Menetelmäseloste

1. Tilastotietojen relevanssi
    1.1 Tietosisältö ja käyttötarkoitus
    1.2 Keskeiset käsitteet ja luokitukset
    1.3 Lait ja asetukset
2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus
    2.1 Perusjoukko
    2.2 Laskentamenetelmä
    2.3 Työpäiväkorjaus, kausitasoitus ja trendi
3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus
4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys
    5.1 Tiedotteet
    5.2 Internetjulkaisut
    5.3 Erityisselvitykset asiakkaille: Asiakaskohtainen suhdannepalvelu
6. Tilastojen vertailukelpoisuus
7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys
    7.1 Tilastojen eri käyttötarkoitukset
    7.2 Kalenterivuosi vs. tilikausi
    7.3 Käsitteiden vertailtavuus
    7.4 Kuvausjoukon vertailtavuus
8. Kehittäminen

alkuun

1. Tilastotietojen relevanssi

1.1 Tietosisältö ja käyttötarkoitus

Palkkasummakuvaajat ovat indeksejä, jotka kuvaavat yritysten maksaman palkkasumman kehitystä kuukausittain. Indeksien laskennassa käytetään lähes koko Suomen yritystoiminnan kattavaa Verohallinnon aineistoa sekä Tilastokeskuksen suoraa tiedonkeruuta ja yritys- ja toimipaikkarekisteriä.

Tietoja käytetään Eurostatissa, Euroopan keskuspankissa, eräissä kansainvälisissä organisaatioissa ja Suomen julkisessa hallinnossa sekä aluekehittämisessä yritystalouden kehityksen seurantaan ja analysointiin. Elinkeinoelämä ja tutkimuslaitokset käyttävät tietoja markkinoiden ja kilpailijoiden kehityksen arviointiin.

Palkkasummaindeksejä julkaistaan seuraavista toimialojen pääluokista:

Teollisuudesta, rakentamisesta, kaupasta ja muista palveluista julkaistaan lisäksi useiden alatoimialojen palkkasummaindeksejä: teollisuudessa alatoimialoja julkaistaan 39, rakentamisessa 3, kaupassa 27 ja muissa palveluissa 33.

Teollisuuden, rakentamisen, kaupan sekä muiden palvelujen palkkasumman kuukausittainen julkaiseminen aloitettiin vuonna 1999. Rahoitustoiminnan, koulutuksen, terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen, julkisen sektorin ja koko talouden palkkasummasarjojen julkaiseminen aloitettiin maaliskuussa 2001. Kaikki indeksisarjat alkavat vuodesta 1995.

Kuukausittaisten koko maata koskevien tilastojen lisäksi liiketoiminnan suhdannekehitystä kuvataan asiakkaiden tietotarpeen mukaan. Asiakaskohtainen suhdannepalvelu tuottaa liikevaihto-, vienti-, palkkasumma- ja henkilöstömäärätietoja sekä suhdannekehityksen taustaa selittäviä kasvukatsauksia asiakkaan valinnan mukaan:

1.2 Keskeiset käsitteet ja luokitukset

1.2.1 Tietolähteet

Palkkasummakuvaajat perustuvat Verohallinnon kausiverotietoihin, jota täydennetään Tilastokeskuksen suuryritystiedustelulla. Lisäksi hyödynnetään Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteriä.

Verohallinnon kausiveroaineisto sisältää arvonlisäveron ja työnantajasuoritusten maksu- ja ilmoitusmenettelyn yhteydessä kerätyt tiedot. Verohallinnon aineistossa havaintoyksikkönä on yritys. Aineisto kattaa kaikki arvonlisäverovelvolliset yritykset sekä palkkoja maksavat työnantajat.

Tilastokeskuksen suorassa tiedonkeruussa perushavaintoyksikkönä on yritys, mutta noin 30 monitoimialaista yritystä on jaettu toimialapuhtauden säilyttämiseksi toimialayksiköihin. Yrityksellä voi siten olla esimerkiksi erilliset toimialayksiköt valmistus-, myynti- ja palvelutoiminnassaan. Tiedustelu kattaa noin 2000 toimialojensa merkittävintä yritystä, joilta kysytään liikevaihtotietoa kuukausittain.

Indeksejä tuotettaessa apuna käytetään yritys- ja toimipaikkarekisteristä saatavia yritysten perustietoja ja alueellisia indeksejä tuotettaessa myös toimipaikkojen tietoja. Alueellisia suhdannetietoja tuotettaessa toimipaikoille lasketaan osuudet yrityksen liikevaihdosta tai henkilöstömäärästä.

1.2.2 Käytetyt käsitteet

Palkkasumma

Palkkasumma tarkoittaa kalenterikuukauden aikana maksettuja ennakonpidätyksen alaisia palkkoja, joiden perusteella yritykset maksavat työnantajan sosiaaliturvamaksut. Palkkasumma on siis yritysten maksamien bruttopalkkojen summa. Palkkasummaindikaattoreista on poistettu optioiden vaikutus Tilastokeskuksen optiotiedustelun tietojen perusteella. Optioperäiset tulot eivät enää vuodesta 2006 lähtien ole sisältyneet verohallinnon maksuvalvonta-aineistoon.

