2. Tautikuolleisuus 1936–2010

2.1 Tuberkuloosi-, influenssa- ja muu tartuntatautikuolleisuus 1936–2010

Tartuntataudit olivat 1930- ja 40-luvuilla merkittävä kuolemansyyluokka: noin neljäsosa kaikista kuolemista johtui niistä vuonna 1936. Merkittävä osa tartuntatautikuolemista, noin 60–70 prosenttia, johtui tuberkuloosista (kuvio 2). Tuberkuloosin yleisin laji oli keuhkotuberkuloosi eli keuhkotauti. Muita suuria tartuntatautiryhmiä olivat hinkuyskä, kurkkumätä ja influenssa, joka vuonna 1936 luettiin tartuntatauteihin.

Kuvio 2. Tuberkuloosikuolleisuus 1936–2010 keskiväkiluvun 100 000 henkeä kohti

Kuvio 2. Tuberkuloosikuolleisuus 1936–2010 keskiväkiluvun 100 000 henkeä kohti

Tuberkuloosikuolleisuus oli suurta ennen toista maailmansotaa ja sen aikana. Vaikka 1940-luvulla sota-aikana ravitsemus- ja asuntotilanne oli huono, tuberkuloositilanne ei kuitenkaan suoranaisesti pahentunut. Tosin tilanne nuorten ja keski-ikäisten miesten kohdalla huononi. Tämä oli ilmeisesti yhteydessä vaikeisiin oloihin rintamalla, esimerkiksi asumisahtauteen. Tuberkuloosi aiheuttikin poikkeuksellisen paljon kuolemia vuonna 1942, kun sota oli vielä käynnissä. Suuri määrä johtui mahdollisesti myös vaikeasta ravintotilanteesta ja parantolahoidon osittaisesta keskeytymisestä jatkosodan alkaessa vuonna 1941.

Sodan loputtua tuberkuloosikuolleisuus alkoi vähentyä heti vuodesta 1945 alkaen. Tähän vaikuttivat muun muassa suojarokotus ja käyttöön otetut antibiootit, joilla tautia hoidettiin. Sota- ja pula-ajan vaikeudet helpottuivat, ja tuberkuloosikuolleisuus väheni huomattavasti. Myös elintaso nousi nopeasti sodan jälkeen, ruoan ja asumisen laatu paranivat sekä omaksuttiin uusia hygieenisempiä elintapoja. Vuoden 1967 jälkeen tuberkuloosikuolleisuus on ollut alle 10 kuollutta 100 000 henkeä kohden vuodessa. Vuonna 2010 tuberkuloosiin kuoli 48 henkilöä.

Myös influenssa oli menneinä vuosina merkittävä kuolemansyy (kuvio 3). Vuonna 1936 koettiin influenssa-aalto, jolloin influenssaan kuoli 1 725 henkilöä.

Kuvio 3. Influenssakuolleisuus 1936–2010 keskiväkiluvun 100 000 henkeä kohti

Kuvio 3. Influenssakuolleisuus 1936–2010 keskiväkiluvun 100 000 henkeä kohti

Vuosina 1956–1958 riehui "aasialainen" influenssa, johon kuoli yhteensä 1 800 henkilöä. Vuosina 1968–1971 vuorossa oli "hongkongilainen", johon kuoli noina vuosina runsaat 1 000 henkilöä. Vuosina 1975–1976 "moskovalainen" aiheutti lähes 800 kuolemaa. Sen jälkeen influenssa on aiheuttanut enimmillään 250 kuolemaa vuodessa. Vuonna 2010 influenssaan kuoli 9 henkilöä.

2.2 Keuhkosyöpäkuolleisuus 1969–2010 1)

Naisten keuhkosyöpäkuolleisuus on viimeisten neljän vuosikymmenen aikana lisääntynyt, mutta miehillä se on alkanut vähentyä jo 1980-luvulla.

Suurimmassa osassa Euroopan maita kehityssuunta on samanlainen kuin Suomessa; miesten keuhkosyöpäkuolleisuus on vähenemässä ja naisten lisääntymässä. Tupakointi on merkittävin keuhkosyöpään vaikuttava riskitekijä. Naisten tupakoinnin lisääntyessä myös naisten keuhkosyöpäkuolleisuus on lähtenyt nousuun.

