5. Tilaston vaihtuva teema: Perheviljelmien talous vuosina 2000–2006

Perheviljelmillä tarkoitetaan tässä luvussa juridiselta muodoltaan luonnollisten henkilöiden omistamia maatilayrityksiä, toisin sanoen samaa yritysjoukkoa joka on tarkastelun kohteena henkilöverotusta koskevassa osassa. Tällaisten yritysten lukumäärä vuonna 2000 oli hieman yli 70000. Seitsemässä vuodessa yritysten määrä alentui 59300:n. Viljelijöiden keski-ikä vuonna 2000 oli 47 vuotta, kun vuonna 2006 se oli 49 vuotta. Ellei sukupolvenvaihdosten määrä tule jatkossa lisääntymään, niin viljelijöiden keski-ikä kasvaa edelleen, tai perheviljelmien lukumäärä tulee alenemaan vanhempien viljelijöiden lopettaessa tuotannon. Perheviljelmien viljelty peltoala on kasvanut seitsemässä vuodessa 27.7 hehtaarista 33,4 hehtaariin: 5.7 hehtaarin kasvusta vuokrapellon osuus oli 2.45 hehtaaria.

Perheviljelmien taloudellisen kehityksen seuraamista varten tilastoaineistosta muodostettiin ns. paneeliaikasarja, jossa sama yritys on mukana koko seitsemän vuoden jakson. Toisin sanoen tuotantonsa lopettaneiden ja aloittaneiden yritysten tiedot eivät vaikuta paneelitarkastelussa tuloksiin. Vuodesta 2000 vuoteen 2006 toimi Suomessa yhtäjaksoisesti kaikkiaan 53837 luonnollisen henkilön omistamaa maatilayritykstä. Siten noin 16000 yritystä joko lopetti tuotantonsa, tai yrityksen juridinen muoto vaihtui joko kuolinpesäksi, verotusyhtymäksi tms. Toisaalta yli 5000 uuden maatilayrityksen täytyi aloittaa toimintansa kyseisellä ajanjaksolla, koska jakson lopulla yritysten määrä oli tuo em. 59300. Uusi yritys joko vaihtoi juridista omistajaryhmää esimerkiksi kuolinpesästä perheviljelmäksi, tai aloitti kokonaan uutena yrityksenä. Tästä paneelista käytetään nimitystä 'tilapaneeli' , koska valintakriteeri oli maatilayrityksen yhtäjaksoinen toiminta seitsemän vuoden ajan ja kuuluminen omistajaryhmään 'luonnollinen henkilö'.

Vaikka tilajoukko pysyy samana, niin taloudelliseen tulokseen vaikuttavien johtopäätösten teko on silti hankalaa, koska tilojen tuotantosuunta voi vaihtua kesken tarkastelujakson. Esimerkiksi tilapaneeliin kuuluneista yrityksistä vuonna 2000 harjoitti lypsykarjataloutta maatilarekisterin mukaan 17399 yritystä, kun 2006 niitä oli enää 12928. Samalla jaksolla viljatilojen määrä kasvoi 17866 tuhannesta 22742 tuhanteen. Näin tarkastellen esimerkiksi lypsykarjatilojen tulojen kasvu ei johdu yksin tilojen kasvattamisesta, vaan tässä tapauksessa tulojen kasvuun vaikuttaa pienempien lypsykarjayritysten tuotantosuunnan vaihtuminen esimerkiksi viljatilaksi. Joka tapauksessa tämä 53837 yrityksen tilapaneeli antaa paremman kokonaiskuvan kaikkien maatalousyritysten tulosten kehityksestä kuin että tarkasteltaisiin vain kaikkien maatilayritysten keskiarvoja. Tilapaneelin henkilöverotukseen perustuvat tiedot on esitetty tietokantatauluissa EU-tukialueittain ja tuotantosuunnittain sisältäen vuodet 2000–2006 ja yrityskohtaiset tulokset samoilla luokittelijoilla vuodesta 2004 vuoteen 2006.

