Laatuseloste: Kansainvälinen hintavertailu

1. Tilastotietojen relevanssi
2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus
3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus
4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys
6. Tilastojen vertailukelpoisuus
7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

1. Tilastotietojen relevanssi

1.1 Tietosisältö ja käyttötarkoitus

Kansainvälinen hintavertailu on Eurostatin johdolla vuosittain laadittava EU- ja EFTA-maiden hintatasoa ja hintatasolla korjattavaa bruttokansantuotetta (BKT) koskeva tilasto. Tilastokeskus kerää Suomea koskevat tiedot tähän tutkimukseen, jonka pääasiallisena tavoitteena on tuottaa ns. ostovoimapariteetit (OVP) (engl. purchasing power parities l. PPP). Ostovoimapariteettien avulla pyritään mahdollistamaan reaaliset BKT-volyymivertailut ohjelmaan osallistuvien maiden kesken.

Yksityisen kulutuksen kokonaishintatasoa kuvaava indeksisarja perustuu kussakin maassa Eurostatin ja OECD:n koordinoimina tehtyihin hintatutkimuksiin. OECD päivittää tuoreimpien hintavertailujen tulokset inflaation ja valuuttakurssien muutoksilla kuvaamaan ilmoitettua ajankohtaa. Yksityisen kulutuksen kokonaishintatasoa kuvaava indeksisarja löytyy Tilastokeskuksen PX-Web-tietokantataulukoista.

Hintatasovertailuissa tarkastellaan samantyyppisten hyödykkeiden hintoja eri maissa. Yksityisen kulutuksen osalta hyödykekorin painorakenne muodostetaan kotitalouksien kulutuksen mukaiseksi. Koska kulutustottumukset eri maissa ovat erilaisia, vertailuun kustakin maasta mukaan otettavat tavarat ja palvelut valitaan kansallisten tilastovirastojen, OECD:n ja Eurostatin yhteistyönä. Yksityistä kulutusta koskeva hinta-aineisto kerätään tuoteryhmittäin kolmen vuoden jakson aikana.

Hintakeruuliikkeiden tiedot, kerättävät hintatiedot sekä yksityiskohtaiset tiedot kerättävistä hyödykkeistä ovat salassa pidettäviä.

1.2 Tilaston keskeiset käsitteet, käytetyt luokitukset, tutkimuskohde, tietojen kerääjä ja tiedonantajat

Tilastot perustuvat Eurostatin European Comparison Programme -hintavertailuohjelmaan (ECP), jossa ovat mukana EU:n 27 jäsenvaltiota, kolme ehdokasmaata (Kroatia, Makedonia (EJTM) ja Turkki), Länsi-Balkanin maat (Albania, Bosnia-Herzegovina, Kosovo, Montenegro ja Serbia) ja 3 EFTA-maata (Islanti, Norja ja Sveitsi). Kussakin maassa paikalliset tilastovirastot vastaavat omasta kansallisesta tiedonkeruusta.

Ostovoimapariteettiohjelmassa käytettävät luokitukset perustuvat Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmään (EKT 95).

Yksityisessä kulutuksessa sovelletaan yksilöllisen kulutuksen käyttötarkoituksen mukaista luokitusta (COICOP). Yksityinen kulutus on jaettu seuraavasti:

01 Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat
02 Alkoholijuomat ja tupakka
03 Vaatetus ja jalkineet
04 Asuminen, vesi, sähkö ja muut
05 Kalusteet, kotitalouskoneet ja yleinen kodinhoito
06 Terveys
07 Liikenne
08 Viestintä
09 Kulttuuri ja vapaa-aika
10 Koulutus
11 Ravintolat ja hotellit
12 Muut tavarat ja palvelut

1.3 Lainsäädännöllinen perusta ja suositukset

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus yhteisten sääntöjen antamisesta ostovoimapariteetteja koskevan perusaineiston hankkimisesta, laskennasta ja levittämisestä (PPP) annettiin 11.12.2007.