Rahoitus- ja vakuutustoiminnassa (pääluokka K), koulutuksessa (P), terveys- ja sosiaalipalveluissa (Q) ja julkisella sektorilla (O) kaikki toiminta ei ole arvonlisäverovelvollista, eikä kaikki toimialoilla syntyvä liikevaihto sisälly aineistoon. Näitä toimialoja tarkastellaan ainoastaan palkkasumman ja henkilöstömäärän pohjalta.

Indeksit

Perusvuoden alkuperäisen sarjan indeksien keskiarvo on 100. Perusvuoden sisällä kuukausittaiset arvot poikkeavat sadasta. Nykyisissä palkkasummaindekseissä perusvuosi on 2005. Perusvuosi uusitaan viiden vuoden välein, joten seuraava perusvuosi on 2010.

Indeksien avulla voidaan laskea prosenttimuutoksia eri vuosien välillä vertaamalla samoja kuukausia eri vuosina. Vuoden sisäisiä muutoksia suhdanteissa voidaan seurata vertaamalla vuoden eri kuukausia keskenään kausitasoitetun sarjan avulla. Kausitasoitettu sarja poistaa kausivaihtelun, joka ilmenee mm. tiettyihin kuukausiin kohdistuvina sesonkeina.

Indeksit sopivat hyvin eri toimialojen kehityksen vertailuun. Lisäksi indeksien avulla on helppo verrata toimialan palkkasumman kehitystä vaikkapa ansiotasossa ja työllisyydessä tapahtuneisiin muutoksiin. Sen sijaan indeksit eivät kerro palkkasummien euromäärää ja jakautumista toimialojen kesken. Toimialoittaiset euromäärät ovat saatavissa Tilastokeskuksen vuositilastoista, kuten tilinpäätöstilastosta ja yritys- ja toimipaikkarekisteristä.

Laskuesimerkki palkkasummaindekseillä laskemisesta ja niiden tulkinnasta

Ajankohta
(2005=100)
Palkkasumma-
indeksi
Muutosprosentti
perusvuoden
keskiarvosta
Elokuu 2002 84,8 -15,2
Elokuu 2005 101,4 1,4
Elokuu 2006 108,0 8,0

Muutos prosentteina elokuusta 2005 elokuuhun 2006:
100* (108,0-101,4)/101,4 = 6,5.
Nousua on siis 6,5 prosenttia.

Arvoindeksi

Arvoindeksi kuvaa nimellisarvon kehitystä suhteessa perusvuoden vastaavan arvoon. Kunkin ajankohdan indeksipisteluku ilmoittaa, kuinka monta prosenttia kyseisen ajankohdan arvo on perusajankohdan arvosta. Siten kuukausitilastoissa tarkasteltavan kuukauden arvoindeksipisteluku kuvaa sitä, kuinka monta prosenttia ko. kuukauden arvo on perusvuoden kuukausikeskiarvosta.

Seuraavassa taulussa on hahmoteltu eri muuttujien tulkintaa.

Muuttuja Vastaa kysymykseen...
Vuosimuutos Miten palkkasumma on muuttunut edellisen vuoden vastinkuukauteen nähden?
Kumulatiivinen
vuosimuutos
Miten alkuvuoden palkkasumma on muuttunut edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon nähden?
Alkuperäinen
indeksisarja
Miten eri kuukausien palkkasumma eroaa toisistaan ja mikä on ajallinen kehitys?
Työ- tai kauppa
päiväkorjattu sarja
Mikä olisi kehitys siinä tapauksessa, että kuukausittaisten työ- tai kauppapäivien lukumäärä vastinkuukausina olisi sama vuodesta toiseen?
Kausitasoitettu
sarja
Mikä olisi kehitys, jos vuodenaikojen ja juhlapyhien aiheuttamat muutokset poistettaisiin?
Trendisarja Mikä on tarkasteluajanjakson suhdannekehitys (viimeisimmät kuukaudet perustuvat teoreettiseen estimointiin, joten niihin kannattaa suhtautua varauksella)?

1.2.3 Toimiala- ja sektoriluokitukset

Toimialaluokat on muodostettu toimialaluokitus TOL 2008:n mukaisesti (Tilastokeskus, Helsinki 2008). Toimialaluokitus TOL 2008 perustuu EU:n toimialastandardiin NACE Rev. 2:een siten, että NACEn nelinumerotasoa on tarkennettu kansallisia tarpeita varten viidennellä numerolla.

Yksiköt luokitellaan toimialaluokkiin pääasiallisen toimintansa perusteella. Koska useissa yksiköissä harjoitetaan monenlaista toimintaa, joudutaan niiden merkitys punnitsemaan arvonlisäysosuuksien avulla. Mitä enemmän jokin toiminta lisää arvoa, sitä suurempi paino sille annetaan toimialamäärittelyssä. Jos arvonlisäystä ei tiedetä, käytetään esimerkiksi palkkoja, henkilöstön määrää, tuotannon bruttoarvoa ja liikevaihtoa.

Käytetty sektoriluokitus perustuu julkaisuun Sektoriluokitus 2000 (Tilastokeskus, käsikirjoja 5, Helsinki 2000). Sektoriluokitus on Euroopan unionin kansantalouden tilinpitojärjestelmän EKT 1995:n perusluokitus. Luokituksessa yksiköt jaetaan omistajuuden, toiminnan tarkoituksen ja rahoitustavan perusteella eri sektoreihin.

