata kyselyyn myös sähköisellä lomakkeella internetissä.

Kyselyn tilastoyksikkö oli yritys, joissakin tapauksissa konserni tai konsernin Suomessa toimiva osa. Kysely käynnistettiin syyskuussa 2007 ja ensimmäinen muistutuskirje lähetettiin vastaamattomille yrityksille lokakuussa varsinaisen vastausajan umpeuduttua. Toinen muistutuskirje lähetettiin marraskuussa. Lisäksi yrityksiä muistutettiin kyselyyn vastaamisesta puhelimitse.

Tietojen tarkistaminen ja aineiston käsittely

Aineiston käsittely tehtiin pääosin Eurostatin toimittamalla SAS-ohjelmapaketilla, joka sisälsi sekä loogisuusvirheiden paikantamisen että puuttuvien tietojen imputoinnin.

Tietoja tarkistettiin ja korjattiin pyytämällä lisätietoja yrityksistä ja vertaamalla aineistoa aiempien innovaatiokyselyjen tietoihin, tutkimus- ja kehittämistoimintatilastoon sekä Tilastokeskuksen muihin yritystilastoihin.

Seuraavassa taulukossa kuvataan kysymysten osittaiskato tehtyjen tarkistusten jälkeen. Sellaisten kysymysten osalta, joissa oli useampia alakohtia, osittaiskatoon on laskettu vain ne vastaukset, joissa kaikista alakohdista on puuttunut vastaus. Ne vastaukset, joissa yritys oli vastannut johonkin osion kohtaan ja jättänyt muut kohdat tyhjäksi, katsottiin näiden muiden kohtien osalta ei-relevanteiksi tai ei käytössä olleiksi. Tuote- ja prosessi-innovaatioihin liittyvän innovaatiotoiminnan harjoittamista koskeneissa kysymyksissä katoa ei ole, sillä niihin vaadittiin yrityksen oma vastaus.

Kysymysten osittaiskadot tarkistusten jälkeen, prosenttia hyväksytyistä vastauksista

  Puuttuvien
vastausten
osuus
 
Tuote- ja prosessi-innovaatioihin liittyvää
innovaatiotoimintaa harjoittaneet
%
Innovaatioiden kehittäjät 0,8
Innovaatiotoimintaan liittyvä yhteistyö 6,8
Innovaatiotoimintaan liittyvän yhteistyön merkitys 0,1
Innovaatiotoimintaan liittyvän yhteistyön kumppanit 0,2
Innovaatioiden vaikutukset 6,0
Organisaatio- ja markkinointi-innovaatiot %
Organisaatioinnovaatioiden käyttöönotto 5,9
Organisaatioinnovaatioiden ensisijainen kehittäjä 0,7
Organisaatioinnovaatioiden yhteys muihin innovaatioihin 2,6
Organisaatioinnovaatioiden vaikutukset 3,3
Markkinointi-innovaatioiden käyttöönotto 6,2
Markkinointi-innovaatioiden ensisijainen kehittäjä 0,9
Markkinointi-innovaatioiden yhteys muihin innovaatioihin 1,5
Markkinointi-innovaatioiden vaikutukset 3,0

Puutteellisten vastausten imputointi suoritettiin Tilastokeskuksen omilla sekä Eurostatin toimittamilla SAS-ohjelmilla. Liikevaihdon suhteen dominoivat yritykset – osuus yli puolet osion (toimiala, suuruusluokka) liikevaihdosta – poistettiin imputoinnista. Järjestysasteikolliset muuttujat imputoitiin käyttäen otososion mediaania ja nominaaliasteikolliset muuttujat käyttäen tyyppiarvoa. Lopullisessa aineistossa puuttuvia arvoja ei ole.

Estimointi

Kyselyn tiedot korotettiin perusjoukon tasolle otoskehikon yritysten lukumäärän ja vastanneiden yritysten lukumäärän suhteella:

Wij = Nij / nij ,
missä Wij = korotuskerroin ositteessa ij,
Nij = kehikon yritysten lukumäärä ositteessa ij ja
nij = vastanneiden yritysten lukumäärä ositteessa ij.

Konsernien ja yritysten, joiden osuus oli yli puolet toimialan vastanneiden yritysten liikevaihdosta, kerroin sai arvon yksi ja ne poistettiin painokertoimien laskennasta.