Ostovoimapariteettiohjelmaan lainsäädännöllisesti liittyvät myös EU-asetukset koskien Rakenne- ja Koheesiorahastoja. Niinikään asetus Euroopan yhteisöjen virkamiesten palkkojen korjauskertoimista edellyttää ostovoimapariteettien laskemista.

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Tuotettavalla perusaineistolla kuten hinnoilla ja bruttokansantuotteen menoerittelyillä tarkoitetaan ostovoimapariteettien laskemiseksi ja laadun varmistamiseksi tarvittavia tietoja. Ostovoimapariteetit lasketaan tavaroiden ja palvelujen kansallisten keskihintojen perusteella. Keräämällä tuotekohtaisia hintoja ja aggregoimalla ne saadaan hintasuhteet (pariteetit) perusnimiketasolle (basic heading).

Käytännössä ensiksi tehdään maapareittaisia vertailuja. Maapareittaisista vertailuista lasketaan Fisherin indeksit. Jotta pariteetit saadaan lasketuiksi, käytetään ns. Eltetö-Köves-Szulc -menetelmää (EKS-menetelmä), jolla indeksit saadaan transitiivisiksi.

Eurostat on laatinut OVP-menetelmäoppaan, jossa esitetään ostovoimapariteettien laadinnan eri vaiheessa käytetyt menetelmät, puuttuvan perusaineiston ja puuttuvien pariteettien estimoinnissa käytetyt menetelmät mukaan luettuina. Menetelmäopasta tarkistetaan aina kun menetelmiin tehdään tärkeitä muutoksia. Siihen voidaan sisällyttää uusia menetelmiä, joilla parannetaan tietojen laatua ja vähennetään kustannuksia tai tietojen toimittajien työtaakkaa.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Ennen tietojen toimittamista Eurostatille kukin jäsenvaltio tarkistaa tietojensa oikeellisuuden seuraaviin tietoihin perustuen:

enimmäis- ja vähimmäishinnat

keskihinta ja variaatiokerroin

hinnoiteltujen hyödykkeiden määrä perusnimikettä kohti

hinnoiteltujen edustavien hyödykkeiden määrä perusnimikettä kohti

havainnoitujen hintojen määrä hyödykettä kohti

Eurostat suorittaa ennen OVP-tulosten viimeistelemistä aggregaattitasolla ainakin seuraaviin indikaattoreihin perustuvia oikeellisuustarkastuksia:

bruttokansantuotteen ja sen pääaggregaattien tasolla:

BKT:n loppukäyttöjen arvojen ja väestöestimaattien yhdenmukaisuus julkaistujen tietojen kanssa

asukasta kohti laskettujen volyymi-indeksien vertailu nykyisten ja aikaisempien laskelmien välillä

hintatasoindeksien vertailu nykyisten ja aikaisempien laskelmien välillä

kunkin perusnimikkeen tasolla:

BKT:n painorakenteen vertaaminen nykyisten ja aikaisempien laskelmien välillä

puuttuvia tietoja koskeva estimaatti silloin kun sillä on merkitystä

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Eurostat laskee OVP:t jokaiselle kalenterivuodelle.

Eurostat julkaisee lopulliset vuosittaiset tulokset viimeistään 36 kuukauden kuluttua viitevuoden päättymisestä. Julkaistavat tiedot perustuvat Eurostatin käytettävissä viimeistään kolme kuukautta ennen julkaisupäivää oleviin tietoihin. Säännökset eivät vaikuta komission (Eurostat) oikeuteen julkaista ennakkotietoja ennen kuin viitevuoden päättymisestä on kulunut 36 kuukautta. Eurostatin on julkaistava kustakin jäsenvaltiosta aggregoidulla tasolla vähintään seuraavat tiedot:

