Tämä tilasto on lakkautettu.

Tilastosta ei enää tuoteta uusia tietoja.

Laatuseloste: Luottokantatilasto

1. Tilastotietojen relevanssi

Tilastosta ilmenee luottokannan ja uusien antolainojen jakaantuminen luotonantaja- ja luotonsaajasektoreittain, luotonsaajatoimialoittain, rahoitusvaateittain sekä luoton käyttötarkoituksen mukaan. Luottokantaan sisältyvät kaikkien tilastoon kuuluvien kotimaisten luotonantajasektoreiden myöntämät luotot kotimaahan ja ulkomaille. Luottokanta koostuu euromääräisestä ja muun valuutan määräisestä luottokannasta, jotka ilmoitetaan erikseen. Luottokantaan luetaan vaateista antolainaus, joukkovelkakirjat ja rahamarkkinapaperit.

Tilastokeskus kerää myös tietoja pienlainayritysten toiminnasta osana luottokantatilastoa. Pienlainayrityksiltä kerätään tiedot neljänneksen aikaisista uusista luotoista, niihin kohdistuvista kuluista, uusien luottojen keskimääräisestä maturiteetista, neljänneksen lopun luottokannasta ja neljänneksen aikaisesta asiakaslukumäärästä. Uudet luotot sekä kantatiedot sisältyvät pienalainayritysten osalta myös varsinaisen luottokantatilaston lukuihin.

Luottokantatilasto on keskeinen lähdeaineisto muun muassa Tilastokeskuksen laatimalle neljännesvuosi- ja vuosirahoitustilinpidolle sekä EMU-alijäämä ja -velkatiedoille.

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Rahalaitosten eli talletuspankkien ja muiden rahoitusta välittävien rahalaitosten luottokantatiedot saadaan suoraan Suomen Pankin rahalaitosten tilastotiedonkeruusta. Tiedot toimitetaan neljänneksittäin Tilastokeskukseen aggregoituina. Toimitettavien tietojen osalta Suomen Pankin rahalaitostilaston ja Tilastokeskuksen luottokantatilaston käsitteet ja määritelmät ovat yhtenäisiä. Tarkempia tietoja Suomen Pankin tiedonkeruusta löytyy osoitteesta www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/tase_ja_korko/index.htm.

Tilastokeskus kerää kaikkien neljännesten osalta luottokantatiedot muilta tiedonantajasektoreilta kuin rahalaitoksilta, joita ovat vakuutusyhtiöt, muut rahoituslaitokset, valtio ja muut sosiaaliturvarahastot kuin eläkesäätiöt. Eläkesäätiöiden luottokantatiedot kerätään kerran vuodessa neljännen neljänneksen lopun tilanteesta. Eläkesäätiöiden luottokantatiedot vyörytetään tuleville neljänneksille eli tiedot ovat jokaisen vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen osalta mukana edellisen vuoden lopun tietoina. Tiedot kerätään Excel-lomakkeella.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Tiedot perustuvat tiedonantajien Tilastokeskukselle toimittamiin tietoihin. Tulleet tiedot tarkistetaan vertailutietoja ja edellisten neljännesten tietoja hyväksi käyttäen. Tiedot voivat myöhemmin tarkentua, mikäli tiedonantajat tarkentavat jo toimitettuja tietoja tai jos tiedoissa havaitaan virhe. Tilastossa ei siten tapahdu systemaattista edellisen neljänneksen tietojen tarkentumista.

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tilasto on neljännesvuositilasto. Tietojen valmistumisaika on noin 2,5 kuukautta tilastointiajankohdasta.

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Tietoja julkaistaan Tilastokeskuksen internet-sivulla www.tilastokeskus.fi/til/lkan/index.html.

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Luottokannasta on saatavissa eripituisia aikasarjoja. Aikasarjat katkeavat osittain tilaston tietosisällön muuttumisen tai luokitusmuutosten takia.