Kuvio 4. Keuhkosyöpäkuolleisuus 1969–2010 keskiväkiluvun 100 000 henkeä kohti

Kuvio 4. Keuhkosyöpäkuolleisuus 1969–2010 keskiväkiluvun 100 000 henkeä kohti

2.3 Rintasyöpäkuolleisuus 1936–2010

Rintasyöpäkuolleisuus on lisääntynyt tasaisesti 1930-luvulta 1990-luvulle, mutta kasvu näyttää kuitenkin olevan 2000-luvulla hieman hidastumassa. Siitä huolimatta rintasyöpä on naisten yleisin syöpätyyppi.

Rintasyöpäkuolleisuus on alkanut vähentyä monissa Euroopan maissa. Suomessa työikäisten naisten rintasyöpäkuolleisuus on vähentynyt viimeisten parinkymmenen vuoden aikana noin viidenneksen. Myös ikävakioidut luvut näyttävät rintasyöpäkuolleisuuden olevan laskusuunnassa. Seulontojen on havaittu vähentävän rintasyöpäkuolleisuutta erityisesti yli 50-vuotiailla naisilla.

Kuvio 5. Rintasyöpäkuolleisuus 1936–2010 naisten keskiväkiluvun 100 000 henkeä kohti

Kuvio 5. Rintasyöpäkuolleisuus 1936–2010 naisten keskiväkiluvun 100 000 henkeä kohti

Rintasyöpä on alkoholisyiden ohella työikäisten naisten yleisin kuolemansyy. Rintasyöpä oli heillä vuonna 2010 hieman yleisempi kuolemansyy kuin alkoholisyyt, mutta näiden kahden syyn välinen ero ei ole ollut suuri vuonna 2010 eikä sitä edeltävinäkään vuosina. Työikäisten naisten rintasyöpäkuolleisuus oli vuonna 2010 hieman suurempi kuin vuonna 2009 ja alkoholisyistä johtuneet kuolemat vähentyivät edellisestä vuodesta. Vuonna 2010 rintasyöpäkuolemia oli 886 eli 32 kuolemaa 100 000 naista kohti.

2.4 Eturauhassyöpäkuolleisuus 1936–2010

Eturauhassyöpäkuolleisuuden käyrä noudattaa melko samaa muotoa kuin rintasyöpäkuolleisuudenkin. Se on kuitenkin seurannut rintasyöpäkuolleisuuden kehityssuuntaa jonkin verran ”jäljessä”. Ottaen huomioon kaikki syövät, miehiä sairastuu eniten eturauhassyöpään, mutta miehet kuolevat yleisimmin keuhkosyöpään. Eturauhassyöpään, kuten muihinkin syöpiin, liittyvät usein ulkoiset tekijät, kuten ympäristö ja elintavat.

Kuvio 6. Eturauhassyöpäkuolleisuus 1936–2010 miesten keskiväkiluvun 100 000 henkeä kohti

Kuvio 6. Eturauhassyöpäkuolleisuus 1936–2010 miesten keskiväkiluvun 100 000 henkeä kohti

Eturauhassyöpäkuolleisuus oli vuonna 2010 samalla tasolla kuin naisten rintasyöpäkuolleisuuskin, eli 32 kuolemaa 100 000 miestä kohti. Vuonna 2010 eturauhassyöpäkuolemia oli 845, kun vuonna 2009 luku oli 778.

2.5 Sepelvaltimotautikuolleisuus (iskeemiset sydäntaudit) 1969–2010 2)

Verenkiertoelinten sairaudet, kuten sepelvaltimotauti, ovat nykyisin suomalaisten yleisimpiä kuolemansyitä. Sepelvaltimotauti aiheuttaa joka viidennen kuoleman.