Edellä mainittujen ongelmien ratkaisemiseksi lähdettiin tästä 53837 yrityksen tilapaneelista etsimään sellaisia maatilayrityksiä, jotka edustaisivat mahdollisimman hyvin suomalaisia perheviljemiä. Valintakriteerien määrittelyssä tähdättiin siihen, että tähän pienempään paneeliin tulevat yritykset edustaisivat ainakin kotieläintilojen osalta vähintään yhden henkilön työllistävää maatilayritystä. Yli 10 lehmän lypsykarjatila työllistää varmasti ainakin yhden ihmisen, kuten myös yli 100 lihasian sikala, mutta 30 hehtaarin viljatilaa toki voidaan hoitaa sivutoimisesti varsinkin ulkopuolista urakointia käytettäessä. Tällaiset viljatilat ja yli 5 hehtaarin sokerijuurikastilat ovat kuitenkin vähintään keskikokoisia suomalaisia kasvinviljelytiloja, joten tällä perusteella on asiallista tarkastella myös niiden tuloksia omina ryhminään. Tältä pohjalta lähdettiin hakemaan mahdollisimman homogeenistä ja edustavaa yritysjoukkoa. Valintakriteeriksi asetettiin jonkin seuraavista ehdoista:
a) tilalla oli oltava yhtäjaksoisesti seitsemänä vuotena yli 10 lypsylehmää,
b) tai yhtäjaksoisesti yli 100 lihasikaa,
c) tai yhtäjaksoisesti yli 30 hehtaaria viljakasveja,
d) tai yhtäjaksoisesti yli viisi hehtaaria sokerijuurikasta.
Tällaisia maatilayrityksiä vv. 2000–2006 oli Suomessa kaikkiaan 15285. Tästä yritysjoukosta käytetään jatkossa nimitystä ' tuotantopaneeli ', koska siihen valitut yritykset on tulleet valituksi tuotannon perusteella. Tälläkään tavalla valitut yritykset eivät tietenkään voi olla täysin homogeenisia (Suomesta tuskin löytyy kahta samanlaista maatilaa): yritys saattoi täyttää kaksi tai jopa useampia edellä mainituista kriteereistä, joten se olisi voitu valita useampaa ryhmään. Tilalla saattoi olla yli 100 lihasikaa ja viljaa saattoi kasvaa yli 30 hehtaarin alalla jokaisena seitsemänä vuotena. Useampaan ryhmään kuulumisen edellytykset täyttävälle tilalle määriteltiin tuotantosuuntaryhmä seuraavasti (oheinen taulukko): jos tila oli niin monipuolinen, että se olisi voitu valita mihin tahansa ryhmään tuotantonsa puolesta, niin se valittiin sikatilaksi, eli jos tilalla olisi ollut seitsemänä vuotena yli 10 lehmää, yli 100 lihasikaa, viljaa yli 30 ha ja sokerijuurikasta yli 5 ha (kombinaatio 15 oheisessa taulussa). Tosin tällaisia tiloja ei ollut vaikka se periaatteellisesti olisikin mahdollista. Jos maatilayritys täytti joka vuosi sekä vilja- että sokerijuurikasyrityksiltä vaaditut kriteerit (kombinaatio 10 oheisessa taulukossa), niin tuotantosuunnaksi määriteltiin sokerijuurikas.

Oheisella taulukolla halutaan ilmentää lähinnä perheviljelmien erikoistumista. Taulukossa on esitelty kaikki mahdolliset tuotantopaneelin tuotantosuuntakombinaatiot. Vuosina 2000 ja 2006 tehtiin erikseen kaikille luonnollisten henkilöiden omistamille yrityksille vastaava tarkastelu, eli katsottiin kuinka moni maatilayritys olisi kyseisinä vuosina täyttänyt samat kriteerit mitkä tuotantopaneelin tiloille asetettiin koko seitsemän vuoden ajanjaksolle. Esimerkiksi kun vuonna 2000 luonnollisten henkilöiden omistamia maatilayrityksiä oli 70083, niin kyseisenä vuonna 26280 yritystä olisi täyttänyt ainakin jonkin em. kriteereistä. Kun vuonna 2000 maatilarekisterissä reiluille 20000 luonnollisen henkilön omistamalle maatilalle tuotantosuunnaksi oli määritelty lypsykarjatalous, niin näistä 14580 oli oheisen kategoria mukaan 'puhtaasti' yli 10 lypsylehmän tiloja. Ts. näillä tiloilla ei ollut yli 100 lihasikaa, yli 30 ha viljaa tai sokerijuurikasta yli 5 hehtaaria. Sensijaan vuonna 2000 oli 646 sellaista maatilayritystä joilla oli yli 30 ha viljaa ja yli 5 ha sokerijuurikasta, mutta ei sikoja eikä lehmiä ainakaan niin paljoa että em. kriteerit olisivat täyttyneet. Maatilarekisterin tuotantosuunnan määrittelee viljelijä itse tukihakemuslomakkeella, joten lypsykarjatilan kriteeri voi jonkun viljelijän mielestä täyttyä jo yhden lehmän omistuksella: käyhän navetassa isännän mielestä silloinkin 'yksi hännän huiske'.