OVP:t BKT:n tasolla

OVP:t kotitalouksien kulutusmenoista ja todellisesta yksilöllisestä kulutuksesta

hintatasoindeksit suhteessa yhteisön keskiarvoon

BKT, kotitalouksien yksilölliset kulutusmenot ja todellinen yksilöllinen kulutus sekä vastaavat luvut asukasta kohti ostovoimastandardina (OVS) ilmaistuna

Jos tulokset lasketaan suuremmalle ryhmälle maita, Euroopan unionin jäsenvaltioiden OVP:t säilytetään siitä huolimatta (kiinnitys-periaate). Lopullisia julkaistuja OVP:ja ei tarkisteta. Tietyistä virheistä julkaistaan kuitenkin korjatut tulokset. Poikkeuksellisia yleisiä tarkistuksia voidaan tehdä, jos EKT95:n peruskäsitteisiin on tehty sellaisia muutoksia, että ne vaikuttavat OVP-tuloksiin ja sen myötä jonkin jäsenvaltion BKT:n volyymi-indeksiin enemmän kuin yhden prosenttiyksikön verran.

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Eurostat julkaisee Statistic in Focus -sarjassa:

lopulliset OVP-tulokset viitevuodesta 36 kuukauden sisällä (t+36) ja alustavat OVP-tulokset viitevuodesta 12 kuukauden sisällä (t+12)

BKT:n volyymi-indeksiä koskevat ennusteet viitevuodesta 5 kuukauden sisällä (t+5) yksityisestä kulutuksesta tuloksia eri tuoteryhmittäin

Eurostatin verkkopalvelu:

em. Statistics in Focus -julkaisut

BKT, kotitalouksien yksilölliset kulutusmenot ja todellinen yksilöllinen kulutus sekä vastaavat luvut asukasta kohti ostovoimastandardina ilmaistuna

OVP:t ja hintatasoindeksit vuodesta 1995 lähtien

Tilastokeskuksen verkkopalvelu:

tilastokeskus.fi: hintavertailutuloksia eri tuoteryhmittäin

Tilastokeskuksen PX-Web-tietokantataulukko: yksityisen kulutuksen kokonaishintatasoa kuvaava indeksisarja

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Eurostatin koordinoimassa ostovoimapariteettiohjelmassa koko yksityisen kulutuksen "hyödykekori" sisältää lähes 3000 erilaista hyödykettä. Eri maiden hintatietojen vertailukelpoisuutta edistää yhteiset luokitukset ja yhdessä sovitut hyödykekorit.

Kulutuksen osalta hyödykekorin painorakenne muodostetaan todellisen kulutuksen mukaiseksi.

OVP-tulosten ajallista vertailua tulisi kuitenkin välttää.

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Hyödykekorit muuttuvat vaihtuvat ajan myötä. Siksi OVP-tuloksia ei suositella käytettäväksi hintamuutosten tarkasteluun pitkällä aikavälillä.

Suositeltavat käyttötarkoitukset:

volyymivertailut poikkileikkaustarkasteluna

maiden asettaminen ryhmiin volyymi-indeksien mukaan

hintatatasovertailut poikkileikkaustarkasteluna

Ei suositeltavia käyttötarkoituksia:

maiden asettaminen tarkkaan suuruusjärjestykseen volyymi-indeksien mukaan

kansantalouksien kasvun mittaukset

teollisuuden tuotos- ja tuottavuusvertailut

hintatasovertailut tuotetasolla

valuutan yli- ja aliarvostukset

Lähde: Eurostat; Kansainvälinen hintavertailu, Tilastokeskus

Lisätietoja: Harri Kananoja (09) 1734 3567, Tomi Liimatainen (09) 1734 3490, kvhintavertailu.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Kari Molnar

Päivitetty 28.6.2010

Julkaisun sisällysluettelo (Kansainvälinen hintavertailu 2009)

Viittausohje:

Tilasto: Kansainvälinen hintavertailu [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-8379. 2009, Laatuseloste: Kansainvälinen hintavertailu . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 26.5.2012].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/kvhv/2009/kvhv_2009_2010-06-28_laa_001_fi.html.