1.3 Lait ja asetukset

Tilastojen laadintaa ohjaa valtion tilastotoimen yleislaki, tilastolaki, jonka mukaan tilastoihin tulee ensi sijassa käyttää muihin tarkoituksiin kerättyä tietoa. Tiedonantajilta kerätään vain ne välttämättömät tiedot, joita ei saada muualta. Yrityksillä, kunnallisilla organisaatioilla ja voittoa tavoittelemattomilla yhteisöillä on velvollisuus antaa tietoa laissa erikseen määritellyissä asioissa. Tilastojen perustiedot ovat salassa pidettäviä ja niitä voidaan luovuttaa vain tunnistamattomassa muodossa sekä vain tieteellisten tutkimusten ja tilastollisten selvitysten tekoon. Poikkeuksena ovat yritysrekisterin tiedot sekä valtion ja kuntien viranomaisten toimintaa kuvaavat julkiset tiedot. Lisäksi uudesta ja muuttuneesta tietojen keruusta on neuvoteltava tiedonantovelvollisten edustajien kanssa hyvissä ajoin ennen tiedonkeruun aloittamista.

Aina indeksisarjoja julkaistaessa otetaan huomioon tietojen luottamuksellisuus; toisin sanoen tuloksista ei voida päätellä yksittäisen yrityksen tietoja tai kehitystä. Sen vuoksi eräiden toimialojen tietoja ei julkaista ollenkaan. Esimerkiksi ilmaliikenteen liikevaihtoindeksejä ei julkaista. Tiedot sisältyvät kuitenkin kuljetus ja varastointi -pääluokan tietoihin.

Kuukausitilastointia ohjaa EU:n asetus lyhyen aikavälin tilastoista N:o 1165/98. Asetus velvoittaa jäsenvaltioita tuottamaan koko maata koskevia indeksisarjoja mm. liikevaihto- ja palkkasummatiedoista tietyiltä toimialoilta.

Lisätietoja Tilastokeskuksen tehtäviä ja toimintaa säätelevistä laeista ja asetuksista.

alkuun

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

2.1 Perusjoukko

Liiketoiminnan kuukausikuvaajien perusjoukkona ovat palkkasummaindeksejä laskettaessa verohallinnon työnantajarekisterin säännöllisesti palkkoja maksaviksi rekisteröidyt työnantajat. Liiketoiminnan harjoittajista otetaan mukaan laskentaan ne, jotka Tilastokeskuksen yritysrekisterin toimialakoodin mukaan tai uusimpien yritysten osalta suoraan verohallinnolta saatujen toimialatietojen perusteella kuuluvat tarkasteltaville toimialoille.

2.1.1 Verohallinnon kausiveroaineisto

Kausiverotiedot koostuvat arvonlisävero- ja työnantajasuoritustiedoista. Satunnaisesti palkkoja maksavat työnantajat ja vuosi-ilmoitusmenettelyssä olevat alkutuottajat eivät sisälly tähän aineistoon.

Rekisteröidyn työnantajan on annettava kausiveroilmoitus maksamistaan palkoista ja muista suorituksista kuukausittain, neljännesvuosittain tai vuosittain. Neljännesvuosiraportointiin ovat oikeutettuja alv-tietojen osalta ne yritykset, joiden vuotuinen liikevaihto on 25 001 - 50 000 euroa sekä työnantajasuoritusten osalta kaikki ne työantajat, joiden liikevaihto on 50 000 euroa tai alle. Vuositason raportointiin ovat alv-tietojen osalta oikeutettuja ne yritykset, joiden vuotuinen liikevaihto on korkeintaan 25 000 euroa. Ennen vuotta 2010 indeksin laskennassa käytetään arvolisäverotuksen ja työnantajasuoritusten maksuvalvonta-aineistoa. Sähköinen kausiveroilmoitus palautetaan Verohallintoon sen kalenterikuukauden 12. päivänä jona kohdekauden vero tai maksu on lain mukaan ilmoitettava. Niinpä esimerkiksi tammikuun ALV-tiedot ja helmikuun palkkatiedot ilmoitetaan Verohallintoon maaliskuun 12. päivään mennessä.

Verohallinnon työnantajasuoritustiedoista lasketut palkkasummatiedot ovat valmiit indeksisarjojen laskentaa varten noin 30 päivän kuluttua kohdekuukauden päättymisestä. Verohallinnon aineistot täydentyvät kohdekuukauden osalta usean kuukauden ajan. Kuukausittain ilmoittavien yritysten osalta aineisto täydentyy kuuden kuukauden ajan, harvennetussa ilmoitusmenettelyssä vielä tätä pidemmältä ajalta. Ensimmäisellä poimintakerralla aineiston kattavuus on keskimäärin 90 prosenttia yritysten palkkasummalla mitattuna.

