Julkaistu: 31.3.2011

Julkisen talouden alijäämästä ja velasta julkaistut alustavat tiedot vuodelta 2010 eivät muuttuneet tarkistuksessa

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen julkisyhteisöjen velan suhde bruttokansantuotteeseen oli 48,4 prosenttia vuonna 2010. Julkisyhteisöjen alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen oli 2,5 prosenttia. Alijäämä- ja velkatiedot vuodelta 2010 eivät muuttuneet verrattuna 1.3.2011 julkaistuihin alustaviin ennakkotietoihin. Julkinen alijäämä ja velka pysyivät ennakkotietojen mukaan EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisten viitearvojen alapuolella.

Suomen julkisyhteisöjen alijäämä (-) ja velka, suhteessa BKT:hen

Suomen julkisyhteisöjen alijäämä (-) ja velka, suhteessa BKT:hen

Vuonna 2010 julkisyhteisöjen rahoitusasema oli 4,4 miljardia euroa alijäämäinen. Valtiosektorin alijäämä suureni 1,4 miljardia euroa 9,2 miljardiin euroon. Erityisesti maksetut tulonsiirrot kasvoivat, ja valtion verokertymä kääntyi maltilliseen kasvuun vuoden 2010 aikana. Kuntasektorin aljäämä pieneni 0,6 miljardia euroa 0,5 miljardiin euroon, minkä taustalla oli verotulojen ja saatujen tulonsiirtojen kasvu. Työeläkelaitokset keräsivät 5,2 miljardin euron ylijäämän. Nousussa olivat niin maksetut eläkkeet, saadut eläkemaksut kuin omaisuustulotkin.

Julkisyhteisöjen velka kasvoi vuoden 2010 aikana 12,2 miljardilla eurolla 87,2 miljardiin euroon. Sulauttamaton bruttovelka kasvoi 11,9 miljardilla euroa edellisestä vuodesta. Valtion velka kohosi 11,3 miljardia, ja kuntien velka kasvoi 0,6 miljardia euroa. Julkisyhteisöjen sisäiset velat pienenivät 0,3 miljardin euron verran. EDP-velka kuvaa julkisyhteisöjen velkaa talouden muille sektoreille ja ulkomaille, ja sen kehitykseen vaikuttavat sekä sulauttamattoman bruttovelan että julkisyhteisöjen sisäisten velkojen muutokset.

Tilastossa käytetty julkisen alijäämän käsite on EU:n vakaus- ja kasvusopimukseen liittyvän liiallisten alijäämien menettelyn (EDP) mukainen. Tämä nk. EDP-alijäämä vastaa kansantalouden tilinpidossa (EKT95) laskettua julkisyhteisöjen sektoritilin mukaista nettoluotonantoa lukuun ottamatta swap- ja korkotermiinisopimuksiin liittyviä korkovirtoja, jotka EDP-alijäämäraportoinnissa kirjataan osaksi korkoja, mutta kansantalouden tilinpidossa johdannaisvelan muutoksiksi. Vuonna 2010 menetelmien eron vaikutus oli 0,3 prosenttia BKT:sta, ja EKT95-sektoritilien mukainen nettoluotonanto oli ennakkotietojen mukaan -2,8 prosenttia BKT:sta.

Tilaston tietoja tarkistetaan seuraavan kerran syyskuun lopussa 2011.


Lähde: Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka, Tilastokeskus

Lisätietoja: Mika Sainio (09) 1734 2686, Mira Lehmuskoski (09) 1734 2708, rahoitus.tilinpito@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ari Tyrkkö

Julkaisu pdf-muodossa (246,4 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 31.3.2011

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-5892. 2010. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 17.11.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/jali/2010/jali_2010_2011-03-31_tie_001_fi.html