Kuviossa 7 sepelvaltimotautikuolleisuus esitetään ikävakioituna. Ikävakioinnissa poistetaan väestön ikärakenteen ja sen muutosten vaikutus. Tässä tapauksessa nähdään, millä tasolla sepelvaltimotautikuolleisuus olisi, jos väestön ikärakenne pysyisi samana koko tarkastelujakson ajan. Kun väestön vanheneminen eliminoidaan luvuista ikävakioinnilla, voidaan nähdä, että sepelvaltimotautikuolleisuus on vähentynyt tasaisesti viimeisten 40 vuoden aikana.

Kuvio 7. Ikävakioitu sepelvaltimotautikuolleisuus 1969–2010 keskiväkiluvun 100 000 henkeä kohti

Kuvio 7. Ikävakioitu sepelvaltimotautikuolleisuus 1969–2010 keskiväkiluvun 100 000 henkeä kohti

Varsinkin keski-ikäisten sepelvaltimotautikuolleisuuden väheneminen on ollut merkittävää viime vuosikymmenien aikana. Työikäisten miesten kuolleisuus tautiin oli vielä 1960-luvulla korkeimpia koko maailmassa, mutta sen jälkeen kuolleisuuden väheneminen on ollut huomattavaa. Tarkastelujakson aikana työikäisten miesten kuolleisuus sepelvaltimotautiin on vähentynyt jopa 81 prosenttia.

2.6 Dementiaan ja Alzheimerin tautiin kuolleet 1969–2010

Vuonna 2010 joka viides 80-vuotiaana tai vanhempana kuollut menehtyi dementian tai Alzheimerin taudin seurauksena. Määrä on yli kaksinkertaistunut kahdenkymmenen vuoden aikana. Kasvu johtuu osaksi diagnostisoinnin parantumisesta, mutta selvästi myös väestön vanhenemisesta.

Kuvio 8. Ikävakioitu dementiakuolleisuus (ml. Alzheimerin tauti) 1969–2010 keskiväkiluvun 100 000 henkeä kohti

Kuvio 8. Ikävakioitu dementiakuolleisuus (ml. Alzheimerin tauti) 1969–2010 keskiväkiluvun 100 000 henkeä kohti

Koska dementia yleistyy erittäin jyrkästi iän myötä, elinajan pidentyessä yhä useampi sairastuu dementiaan ja kuolee sen seurauksena. Tämä koskee varsinkin naisia, koska naiset elävät keskimäärin miehiä pidempään. Vuonna 2010 dementiaan ja Alzheimerin tautiin kuoli 6 057 henkilöä. Näistä 69 prosenttia oli naisia. Noin kaksi kolmasosaa kuolemista johtui Alzheimerin taudista.


1) Vertailukelpoista tietoa keuhkosyöpäkuolleisuudesta on vasta vuodesta 1969 alkaen.
2) Vertailukelpoista tietoa sepelvaltimotautikuolleisuudesta on vasta vuodesta 1969 alkaen.

Lähde: Kuolemansyytilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Marja-Liisa Helminen (09) 1734 3273, Helena Korpi (09) 1734 3605, Irmeli Penttilä (09) 1734 3253, kuolemansyyt@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 16.12.2011

Julkaisun sisällysluettelo (Kuolemansyyt 2010)

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuolemansyyt [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-5051. 2010, 2. Tautikuolleisuus 1936–2010 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 17.4.2014].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/ksyyt/2010/ksyyt_2010_2011-12-16_kat_003_fi.html

Linkkipolku

Olet sivulla: Etusivu > Tilastot > Terveys > Kuolemansyyt > 2010 > 2. Tautikuolleisuus 1936–2010

Navigointi

Tilastot

Terveys

Kuolemansyyt


Muualla palvelussa

Linkki rss-syötteeseen

På svenska In English Tulostusversio
Hakemisto| Sivukartta| Palaute| Yhteystiedot
Förstasidan| Home
Etusivu Tilastot Tietoa tilastoista Tiedonkeruut Tuotteet ja palvelut Ajankohtaista Tilastokeskus

Haku

Tilastokeskus
Tilastokeskus PalloVaihde 09 17 341 PalloYhteystiedot PalloTekijänoikeudet ja käyttöehdot PalloPalaute