2.1.2 Suora tiedonkeruu

Suoran tiedonkeruun piirissä on noin 2000 toimialojensa merkittävintä yritystä, joilta kerätään kuukausittain liikevaihtotietoa. Lisäksi toimialayksiköihin jaetuilta noin 30 yritykseltä kysytään palkkasummatietoa, sillä sitä ei saada muista lähteistä. Tiedustelussa ei ole rahoitustoiminnan-, julkisen sektorin-, koulutuksen- tai terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen yrityksiä. Valinnan kriteereinä ovat liikevaihdon suuruus ja yrityksen henkilökunnan määrä. Otoksesta poistetaan lopettaneet yritykset ja yritykset, joiden toiminta on vähentynyt huomattavasti. Otosta täydennetään uusilla ja toimintaansa laajentaneilla yrityksillä. Suorakysely postitetaan yrityksille kohdekuukautta seuraavan kuukauden alussa ja lomake tulee palauttaa Tilastokeskukseen kohdekuukautta seuraavan kuukauden 15. päivään mennessä.

Tiedustelulomake on pyritty pitämään lyhyenä ja selkeänä, ja siinä kysytään vain välttämättömiä tietoja, jotta tiedonantorasitus otokseen kuuluville yrityksille olisi mahdollisimman alhainen. Tiedonantajille tarjotaan useita vaihtoehtoisia tietojen toimitustapoja: internetin kautta tapahtuva sähköinen tiedonanto, faksitoimitus ja kirjeposti. Otoksen muodostamisessa on pyritty siihen, että mahdollisimman pienellä otoskoolla saavutettaisiin riittävä toimialoittainen kattavuus liikevaihdon suhteen. Otoksen osuus kunkin päätoimialan yrityksien lukumäärästä on keskimäärin 0,1-7 prosenttia.

2.2 Laskentamenetelmä

2.2.1 Laskenta-aineiston korjaaminen ja rajaaminen

Verohallinnon aineistoon ja Tilastokeskuksen suuryritystiedusteluun perustuvaa tietokantaa päivitetään jatkuvasti. Ennen laskentaa aineistolle tehdään eheys- ja loogisuustarkastelua sekä estimoidaan neljännesvuosi- ja vuosi-ilmoittajien tiedot kuukausitasolle. Aineistopäivitysten, kuten aineiston kertymisen tai yritysten muuttuneiden kuukausitietojen takia lasketut indeksit voivat hieman muuttua laskenta-ajankohdasta toiseen. Indeksien laskentavaiheessa oikaistaan tai poistetaan havainnot, jotka osoittautuvat virheellisiksi. Aineisto tarkistetaan jokaisella laskentakerralla yritystasolla käymällä läpi merkittävimmät yritysjärjestelyt ja palkkasumman muutokset, yritysten aloitukset ja lopetukset.

2.2.2 Laskenta

Perusvuosi

Palkkasummakuvaajien perusvuosi on 2005. Toisin sanoen alkuperäisen sarjan vuoden 2005 kuukausi-indeksien keskiarvo on 100. Kuukausittaiset palkkasummat on laskettu yrityskohtaisista tiedoista toimialoittain yhteen.

Indeksien laskenta

Laskenta perustuu muutosestimointiin. Tietoja ei voida laskea suoraan summaamalla, koska aineisto on uusimpien kuukausien osalta vajaa: koossa on vain osa yrityksistä. Menetelmässä vertaillaan tarkasteltavan kuukauden ja edellisen vuoden vastaavan kuukauden vertailukelpoisia havaintoja huomioimalla muun muassa yritysjärjestelyt ja kirjanpitoon liittyvät raportointikäytännön muutokset. Indeksit lasketaan kuukausittain uudelleen kunnes aineisto on lopullinen.

2.3 Työpäiväkorjaus, kausitasoitus ja trendi

2.3.1 Kausitasoituksen käsitteitä

Työpäiväkorjauksella tai kauppapäiväkorjauksella eliminoidaan kalenterista johtuvat vaihtelut. Työpäiväkorjaus huomioi arkipäivien lukumäärien eroista aiheutuvan vaihtelun. Kauppapäiväkorjauksella tarkoitetaan menetelmää, joka poistaa eri viikonpäivien vaihtelun vaikutuksen indeksin kehitykseen. Joissain indekseissä korjataan myös yleisistä pyhäpäivistä aiheutuvat muutokset.

Perinteisesti ajatellaan, että aikasarja koostuu erillisistä komponenteista, joita ei voida erikseen havaita. Taloudellisen ilmiön kehittymistä kuvaavista aikasarjoista erotetaan tavallisesti seuraavat neljä komponenttia: trendi-, suhdanne-, kausivaihtelu- sekä jäännös- eli residuaalikomponentti.

Kausivaihtelulla tarkoitetaan vuoden sisällä tapahtuvia systemaattisia heilahteluja taloudellisissa aikasarjoissa, jotka aiheutuvat muun muassa vuodenaikojen vaihtelusta, sesongeista, lomista ja muista yleensä yrityksistä itsestään riippumattomiksi mielletyistä ilmiöistä.

Trendillä tarkoitetaan aikasarjassa ilmenevää jokseenkin tasaista ja systemaattista liikettä. Suhdannekomponentti on taas seurausta taloudellisten suureiden syklisestä kehityksestä. Suhdannekomponentti kuvaa aikasarjan pitkän ajan vaihtelua trendin ympärillä. Usein trendi- ja suhdannekomponentti yhdistetään ja puhutaan vain trendistä. Ennen kaikkea lyhyille aikasarjoille trendin loppupää on epävarma. Siksi trendikäyrän rinnalla kannattaa tutkia myös alkuperäisen sarjan käyttäytymistä.

