Julkaistu: 9.7.2008

Perheviljelmien tulojen kehitys kaksijakoista 2000-luvulla

Maidontuottajien maatalouden verotettavat tulot maitolitraa kohti ovat selkeästi menneet positiiviseen suuntaan tällä vuosituhannella, mutta lihasikojen tuottajien sikapaikkaa kohti lasketut tulot ovat olleet alamäessä koko 2000-luvun.Viljantuottajien maatalouden veronalaiset tulot ovat viljahehtaaria kohti niin ikää alentuneet viisi prosenttia vuodesta 2000 vuoteen 2006. Sokerijuurikkaan tuottajien tulot juurikashehtaaria kohti laskivat vuoteen 2005 saakka, mutta näyttävät oheisen kuvion perusteella kasvaneen huimasti jakson viimeisenä vuotena. Kasvupyrähdys johtuu siitä, että sokerijuurikkaan tilakohtainen pinta-ala laski vuonna 2006 keskimäärin kolme hehtaaria, eli kun jakajaa pienennetään niin osamäärä kasvaa. Itse asiassa kävi niin, että sokerijuurikkaan myyntitulot vuonna 2006 alenivat edellisvuodesta noin 3400 euroa juurikastilaa kohti, mutta kohonneet maataloustuet ja muista tuotteista saadut tulot eivät ainoastaan kompensoineet juurikastulojen menetyksiä, vaan myös kasvattivat verotettavia tuloja. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen julkaisemasta vuoden 2006 Maa- ja metsätalousyritysten taloustilastosta.

Viljelijäpuolisoiden yhteenlaskettu maatalouden verotettava tulo tuotantoyksikköä kohti vuosina 2000-2006 (Vuosi 2000 = 100)

Viljelijäpuolisoiden yhteenlaskettu maatalouden verotettava tulo tuotantoyksikköä kohti vuosina 2000-2006 (Vuosi 2000 = 100)

Tuotantosuuntien välinen tarkastelu tehtiin kokonaan uudella tavalla. Tarkastelun kohteeksi valittiin sellaiset maatilarekisteriin kuuluvat maatilat, joiden viljelyoikeuden haltijana ja maataloudesta verovelvollisena toimi luonnollinen henkilö yhtäjaksoisesti vuodesta 2000 vuoteen 2006. Tällaisia maatilayrityksiä oli kyseisellä jaksolla kaikkiaan 53837. Tästä joukosta poimittiin tarkempaan analyysiin sellaiset yritykset, jotka täyttivät ainakin yhden seuraavista ehdoista:
a) tilalla oli yhtäjaksoisesti seitsemänä vuotena yli 10 lypsylehmää,
b) tai yhtäjaksoisesti yli 100 lihasikaa,
c) tai yhtäjaksoisesti yli 30 hehtaaria viljakasveja,
d) tai yhtäjaksoisesti yli viisi hehtaaria sokerijuurikasta.
Ehdon täyttäviä maatilayrityksiä oli Suomessa kaikkiaan 15285.Valintakriteerien määrittelyssä tähdättiin siihen, että paneeliin tulevat yritykset edustaisivat ainakin kotieläintilojen osalta vähintään yhden henkilön työllistävää maatilayritystä. Paneeliin valikoituneiden viljatilojenkin peltoala vuonna 2006 oli jo yli 82 hehtaaria, joten ne olivat peltoalansa puolesta huomattavasti keskikokoa suurempia. Myös juurikastilojen keskikoko oli lähes 60 hehtaaria. Tällä valintamenettelyllä eliminoitiin myös tuotantosuunnan vaihtumisen vaikutukset tuloksiin.

Vaikka lihasikojen tuottajien maatalouden tulos on suhteellisesti alentunut koko 2000-luvun, niin absoluuttisesti näiden yritysten tulos on korkein vertailun kohteena olevista tuotantosuunnista vuonna 2006, lähes 47500 euroa yritystä kohti. Seuraavaksi korkein tulos on lypsykarjatiloilla, 41400 euroa, kun taas alhaisin viljatiloilla, 26000 euroa. Lihasikalaa hoitava viljelijäperhe saa siten palkakseen ja omien pääomien koroksi 500 lihasian hoidosta ja 78 peltohehtaarin viljelystä noin 21500 euroa enemmän kuin 82 hehtaarin viljatilallinen. Sikatilojen tuotantopääoman verotusarvo vuonna 2006 oli 234000 euroa, yli kaksi kertaa suurempi kuin viljatiloilla. Jos ja kun pääomille pitäisi saada myös korkoa, niin palkka sikojen hoitamisesta jää vaatimattomaksi. Tätä taustaa vasten lihasikojen tuotannon kriisi on hyvin ymmärrettävissä. Paneelin lypsykarjatilojen keskimääräinen lehmäluku vuonna 2006 oli 25 lypsylehmää, joka sekin vaatii vähintään yhden henkilön työpanoksen jokaisena viikon päivänä. Joka tapauksessa sekä lypsykarja- että sikatalousyrittäjät ovat 2000 luvulla investoineet ja kasvattaneet voimakkaasti tuotantoaan. Lehmäluku on kasvanut neljällä lypsykarjatilaa kohti ja lihasikojen lukumäärä yli sadalla lihasialla yritystä kohti. Tarkempia tietoja aiheesta löytyy tilaston katsauksen luvusta 5, 'Tilaston vaihtuva teema'.

Tilaston metsätaloutta käsittelevässä osassa kuvataan nyt ensimmäistä kertaa kaikkien yksityismetsänomistajien puunmyyntituloja, sekä metsän kasvatuksesta ja hoidosta johtuvia menoja metsänomistajien verotilinpäätösten tietojen pohjalta. Tietoja on ryhmitelty metsänomistajan juridisen muodon mukaan, maakunnittain, sekä sen mukaan onko metsänomistaja myös maatalouden harjoittaja. Maatalouden verovelvolliset on jaettu ns. aktiivitilallisiin ja passiivitilan omistajiin. Siten tilastossa kuvataan nyt ensimmäistä kertaa myös ns. kaupunkilaismetsänomistajien metsätalouden tuloksia. Koko yksityismetsätalouden puunmyyntien hankintatyöllä vähennetty arvo vuonna 2006 oli 1026 miljoonaa euroa. Tästä aktiivisten maatilayrittäjien osuus oli 334 miljoonaa euroa, passiivimaatilan omistajien 212 miljoonaa euroa ja ns. kaupunkilaismetsänomistajien 481 miljoonaa euroa. Yrityskohtaiset tulokset esitellään tilastokatsauksen metsätaloutta käsittelevässä osassa.


Lähde: Maa- ja metsätalousyritysten taloustilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Hannu Maliniemi (09) 1734 2796, etunimi.sukunimi@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ari Tyrkkö

Julkaisu pdf-muodossa (517,1 kt)

Katsaukset
Taulukot

Tietokantataulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 9.7.2008

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Maa- ja metsätalousyritysten taloustilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-304X. 2006. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 18.11.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/mmtal/2006/mmtal_2006_2008-07-09_tie_001_fi.html