Estimoinnin tarkkuutta eli otantavirheen suuruutta on mitattu laskemalla 95 prosentin luottamusvälit innovaatiotoimintaa harjoittaneiden yritysten osuudelle ja innovaatioyhteistyön harjoittamiselle. Innovaatiotoiminnan harjoittamisen luottamusvälin pituudeksi saatiin noin 1,8 prosenttiyksikköä. Innovaatioyhteistyötä harjoittaneiden osuuden luottamusväli on suurempi, sillä mukana ovat vain innovaatiotoimintaa harjoittaneet yritykset.

Innovaatiotoiminnan harjoittamisen ja innovaatioyhteistyön 95%:n luottamusvälit*

  Tuoteinnovaatioita Prosessi-innovaatioita Projekteja Innovaatiotoimintaa Innovaatioyhteistyötä
%   % %   % %   % %   % %   %
Yhteensä 33,4 + - 1,1 36,1 + - 1,1 30,5 + - 1,1 52,0 + - 0,9 58,5 + - 2,4
 
Teollisuus
yhteensä
1)
35,4 + - 1,5 40,1 + - 1,4 33,7 + - 1,5 55,9 + - 1,1 62,1 + - 3,1
10 - 49 30,5 + - 2,0 34,3 + - 2,0 26,5 + - 2,1 49,8 + - 1,6 57,4 + - 4,5
50 - 249 42,7 + - 2,2 51,4 + - 2,0 46,5 + - 2,1 68,4 + - 1,2 63,8 + - 4,5
250 - 62,9 + - 0,8 66,3 + - 0,7 69,7 + - 0,6 81,3 + - 0,3 84,7 + - 1,5
                               
Palvelut
yhteensä
31,3 + - 1,6 31,9 + - 1,7 27,1 + - 1,6 48,0 + - 1,4 54,2 + - 3,8
10 - 49 30,4 + - 1,9 29,8 + - 2,0 25,1 + - 2,0 45,7 + - 1,7 52,9 + - 4,7
50 - 249 30,4 + - 3,3 35,7 + - 3,3 30,0 + - 3,3 54,1 + - 2,4 51,9 + - 7,1
250 - 50,3 + - 1,6 56,7 + - 1,5 53,2 + - 1,5 69,2 + - 1,0 73,5 + - 3,5
1) Sisältää myös kaivostoiminnan sekä sähkö-, kaasu- ja vesihuollon.
* Taulukon estimaatit on tuotettu Clan-97-ohjalmalla, jonka tulokset eroavat hieman julkaisun tuloksista.

Mittausvirhe

Innovaatio ja innovaatiotoiminta on kyselyssä mahdollista määritellä ja ohjeistaa vain yleisellä tasolla; erilaisille toiminnoille – eri toimialoille ja niiden yrityksille – soveltuvia tarkkoja määritelmiä ei ole kyselyn yhteydessä mahdollista laatia. Viime kädessä käsitteiden tulkinta jää näin ollen vastaavalle yritykselle. Koska innovaatiotutkimus perustuu yrityksen omaan tulkintaan annetuista määritelmistä, otantavirheen ohella mittausvirheen mahdollisuus on olemassa.

Mittausvirhettä eli vastaajan antamia virheellisiä tietoja korjattiin tietojen loogisuustarkistusten perusteella.

Loogisuustarkistusten ohella tietoja arvioitiin ja tarkistettiin vertaamalla niitä tutkimus- ja kehittämistoimintatilastoon sekä muihin olemassa oleviin lähteisiin. Tarvittaessa yrityksiin otettiin yhteyttä ja tarkennettiin innovaatiotoiminnan käsitettä, jonka myötä tietoja korjattiin tarpeen mukaan.