Kausitasoituksessa on kyse kausivaihtelukomponentin eliminoimisesta aikasarjasta. Kausipuhdistetusta sarjasta on usein helpompi havaita pitkän ja lyhyen aikavälin kehityssuunta sekä viimeaikaiset merkittävät poikkeamat sarjan kehityksessä.

Trendi saadaan poistamalla kausitasoitetusta sarjasta vielä jäännössarjan vaihtelu. Jäännöskomponenttiin sisältyy kaikki se vaihtelu, joka ei sisälly mihinkään muuhun komponenttiin.

2.3.2 Käytetyt työpäiväkorjaus- ja kausitasoitusmenetelmät

Palkkasummakuvaajien kausitasoituksessa käytetään TRAMO/SEATS -menetelmää, joka on Eurostatin suositusten mukainen. Eurostatin suosittelema menetelmä parantaa kausitasoitettujen tietojen laatua ja kansainvälistä vertailtavuutta.

alkuun

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Liiketoiminnan kuukausikuvaajissa keskeistä on nopeus ja luotettavuus. Verohallinnon kausiveroaineisto on laajuudessaan erinomainen pohja luotettavuudelle, sillä se sisältää lähes koko Suomen yritystoiminnan.

Uusimmat indeksiluvut voivat muuttua aineiston täydentymisen ja tietojen korjaantumisen vuoksi. Aineistossa voi olla virheitä esimerkiksi tietojen optisesta luvusta tai tiedonantajien virheistä johtuen. Aineisto täydentyy kuukausi-ilmoittajien osalta kuuden kuukauden ajan sekä neljännesvuosi- ja vuosi-ilmoittajien osalta kunnes aineisto on täysin kertynyt. Sen vuoksi indeksiluvut lasketaan siihen asti, kunnes aineisto on kokonaan täydentynyt.

Palkkasummaindeksin tarkentuminen

  3 kuukauden liukuvan muutosprosentin revisio
toinen julkaisu - ensimmäinen julkaisu, %-yksikköä
  05/2007 06/2007 07/2008 08/2008 09/2008 10/2008
Koko talous 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
Teollisuus 0,0 0,1 0,1 0,1 0,2 0,2
Rakentaminen 0,0 0,1 0,0 -0,1 -0,1 0,0
Kauppa 0,0 -0,1 -0,2 -0,2 -0,1 -0,1
Rahoitustoiminta 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 0,1
Julkinen sektori 0,0 -0,1 0,0 0,0 -0,1 -0,1
Koulutus 0,0 0,0 -0,1 0,0 0,0 0,0
Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1
Muut palvelut 0,0 0,0 -0,1 -0,1 0,0 -0,1

Yrityksille on annettu toimialakoodi päätoimintansa mukaan. Kuitenkin yrityksellä voi olla muutakin kuin päätoimialan mukaista toimintaa. Tästä syystä merkittävimmät sivutoiminnot on jaettu omiksi toimialayksiköikseen suorassa tiedonkeruussa.

Yleisesti ottaen mitattava muuttujat: liikevaihto ja toimiala ovat sisällöltään hyvin pitkälti Eurostatin määritelmien mukaisia. Määritelmästä poikkeamisesta johtuvia muuttujien epätarkkuuksia pyritään poistamaan aineiston korjauksilla ennen laskentaa ja sen aikana. Ajallisesti tiedot ovat pääosin täsmällisesti kohdistettuja ja laskennassa käytetyt menetelmät harhattomia. Tietojen ajoituksessa on joillain toimialoilla eroa myytävien tuotteiden tai palveluiden tuotanto- ja toimitusajoilla.

alkuun

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Palkkasummatiedot julkaistaan noin puolentoista kuukauden viiveellä. Laskennan tuloksena syntyvät toimialoittaiset palkkasummakuvaajat kuukausittain. Julkaisupäivät on koottu Tilastokeskuksen julkistamiskalenteriin.

Alkuperäisen indeksisarjan lisäksi lasketaan kausitasoitetut ja trendisarjat. Kaikille toimialoille lasketaan arvoindeksi sekä arvoindeksin muutosprosentti. Muutosprosentit lasketaan vertaamalla kutakin kuukautta edellisen vuoden vastinkuukauteen.

alkuun

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

5.1 Tiedotteet

Palkkasummakuvaajasta laaditaan kuukausittain yksi julkistus. Tuoreimman julkistuksen tiedot toimitetaan tilaajille sähköpostitse. Palkkasummakuvaajan tiedote ilmestyy julkaisupäivänä myös Tilastokeskuksen kotisivulle.

5.2 Internetjulkaisut

Palkkasummakuvaajien uusimman julkistuksen lisäksi Internetissä julkaistaan kuvaukset, katsaukset, aikasarjat ja kuvioit kullekin tilastolle. Tiedot päivitetään aina uusimman tiedon ilmestyessä. Palkkasummakuvaajat julkaistaan internetissä myös Tilastokeskuksen maksuttomassa tilastotietokannassa (StatFin). Toimialoittaiset sarjat julkaistaan myös Tilastokeskuksen maksullisessa aikasarjatietokannassa (Astika). Astika on Tilastokeskuksen ylläpitämä maksullinen aikasarjatietokanta, joka sisältää suhdanne- ja taloustilastoja kuukausi-, neljännesvuosi- ja vuosisarjoina. Maksuttomissa tietokannoissa on perustietoa ja maksullisissa pidemmälle jalostettua.