Luottokantatilastoa on laadittu vuodesta 1948 lähtien. Tilastokeskus on laatinut luottokantatilastoa vuodesta 1971 lähtien aluksi puolivuosittain, vuodesta 1979 vuoteen 1992 kerran vuodessa vuoden vaihteen tilanteesta ja vuodesta 1993 alkaen neljännesvuosittain. Vuoden 1979 alusta vuoden 1992 loppuun Tilastokeskus laati myös neljännesvuosittaista luottovirtatilastoa. Luottovirrat kuvasivat luottomarkkinoilla tapahtuvia luottojen nostoja ja kuoletuksia neljänneksen aikana ja luottokantaa neljänneksen lopussa. Luottovirroissa oli otanta-pohjainen tiedonkeruu. Luottovirta- ja luottokantatilastot yhdistettiin neljännesvuosittaiseksi luottokantatilastoksi vuoden 1993 alussa. Neljännesvuosittaisessa luottokannassa kantatiedot ja uudet luotot jatkoivat sisällöltään aikasarjoja. Kuoletustietoja ei sen sijaan enää kerätä.

Vuodesta 2008 lähtien Tilastokeskus on kerännyt myös tietoja pienlainayritysten toiminnasta osana luottokantatilastoa.

Vuosina 1979–2008 Tilastokeskus laati myös alueellista luottokantatilastoa. Tilastosta ilmenee maakunnittain yleisöluottojen jakaantuminen luotonantaja- ja luotonsaajasektoreittain, luotonsaajatoimialoittain sekä asuntoluottojen jakaantuminen. Tietoja kotitaloussektorin velkojen alueellisesta jakautumisesta julkaistaan nykyään Tilastokeskuksen Velkaantumistilastossa osoitteessa www.tilastokeskus.fi/til/velk/index.html. Määrittely- ja käsite-erojen vuoksi tilaston tiedot voivat poiketa alueellisesta luottokantatilastosta.

Uusi toimialaluokitus TOL 2008 otettiin käyttöön luottokantatilastossa tilastovuoden 2009 1. neljänneksen tiedoista lähtien, jonka vuoksi toimiala-aikasarjat katkeavat kyseisenä ajankohtana.

Vuoden 2010 2. neljänneksestä alkaen luottokantatilaston sisältöä muutettiin tiedonkeruu-uudistuksen yhteydessä. Rahalaitosten luottotiedot saadaan nykyisin suoraan Suomen Pankin tilastotiedonkeruusta. Tiedonkeruu-uudistuksen yhteydessä tehdyt tilaston tietosisältöön vaikuttavat muutokset on lueteltu alla. Jos toisin ei ole mainittu, niin muutoksia ei ole korjattu takautuvasti vanhoihin aikasarjoihin.

Joukkovelkakirjat ja rahamarkkinapaperit

Aikaisemmin luottokantatilastoon ovat kuuluneet vain sijoitusomaisuusjoukkovelkakirjat. Uudistuksen yhteydessä vanhasta sijoitusomaisuusjoukkovelkakirjojen käsitteestä luovuttiin ja uusi luokitus jakaa velkapaperit joukkovelkakirjoihin ja rahamarkkinapapereihin. Uusi määritelmä kattaa siten kaikki joukkovelkakirjat sekä myös jälkimarkkinakelpoiset rahamarkkinavaateet.

Tietoja muista kuin sijoitusomaisuusjoukkovelkakirjoista ja rahamarkkinapapereista on joiltain osin kerätty myös aikaisemmin Rahoitustilinpitoa varten, mutta ne eivät sisälly luottokantatilastoon ennen ajankohtaa 2010/Q2.

Muut vaadeluokituksen muutokset

– Vekseleitä, suoria velkakirjalainoja ja valtion varoista välitettyjä lainoja ei enää eritellä luottokantatilastossa, vaan ne sisältyvät muihin lainoihin. Muutos on tehty myös takautuvasti vanhoihin aikasarjoihin

– Luottokorttiluotot eritellään jatkossa luottokantatilastossa omana vaateenaan. Vanhoissa aikasarjoissa luottokorttiluotot sisältyvät muihin lainoihin.