Organisaatio- ja markkinointi-innovaatioista tiedusteltiin yrityksiltä nyt ensimmäistä kertaa (aiemmin niitä on tiedusteltu ’muina yrityksen tekeminä muutoksina’). Koska kysymykset käsitteineen ja määritelmineen esitettiin yrityksille nyt ensimmäistä kertaa, tuloksiin saattaa, riippuen uusien kysymysten tulkinnasta, myös tältä osin liittyä mittausvirhettä. Esimerkiksi valtaosa organisaatio- tai markkinointi-innovaatioita käyttöönottaneista yrityksistä ilmoitti innovaatioiden ensisijaiseksi kehittäjäksi oman yrityksen tai konsernin, joten on mahdollista, että kysymys on tulkittu osittain pikemminkin (uuden menetelmän) käyttöönoton toteuttajaksi kuin sen ensisijaiseksi (varsinaiseksi) kehittäjäksi. Kysymyksiin erilaisten innovaatioiden välisestä yhteydestä liittyi erityisesti loogisuusvirheitä; yritykset ilmoittivat organisaatio- ja markkinointi-innovaatioiden liittyneen tai integroituneen muihin innovaatioihin, vaikka eivät välttämättä ilmoittaneet näistä muista innovaatioista. On mahdollista, että kysymykset tulkittiin liittyväksi yleisemmällä tasolla innovaatioiden välisiin yhteyksiin.

Aineisto korjattiin tältäkin osin loogisuustarkistusten avulla. Tarvittaessa otettiin yhteyttä yrityksiin ja varmistettiin tietojen oikeellisuus ja laatu.

Tulosten raportointi

Tulosten toimialoittaisessa raportoinnissa käytetään 2-numerotasoa lukuun ottamatta seuraavia yhdistettyjä luokkia:
- kaivostoiminta (luokat 10, 13 ja 14)
- kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus (luokat 23 ja 24)
- tietokoneiden ja tietoliikennevälineiden valmistus (luokat 30 ja 32)
- muu valmistus, ml. kierrätys (luokat 36 ja 37)
- liikenne (luokat 60, 61, 62 ja 63).
Tekninen palvelu ja tekninen testaus ja analysointi ovat omina 3-numerotason luokkinaan.

Teknologiatason mukainen tarkastelu (ml. myös tietointensiiviset palvelut ja muut alat) on toteutettu 2-numerotasolla käyttäen Eurostatin ja OECD:n luokitusta korkean teknologian, korkean keskitason teknologian, matalan keskitason teknologian ja matalan teknologian toimialoista sekä tietointensiivisistä palveluista 3) :

- korkean teknologian toimialat (luokat 30, 32 ja 33)
- korkean keskitason teknologian toimialat (luokat 24, 29, 31 ja 34-35)
- matalan keskitason teknologian toimialat (luokat 23 ja 25-28)
- matalan teknologian toimialat (luokat 15-22 ja 36-37) sekä
- tietointensiiviset palvelut (luokat 61, 62, 64, 65-67, 72, 74.2 ja 74.3) ja
- muut alat (luokat 10-14, 40-41, 51, 60 ja 63).


1) Tutkimus oli ns. suppea innovaatiotutkimus, joka on toteutettu vuorokerroin ns. laajan innovaatiotutkimuksen kanssa.
2) Toimialaluokitus TOL 2002, Käsikirjoja 4, Tilastokeskus, Helsinki 2002
3) Ks. esim. Statistics in Focus, 13/2006, Eurostat.

Lähde: Innovaatiotoiminta 2006, Tilastokeskus

Lisätietoja: Mervi Niemi (09) 1734 3263, tiede.teknologia@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds


Päivitetty 12.12.2008

Julkaisun sisällysluettelo (Innovaatiotoiminta 2006)

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Innovaatiotoiminta [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-4380. 2006, 8. Käsitteet, määritelmät ja tutkimuksen toteutus . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 21.4.2014].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/inn/2006/inn_2006_2008-12-12_kat_008_fi.html

Linkkipolku

Olet sivulla: Etusivu > Tilastot > Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta > Innovaatiotoiminta > 2006 > 8. Käsitteet, määritelmät ja tutkimuksen toteutus

Navigointi

Tilastot

Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta

Innovaatiotoiminta

Linkki rss-syötteeseen

På svenska In English Tulostusversio
Hakemisto| Sivukartta| Palaute| Yhteystiedot
Förstasidan| Home
Etusivu Tilastot Tietoa tilastoista Tiedonkeruut Tuotteet ja palvelut Ajankohtaista Tilastokeskus

Haku

Tilastokeskus
Tilastokeskus PalloVaihde 09 17 341 PalloYhteystiedot PalloTekijänoikeudet ja käyttöehdot PalloPalaute