5.3 Erityisselvitykset asiakkaille: Asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Verohallinnon kausiveroaineisto antaa mahdollisuuden varsin monipuolisten selvitysten tekemiseen. Suhdannetietoa tuotetaan toimialoittain ja alueittain sekä nimetyistä yritysryhmistä.

Asiakaskohtaisen suhdannepalvelun avulla voi saada tietoa esimerkiksi liikevaihdosta, viennistä, palkoista tai henkilöstömäärästä alueittain, kokoluokittain tai erilaisista yritysryhmistä. Lisäksi kasvukatsauksen avulla voi saada tarkempaa suhdannekehityksen taustoja selittävää tietoa. Tiedot suhdannekehityksestä toimitetaan asiakkaille sopimuksen mukaan kuukausittain, neljännesvuosittain tai vuosittain.

alkuun

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Palkkasummakuvaajien aikasarjat ovat ajallisesti vertailukelpoisia. Perusvuoden vaihdon (perusvuosi 2005) ja uuteen toimialaluokitukseen (TOL 2008) siirtymisen yhteydessä kaikkien toimialojen indeksit muodostettiin uudelleen. Vuosien 2005-2008 tiedot laskettiin aidosti yritystason aineistosta perusvuoden vaihdon vuoksi. Sen sijaan vuosien 1995-2004 tiedot muodostettiin valitsemalla kuhunkin aikasarjaan sopivin menetelmä. Vuosille 1995-2004 muodostettujen taannehtivien tietojen tarkkuus on lähes yhtä hyvä kuin aiemmin julkaistujen vastaavien tietojen tarkkuus. Vuosien 2005-2008 tietojen tarkkuus ei muuttunut luokitus- ja perusvuosivaihdoksen yhteydessä.

Taannehtivien aikasarjojen muodostamisessa eli taaksepäinlaskennassa käytettyjä menetelmiä olivat:

  1. aiemmin lasketun aikasarjan käyttö sellaisenaan,
  2. aiemmin laskettujen aikasarjojen painottaminen ja
  3. aikasarjojen uudelleenlaskenta yritystason aineistosta.

Menetelmävalinnan lähtökohtana oli vanhan ja uuden toimialaluokitusten välinen yhtenevyys, jolla tarkoitetaan mitattavan muuttujan arvoa TOL 2002- ja TOL 2008 -luokkien leikkauksessa suhteessa mitattavan muuttujan arvoon TOL 2002- ja TOL 2008 -luokissa. Yhtenevyyden ollessa korkea vanhan ja uuden luokituksen mukaiset rajaukset ovat sisällöltään lähes samat. Kullekin aikasarjalle valittiin sopivin menetelmä mm. vertaamalla muutosprosentteja lähimpään TOL 2002 -luokituksen aikasarjaan ja vaihtoehtoisilla menetelmillä tuotettuihin taannehtiviin TOL 2008 -luokituksen aikasarjoihin.

Ensisijainen taaksepäinlaskennan menetelmä oli TOL 2002 -luokituksella laskettujen euro-määräisten aikasarjojen painottaminen uuden luokituksen mukaisiksi aikasarjoiksi. Tätä menetelmään käytettiin, jos TOL 2008 -toimiala muodostuu useista vanhalla luokituksella julkaistuista toimialoista tai niiden osista, mutta luokitusten välinen yhtenevyys on kuitenkin verrattain korkea (yli 70 %). Painottaminen tapahtui käyttämällä virtamatriisia, joka mittaa tilastoyksikköjen siirtymiä TOL 2002- ja TOL 2008 -luokkien välillä. Virtamatriisista johdettiin painot, joilla vanhan toimialaluokan arvotiedoista voidaan arvioida vastaavat tiedot uuden luokituksen luokille. Painottaminen tapahtui käyttämällä vuoden 2006 virtamatriisia, jonka muuttujia ovat laskettavasta muuttujasta riippuen joko palkkasumma, vienti tai kotimaan myynti. Palkkasumman virtamatriisi perustuu Yritys- ja toimipaikkarekisterin yritystasoiseen vuosiaineistoon.

Aiemmin vastaavalla sisällöllä julkaistuja tietoja hyödynnettiin sellaisenaan taannehtivana aikasarjana, jos sarjan uuden luokituksen mukainen perusjoukko oli hyvin lähellä vanhan luokituksen mukaista perusjoukkoa (yhtenevyys yli 95 %) ja jos painotusmenetelmän käyttöön liittyi ongelmia, esimerkiksi tapauksissa, joissa vuoden 2006 painojen sopivuus koko ajanjaksolle ei ollut riittävän hyvä.

