5. Kaatuminen yleisin tapaturmakuoleman syy

Tapaturmakuolemiin luetaan muun muassa liikennekuolemat, kaatumis- ja putoamiskuolemat, hukkumiset, tulipalokuolemat sekä myrkytykset. Tässä julkaisussa tapaturmiin lasketaan mukaan kaikki muut myrkytykset lukuun ottamatta alkoholimyrkytyksiä, jotka on luokiteltu alkoholisyihin.

Vuonna 2013 tapaturmat aiheuttivat reilut neljä prosenttia kaikista kuolemista. Tapaturmaisesti kuoli yhteensä 2 200 henkilöä, 1 400 miestä ja 800 naista. Naisten tapaturmakuolleisuus on selvästi miesten kuolleisuutta pienempää, mutta sekä miesten että naisten tapaturmakuolleisuus on vähentynyt viime vuosina. Kuolleisuuden aleneminen johtuu lähinnä kuolemaan johtaneiden liikennetapaturmien vähenemisestä.

Ikäryhmittäin tarkasteltuna vuonna 2013 tapaturmaisesti menehtyneistä kuusi kymmenestä oli yli 65-vuotias. Ikääntyneet menehtyivät muita ikäryhmiä enemmän erityisesti tapaturmaisiin kaatumisiin ja putoamisiin.

Kuvio 8. Tapaturmakuolleisuus 1970–2013

Kuvio 8. Tapaturmakuolleisuus 1970–2013

Yleisin kuolemaan johtanut tapaturma on kaatuminen tai putoaminen. Kaatumiset ja putoamiset aiheuttivat vuonna 2013 yli 1 100 ihmisen kuoleman, mikä on lähes puolet kaikista tapaturmakuolemista. Kaatumisturmista noin puolet sattui kodin sisällä tai sen välittömässä läheisyydessä ja viidennes hoitolaitoksissa. Kuolemaan johtaneista kaatumistapaturmista kahdeksan kymmenestä tapahtui yli 65-vuotiaille. Lukumääräisesti iäkkäiden henkilöiden kuolemantapauksia sattui hieman enemmän naisille kuin miehille, mutta suhteutettuna elossa olevien määriin iäkkäille miehille tapahtui suhteellisesti useammin kuolemaan johtaneita kaatumisia kuin naisille.

Seuraavaksi yleisimmät kuolemaan johtaneet tapaturmat olivat kuljetustapaturmat. Kuljetustapaturmissa (pl. vesiliikenteen hukkumistapaturmat) menehtyneitä oli vuonna 2013 kaikkiaan 281. Kuolleiden määrä on pienentynyt kolmanneksella kymmenen viime vuoden aikana. Vuonna 2013 kuljetustapaturmissa kuolleita oli kuitenkin lähes 40 enemmän kuin edellisenä vuonna.

Hukkumistapaturmiin luetaan yleensä veteen putoamisen sekä uimisen ja veneilyn yhteydessä tapahtuneet hukkumiset. Vuonna 2013 hukkumisturmiin menehtyi yhteensä 168 henkeä, joista vesiliikenteessä hukkui 37. Hukkuneista yli 80 prosenttia oli miehiä. Miesten hukkumiskuolemat ovat vähentyneet muutamana edeltävänä vuonna selvästi, mutta luvut synkkenivät jälleen vuonna 2013 (kuvio 9).

Vuonna 2013 tapaturmaisissa tulipaloissa kuolleita oli ennätyksellisen vähän. Tulipalot vaativat 47 ihmisen hengen, kun edellisenä vuonna uhreja oli ollut 84. Uhreista kolme neljästä oli miehiä. Saunakuolemia eli saunan kuumuuden aiheuttamia kuolemia oli 44 ja kylmyyteen menehtyi 64.

Kuvio 9. Kuolleisuus hukkumistapaturmiin 1998–2013

Kuvio 9. Kuolleisuus hukkumistapaturmiin 1998–2013

Tulipaloissa kuolleista yli puolet päihtyneitä

Vuonna 2013 keskimäärin joka kuudennessa tapaturmassa alkoholilla oli osuutta turmaan. Tapaturmaisesti kuolleista oli päihdyksissä 18 prosenttia eli 355 henkilöä (liitetaulukko 2). Kymmenen vuotta aiemmin vastaava osuus tapaturmaisesti kuolleista oli 23 prosenttia. Tapaturmakuolemassa päihtymys tarkoittaa sitä, että kuolintodistuksella alkoholipäihtymyksen on mainittu myötävaikuttaneen kuolemaan. Luvuissa eivät ole mukana alkoholi- ja lääkemyrkytykset, joissa alkoholi tai lääke on suoraan aiheuttanut kuoleman.

