4. Alkoholikuolleisuus lähes ennallaan

Alkoholin käyttöön liittyvä kuolleisuus kasvoi suhteellisen tasaisesti 1980-luvulta lähtien aina vuoteen 2003 asti, jonka jälkeen alkoholikuolleisuus lisääntyi muutamassa vuodessa noin neljänneksellä. Vuodesta 2008 alkanut alkoholikuolleisuuden hidas lasku pysähtyi vuonna 2012. Vuonna 2013 ikävakioitu kuolleisuus alkoholiin pieneni jälleen hieman edellisvuodesta pysyen kuitenkin selvästi korkeammalla tasolla kuin ennen vuotta 2003. Alkoholiperäisiin tauteihin ja alkoholimyrkytykseen menehtyi vuonna 2013 runsaat 1 900 henkeä, joista miehiä oli 1 500 ja naisia 400.

Merkittävä syy korkeaan alkoholikuolleisuuteen on alkoholin lisääntynyt kulutus viime vuosikymmeninä. Vuodesta 2007 alkaen alkoholijuomien kokonaiskulutus on kuitenkin hieman laskenut. Vuonna 2013 kulutus oli alle 10 litran sata prosenttisena alkoholina asukasta kohden (THL 2014). Alkoholiperäisen kuolleisuuden muutokset ovat seuranneet melko säännöllisesti alkoholijuomien kokonaiskulutuksen kehitystä, vaikka alkoholiperäisiin tauteihin kuoleminen vaatii yleensä pitkäaikaista, useamman vuoden kestänyttä haitallista alkoholin käyttöä. Alkoholisyihin kuolleiden määrän muutokset vuosina 2009–2013 johtuvat suurelta osin miesten alkoholikuolemien muutoksista.

Alkoholikuolemiin lasketaan sekä alkoholiperäiset taudit että tapaturmainen alkoholimyrkytys. Alkoholikuolemista suurin osa aiheutuu alkoholin pitkäaikaiseen käyttöön liittyvistä sairauksista, kuten maksa- ja sydänsairauksista. Alkoholimyrkytysten osuus alkoholikuolemista on pienentynyt kymmenessä vuodessa 26 prosentista 17 prosenttiin. Alkoholimyrkytykseen kuolleista 76 prosenttia oli miehiä.

Kuvio 6. Ikävakioitu kuolleisuus alkoholiperäisiin syihin sekä alkoholin kokonaiskulutus 1971–2013

Kuvio 6. Ikävakioitu kuolleisuus alkoholiperäisiin syihin sekä alkoholin kokonaiskulutus 1971–2013

Miesten kuolleisuus alkoholiperäisiin syihin on huomattavasti yleisempää kuin naisten (kuvio 7). Miesten kuolleisuus on seurannut myös tarkemmin muutoksia alkoholin kokonaiskulutuksessa. Naiset ovat alkoholitilastoissa jäljessä, mutta naistenkin alkoholikuolleisuus on noussut tasaisesti jo usean vuosikymmenen ajan seuraten miesten alkoholikuolleisuutta.

Alkoholiin kuolleet ovat yhä vanhempia. Kymmenen viime vuoden aikana 65 vuotta täyttäneiden miesten alkoholikuolleisuus on kasvanut nopeammin kuin kaikkien miesten kuolleisuus. Alkoholiin kuolleista suurin osa eli seitsemän kymmenestä on edelleen työikäisiä. Ikääntyneiden osuus alkoholisyihin kuolleista on kuitenkin kasvussa. Kymmenessä vuodessa heidän osuutensa on kasvanut kymmenen prosenttiyksikköä, 18 prosentista 28 prosenttiin.

Vuonna 2013 alkoholiperäisten syiden osuus kaikista kuolemista oli neljä prosenttia. Alkoholin merkitys kuolemansyynä on keski-ikäisille suurempi kuin eläkeikäisille, koska näissä ikäryhmissä kuolleisuus on kokonaisuudessaan vanhempia ikäryhmiä selvästi pienempää. Alkoholiperäiset syyt olivat 45–54-vuotiaina kuolleilla miehillä joka neljännen eli 24 prosentin kuolemansyy ja 65–74 -vuotiaana kuolleilla huomattavasti harvemman eli 6 prosentin.

Peruskuolemansyyn lisäksi alkoholi liittyy moneen tapaturmaiseen kuolemaan myötävaikuttavana tekijänä. Päihtymyksen osuutta tapaturmissa käsitellään seuraavassa luvussa.

Kuvio 7. Ikävakioitu kuolleisuus alkoholiperäisiin syihin sukupuolen mukaan 1971–2013

Kuvio 7. Ikävakioitu kuolleisuus alkoholiperäisiin syihin sukupuolen mukaan 1971–2013

Lähde: Kuolemansyytilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Airi Pajunen 029 551 3605, Jari Hellanto 029 551 3291, kuolemansyyt@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala


Päivitetty 30.12.2014

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuolemansyyt [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-5051. 2013, 4. Alkoholikuolleisuus lähes ennallaan . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.8.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/ksyyt/2013/ksyyt_2013_2014-12-30_kat_004_fi.html