Niiden toimialojen, joilla ei ole läheistä vastinetta TOL 2002 -luokituksessa, tiedot laskettiin uudelleen yritystason aineistosta vuoden 1995 tiedoista alkaen (yhtenevyys alle 70-80 %). Näin meneteltiin myös silloin, jos painotusmenetelmää ei voitu käyttää. Esimerkiksi, jos painojen sopivuus koko ajanjaksolle ei ollut riittävän hyvä.

alkuun

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

7.1 Tilastojen eri käyttötarkoitukset

Tilastokeskuksen tuottamat yritystilastot voidaan jakaa rakenne- ja suhdannetilastoihin. Tilastojen erot syntyvät niiden kuvausaikavälin pituudessa, julkaisemisviiveessä sekä tietosisällön laajuudessa siten että suhdannetilastojen kuvausaikaväli ja julkaisemisviive on lyhyempi ja niiden tietosisältö suppeampi kuin rakennetilastoissa. Yritysten rakennetilastoja ovat muun muassa yritys- ja toimipaikkarekisterin tuottamat tilastot, jotka kuvaavat yritysten ja niiden toimipaikkojen rakennetta ja toimintaa vuositasolla. Yritysten suhdannetilastoja ovat muun muassa liiketoiminnan kuukausikuvaajat (liikevaihto- ja palkkasummakuvaajat), rakentamisen suhdannetilastot sekä teollisuuden suhdannetilastot. Vuositilastot ovat poikkileikkauksia ko. vuoden yritystoiminnasta. Sen sijaan suhdannetiedot on tehty ajallisesti vertailukelpoisiksi esim. yritysjärjestelyjen ja toimialasiirtojen osalta siten, että indikaattorit kuvaavat kunkin toimialan suhdannekehitystä ajassa.

Vuositasoiset yritys- ja toimipaikkarekisterin tiedot ja yritysten rakennetilaston tilinpäätöstiedot valmistuvat noin vuoden viiveellä tarkasteluvuoden loppumisesta. Yritysten rakennetilastosta valmistuu ennakko puolen vuoden viiveellä.

7.2 Kalenterivuosi vs. tilikausi

Yritys- ja toimipaikkarekisterin ja tilinpäätöstilastojen palkkatiedot ovat tuloslaskelman mukaisia, joskin ammatinharjoittajilla liikevaihto muodostuu ammatin tuotosta. Palkkatiedot ovat näissä tilastoissa yritysten tilikausilta, jotka eivät aina vastaa kalenterivuotta. Sen sijaan palkkasummakuvaajissa kullekin kalenterikuukaudelle kohdistuu sille kuuluva palkkatieto yrityksen tilikaudesta riippumatta. Vuositilastoissa kullekin vuodelle kohdistuvat kyseisen vuoden aikana päättyvät tilikaudet.

7.3 Käsitteiden vertailtavuus

Tilinpäätöstilaston henkilöstökustannukset on laajempi käsite kuin ennakonpidätyksen alaiset palkat. Tilinpäätöstilastossa henkilöstökustannukset kattavat palkat ja palkkiot, eläkekulut sekä muut henkilösivukulut. Sen sijaan yrityksen maksamat bruttomääräiset palkat vastaa palkkasummakuvaajien käsitettä kaikissa tilastoissa. Yritys- ja toimipaikkarekisterissä käytetään samaa palkkakäsitettä.

7.4 Kuvausjoukon vertailtavuus

Toisin kuin kausiveroaineiston tietoihin, yritys- ja toimipaikkarekisterin tietoihin voi sisältyä työnantajia, jotka eivät maksa säännöllisesti palkkoja. Tämä aiheuttaa kuitenkin vain vähäistä eroa palkkasummaan. Palkkasummakuvaajat sisältävät myös julkisyhteisöjen ja voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen maksamat palkat. Yritys- ja toimipaikkarekisterin vuositilastoon julkisyhteisöjen maksamat palkat eivät sisälly, vaan ne julkaistaan erikseen.

Tilinpäätöstilastoon tulevat mukaan koosta riippumatta kaikki yritykset, jotka ovat tuottaneet tilinpäätöksen. Yritys- ja toimipaikkarekisterin tilastossa ovat mukana yritykset, jotka ovat toimineet tilastovuoden aikana yli puoli vuotta ja joiden liikevaihto on vähintään 9 636 euroa vuodessa (vuonna 2007) tai jotka työllistävät henkilötyövuosina mitaten yli 0,5 henkilöä. Palkkasummakuvaajissa mukana ovat kaikki Verohallinnon työnantajarekisterin säännöllisesti palkkoja maksaviksi rekisteröidyt työnantajat.

Yritysten aloittamisia ja lopettamisia käsitellään eri tavalla tilaston käyttötarkoituksesta riippuen. Yritys- ja toimipaikkarekisterin vuositilastossa aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä mukana ovat vain yli puoli vuotta tilastovuonna toimineet ja em. kokorajat täyttävät yritykset. Palkkasummatietojen laskennassa aloittaneet ja lopettaneet yritykset ovat mukana heti, kun tieto aloittamisesta tai lopettamisesta on varmistunut ja yritys on tullut arvonlisäverovelvolliseksi tai jäänyt arvonlisäverovelvollisuuden rajan alapuolelle. Aloittamis- ja lopettamisvaiheessa yritysten palkat ovat harvoin euromääräisesti suuria, mutta ne vaikuttavat toimialojen kehitykseen eri tavoin erilaisissa suhdannetilanteissa.

alkuun

8. Kehittäminen

Syksyllä 2009 käynnistyi maksuvalvonta-aineiston tiedonsiirron uudistaminen uuden kausiveroilmoituksen mukaisen maksuvalvonta-aineiston vastaanottamiseksi Tilastokeskukseen. Projektissa kehitettiin automaattisia aineiston korjaus- sekä laadunvarmistusmenetelmiä sekä neljännesvuosi ja vuosi-ilmoittajien tietojen menetelmällistä jakamista kuukausitasolle.