Vuonna 2013 päihtymystila oli yleisintä tapaturmaisissa tulipaloissa. Yli puolet tulipaloissa kuolleista oli kuollessaan alkoholin vaikutuksen alaisena. Myös saunakuolemissa ja tapaturmaisissa hukkumiskuolemissa menehtyneistä lähes puolet oli päihdyksissä. Sitä vastoin kylmyyteen kuolleista lähes kaksi kolmasosaa oli selvin päin. Liikenneturmissa joka viides oli kuollessaan päihdyksissä. Kaatumistapaturmissa, joista suurin osa tapahtui yli 70-vuotiaille, alkoholin vaikutuksen alaisena oli vain joka kymmenes.

Neljä viidestä huumeisiin tapaturmaisesti menehtyneistä miehiä

Vuonna 2013 Suomessa oli 201 huumausaineista johtuvaa kuolemaa. Tilastokeskus käyttää huumausainekuolemia laskiessaan luokittelua (Selection B), jonka on laatinut EU:n Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus EMCDDA, joka julkaisee tilastoja ja raportteja internetsivuillaan: www.emcdda.europa.eu

EMCDDA:n mukaan huumausainekuolemiksi lasketaan tapaukset, joissa peruskuolemansyynä on huumeiden käytöstä johtuva mielenterveyden häiriö tai tahaton, tahallinen tai tahallisuudelta epäselvä huumeiden aiheuttama myrkytys. Huumeiden käytön aiheuttamiin mielenterveyden häiriöihin liittyvät kuolemat johtuvat yleensä huumeriippuvuudesta ja huumeiden pitkäaikaisesta käytöstä. Tahattomat huumeiden aiheuttamat myrkytykset ovat tapauksia, joissa kuolema tapahtuu pian aineen nauttimisen jälkeen. Niitä voi yleensä kuvata myös sanalla yliannostus. Tahalliset myrkytykset huumeilla ovat itsemurhia. Vuonna 2013 huumeilla tehtiin 33 itsemurhaa. Tahallisuudelta epäselvissä huumeiden aiheuttamissa myrkytyksissä tarkoitusperä on jäänyt epävarmaksi.

Taulukko 3. Huumausaineista johtuvat kuolemat 2000–2013

  Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset
Kuolleita Kuolleita Kuolleita 100 000 henkeä kohti 100 000 henkeä kohti 100 000 henkeä kohti
2000 134 109 25 2,6 4,3 0,9
2001 110 78 32 2,1 3,1 1,2
2002 97 69 28 1,9 2,7 1,1
2003 101 76 25 1,9 3,0 0,9
2004 135 96 39 2,6 3,8 1,5
2005 126 95 31 2,4 3,7 1,2
2006 138 107 31 2,6 4,2 1,2
2007 143 116 27 2,7 4,5 1,0
2008 169 120 49 3,2 4,6 1,8
2009 175 130 45 3,3 5,0 1,7
2010 156 117 39 2,9 4,4 1,4
2011 197 156 41 3,7 5,9 1,5
2012 213 161 52 3,9 6,1 1,9
2013 201 148 53 3,7 5,5 1,9

EMCDDA:n luokituksen mukaisilla huumeilla tarkoitetaan lähinnä opioideja. Opioidien lisäksi huumeilla tarkoitetaan myös kannabista ja sen johdoksia, muita hallusinogeeneja sekä väärinkäyttöön soveltuvia psykostimulantteja, kuten amfetamiinia ja sen johdoksia. Vuonna 2013 huumekuolemista yli puolet liittyi opioidien tahattomaan liikakäyttöön.

Kuolleiden lukumäärät on laskettu WHO:n suosituksen mukaisesti vaikuttavimmaksi arvioidun aineen mukaan. Useissa tapauksissa kyse on moniainemyrkytyksestä, jossa henkilö on nauttinut myös muita aineita, kuten esimerkiksi alkoholia ja/tai psyykenlääkkeitä.

Huumeisiin kuolee huomattavasti vähemmän naisia kuin miehiä. Vuonna 2013 naisten osuus kaikista huumausainekuolemista oli neljäsosa. Huumeisiin tapaturmaisesti menehtyneistä naisia oli viidennes, mutta huumeilla tehtävissä itsemurhissa naisten osuus oli kuitenkin huomattavasti tätä suurempi, yli puolet. Lukumääräisesti eniten huumekuolemia sattui 30–34-vuotiaiden ikäryhmässä.


Lähde: Kuolemansyytilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Airi Pajunen 029 551 3605, Jari Hellanto 029 551 3291, kuolemansyyt@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala


Päivitetty 30.12.2014

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuolemansyyt [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-5051. 2013, 5. Kaatuminen yleisin tapaturmakuoleman syy . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 25.8.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/ksyyt/2013/ksyyt_2013_2014-12-30_kat_005_fi.html