Uudet luotot

– Tili- ja luottokorttiluottojen osalta neljänneksen aikaiset uudet nostetut luotot vastaavat kyseisen neljänneksen lopun kantatietoa.

– Sellaisesta lainan uusinnasta, jossa lainan kokonaismäärä ylittää uusinnan kohteena olevan lainan määrän, kirjataan uusiin nostoihin vain vanhan lainan ylittävä osuus.

– Uudet luotot kerätään jatkossa vain antolainojen osalta eli joukkovelkakirjojen ostot eivät sisälly enää tilastoon. Muutos on tehty myös takautuvasti vanhoihin aikasarjoihin.

Sektoriluokitus

– Uudistuksen yhteydessä luottokantatilaston sektoriluokitusta supistettiin, jonka vuoksi seuraavat alasektorit poistettiin: ’S.1411 Maatilataloudenharjoittajien kotitaloudet’, ’S.1419 Muut elinkeinonharjoittajien kotitaloudet’, ’S.13131 Kunnat’, ’S.13132 Kuntayhtymät’, ’S.13133 Ahvenanmaan maakuntahallinto’, ’S.151 Valtionkirkot’, ’S.152 Muut voittoa tavoittelemattomat yhteisöt’.

Käyttötarkoitusluokitus

– Uudistuksen yhteydessä luottokantatilaston käyttötarkoitusluokitusta supistettiin. Jatkossa asuntoluottoja ei jaeta enää erikseen ’asuinrakennuksiin’ ja ’osakkeisiin ja osuuksiin’.

– Luottojen jakaantuminen käyttötarkoituksittain kerätään jatkossa ainoastaan kotitalouksien ja voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen osalta.

Muut muutokset

– Talletuspankkien väliset tililuotot eivät sisälly enää luottokantaan.

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Myös Suomen Pankki kerää ja julkaisee rahalaitosten eli talletuspankkien ja muiden rahoitusta välittävien rahalaitosten luotonantotietoja. Tietoja käytetään myös Tilastokeskuksen luottokantatilaston lähdeaineistona. Rahalaitosten luottotiedot ovatkin siten Suomen Pankin ja Tilastokeskuksen tilastojen välillä täysin yhtenäiset. Myös luottokantatilaston yleiset käsitteet ja määritelmät ovat yhtenäisiä Suomen Pankin tilaston kanssa. Suomen Pankki julkaisee tiedot kuukausittain ja Tilastokeskus vuosineljänneksittäin.

Vaikka Suomen Pankin ja Tilastokeskuksen tilastot sisältävät paljon vastaavia tietoja, täydentävät tilastot myös toisiaan. Suomen Pankki julkaisee myös mm. rahalaitosten lainojen korko- ja maturiteettitietoja. Tilastokeskus kerää puolestaan luottokantatietoja myös muilta luotonantajasektoreilta, joita ovat vakuutusyhtiöt, muut rahoituslaitokset, valtio ja sosiaaliturvarahastot.

Luottokantatilasto kuvaa vain kotimaista luotonantoa. Esimerkiksi kotimaisten yritysten kohdalla on huomioitava, että noin kolmannes niiden yhteenlasketusta luottokannasta on ulkomaiden myöntämiä lainoja. Tietoja ulkomailta Suomeen myönnetyistä lainoista on saatavilla Suomen Pankin Maksutasetilastosta osoitteessa www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/maksutase/index.htm.


Lähde: Luottokanta, 4. neljännes 2010. Tilastokeskus

Lisätietoja: Kerttu Helin (09) 1734 3330, Paula Paavilainen (09) 1734 3539, rahoitusmarkkinat@stat.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ari Tyrkkö


Päivitetty 22.3.2011

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Luottokanta [verkkojulkaisu].
ISSN=2342-2602. 4. vuosineljännes 2010, Laatuseloste: Luottokantatilasto . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 23.3.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/lkan/2010/04/lkan_2010_04_2011-03-22_laa_001_fi.html