Syksyllä 2008 käynnistyi maksuvalvonta-aineiston laadunparannusprojekti. Projektissa tehtävänä oli selvittää vuoden 2010 alusta voimaan astuvan verotililain vaikutukset maksuvalvonta-aineistoon ja toteuttaa toimenpiteet aineiston laadun varmistamiseksi. Projektissa analysoitiin aineiston kattavuuden ja sisällön muutosten vaikutukset suhdannetilastoihin sekä kehitettiin tilastotuotannon raportointia.

Indeksisarjojen perusvuosi vaihdettiin vuoden 2009 alussa. Uusi perusvuosi on 2005. Perusvuoden vaihtoon liittyen sarjat muodostettiin uudelleen koko ajanjaksolle. Perusvuosiuudistuksen yhteydessä siirryttiin käyttämään uutta toimialaluokitusta (TOL 2008).

Vuoden 2006 alussa käynnistyi projekti, jonka tavoitteena oli luoda suhdannetilastojen laskentaan yhtenäinen tuotantojärjestelmä. Liiketoiminnan kuukausikuvaajien tilastotuotanto tehtiin ennen projektin aloitusta kahdella eri tuotantojärjestelmällä. Projektin tavoitteena oli luoda yksi yhtenäinen tietojärjestelmä, jossa tuotanto, ylläpito ja kehittäminen olisivat vanhaan tuotantojärjestelmään verrattuna tehokkaampaa, helpompaa ja vähemmän henkilöriippuvaista. Kehittäminen kohdistui koko tietojärjestelmään. Uusi järjestelmä otettiin käyttöön vuoden 2008 toukokuussa.

Keskeinen kehittämisalue suhdannetilastoissa on ollut analyysin lisääminen. Tästä käynnistyi hanke tammikuussa 2004. Tavoitteena oli muun muassa kehittää Tilastokeskuksen sisäinen analyysiväline suhdannetietojen tuotannon ja tulkinnan tueksi ja selvittää, voidaanko alkaa julkaista myös asiakkaille tarkoitettua suhdannekatsausta. Projektissa kehitettiin Tilastokeskuksen sisäisiä yritysten suhdannetilastojen analyysi- ja vertailuraportteja sekä liitettiin ne juoksevan tuotannon osaksi. Hankkeen ansiosta on vuoden 2005 lopusta alkaen julkaistu neljännesvuosittain toimialoittaisia suhdannekatsauksia teollisuudesta, rakentamisesta, kaupasta ja palveluista. Katsauksen tarkoituksena on muodostaa kokonaiskuva toimialan suhdannetilanteesta sekä lisätä suhdannetilanteen analyysia.

Kausitasoitusmenetelmän uudistus astui voimaan tammikuun 2005 tietoja julkistettaessa. Tuolloin siirryttiin kaikissa yritysten suhdannetilastoissa yhtenäiseen TRAMO/SEATS kausitasoitusmenetelmään, joka on Eurostatin suosittelema menetelmä.

Vuonna 2004 saatiin tuotantoon kehittämishankkeen tuloksena uusi tuote, kasvukatsaus. Kasvukatsaus kuvaa seurattavan alan kasvun jakautumista toimialan sisällä tarkasteltavan muuttujan suhteen. Kasvukatsauksen avulla pystytään selvittämään, paljonko esimerkiksi pienyritykset tai pelkästään tarkasteltavalla alueella toimivat paikalliset yritykset vaikuttavat alan kasvuun tai johtuuko alan kasvu vain muutamien voimakkaasti kasvavien yritysten kasvusta. Kasvukatsauksen kiinnostavuus perustuu katsauksen kykyyn selittää suhdannekehitystä aineistosta saatavilla tarkemmilla toimialan sisäisillä tiedoilla.

alkuun


Päivitetty 16.3.2010

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Palkkasummakuvaajat [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-6109. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 16.9.2014].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/ktps/ktps_2010-03-16_men_001.html

Linkkipolku

Olet sivulla: Etusivu > Tilastot > Palkat ja työvoimakustannukset > Palkkasummakuvaajat > Menetelmäseloste

Navigointi

Tilastot

Palkat ja työvoimakustannukset

Palkkasummakuvaajat

Linkki rss-syötteeseen

På svenska In English Tulostusversio
Hakemisto| Sivukartta| Palaute| Yhteystiedot
Förstasidan| Home
Etusivu Tilastot Tietoa tilastoista Tiedonkeruut Tuotteet ja palvelut Ajankohtaista Tilastokeskus

Haku

Tilastokeskus
Tilastokeskus PalloVaihde 029 551 1000 PalloYhteystiedot PalloTekijänoikeudet ja käyttöehdot PalloPalaute