Suomalaiset perheviljelmät ovat varsin erikoistuneita. Toisin sanoen useamman kotieläinlajin tilat ovat harvinaisia ainakin näissä kokoluokissa mitä tämä tilapaneeli edustaa. Sellaisten yli 10 lypsylehmän tilojen joilla olisi myös yli 100 lihasikaa, lukumäärä on pudonnut vuonna 2006 alle kymmeneen. Sen sijaan voidaan sanoa, että on huomattavasti yleisempää, että yli 100 lihasian perheviljelmällä on myös yli 30 ha viljaa, kuin että vilja-ala jäisi tällaisella lihasikatilalla alle 30 hehtaariin. Kun vuonna 2000 oli kaikkiaan hieman alle 1580 yli 100 lihasian kriteerit täyttävää perheviljelmää, niin ainoastaan 256 näistä ei täyttänyt miltään muulta tuotantosuunnalta vaadittua kriteeriä. Sen sijaan esimerkiksi sikatiloista myös viljatilan kriteerit täyttäviä löytyi 1034 yritystä. Oheisen taulukon perusteella voidaan todeta, että sianlihan ja viljantuotannon yhdistämisen lisäksi hyvin yleistä on, että myös maitotilat tuottavat viljaa ja että viljatiloilla tuotetaan myös sokerijuurikasta. Mutta kaiken kaikkiaan tuotanto on hyvin erikoistunutta, kun vuonna 2006 tilapaneeliin kuuluvista tiloista kyseisenä vuonna kriteerin täyttäviä yrityksiä oli 20869, niin niistä 17900 yritystä täytti vain yhden kriteerin neljästä, siis lähes 86 prosenttia.

Tuotantopaneeliin kuuluvan maatilayrityksen tuotantosuunnan määräytyminen erilaisissa kombinaatiotilanteissa. Lisäksi kaikkien luonnollisten henkilöiden omistamien maatilayritysten jako tuotantosuuntiin erikseen vuonna 2000 ja 2006

Kaikki mahdolliset tuotantokombinaatiot ==> ryhmän valinta 1.Leh-miä yli 10 2.Siko-ja yli 100 3.Viljaa yli 30 ha 4.S-jjuurikasta yli 5 ha Vuonna 2000 kaikista (70083) yrityksistä Vuonna 2006 kaikista (59281) yrityksistä Tuotantopaneeli vuodet 2000–2006 (15285)
1 ==> 1.Lypsykarja kyllä 14 580 9 005 8113
2 ==> 2.Sikatalous kyllä 465 256 121
3 ==> 3.Vilja kyllä 6 888 7 771 5017
4 ==> 4.Sokerijuurikas kyllä 1 222 868 825
5 ==> 2.Sikatalous kyllä kyllä ... ... 0
6 ==> 1.Lypsykarja kyllä kyllä 1 064 1 237 328
7 ==> 1.Lypsykarja kyllä kyllä 114 50 46
8 ==> 2.Sikatalous kyllä kyllä 1 139 1 034 427
9 ==> 2.Sikatalous kyllä kyllä 46 27 8
10==> 4.Sokerijuurikas kyllä kyllä 646 551 328
11==> 2.Sikatalous kyllä kyllä kyllä 13 5 ...
12==> 2.Sikatalous kyllä kyllä kyllä 0 0 0
13==> 1.Lypsykarja kyllä kyllä kyllä 35 19 6
14==> 2.Sikatalous kyllä kyllä kyllä 66 44 10
15==> 2.Sikatalous kyllä kyllä kyllä kyllä 0 0 0
Yhteensä         26 280 20 869 15 285

Seuraavaksi tarkastellaan paneeliin valittujen perheviljelmien taloudellista kehitystä. Yksityiskohtaiset tiedot löytyvät paneeliaineistoja koskevista tietokantatauluista. Koska ainoastaan henkilöverotiedot on käytettävissä vuodesta 2000 saakka, niin aluksi keskitytään niistä saatavaan informaatioon. Luvun lopussa tuloksia tarkastellaan yritysaineistosta saatavan informaation pohjalta.

Alueellinen tarkastelu on tehty ainoastaan EU-tukialuejaon mukaan. Tuotantopaneelin tiloista 92 prosenttia sijoittuu C2 tukialueelle ja sen eteläpuolelle. Molemmilla B ja C2 alueilla on noin 29 prosenttia tiloista, kun 19 prosenttia sijoittuu C1 alueelle ja vajaa 15 prosenttia A alueelle. Yli 10 lypsylehmän tiloja löytyy kaikilta tukialueilta, yli 30 ha viljatiloja muilta paitsi C4 alueelta. Sianlihatilat löytyvät pääosin C2 alueen eteläpuolelta kun sokerijuurikasta viljellään pääasiassa C1 alueen eteläpuolella. Muutoin kaikki alueelliset tarkastelut löytyvät tilaston tietokantatauluista.

Seuraava taulukko perustuu henkilövero- ja maaseutuelinkeinorekisterin tietoihin. Tilapaneeliin kuuluvien perheviljelmien puolisoiden yhteenlaskettu maatalouden verotettava tulo, jonka voidaan ajatella jäävän viljelijäperheen palkaksi ja omien pääomien koroksi, kasvoi seitsemän vuoden jaksolla 2946 euroa yritystä kohti. Tuotantopaneelin lypsykarjatiloilla maatalouden tulot kasvoivat vertailun kohteena olevista ryhmistä voimakkaimmin, yli 15000 euroa. Maatalouden tulojen osuus puolisoiden saamasta veronalaisista tuloista kasvoi niinikää lypsykarjatiloilla hieman, 73,5 prosentista 76,1 prosenttiin. Samalla jaksolla lypsykarjatilojen viljelty peltoala kasvoi 41 hehtaarista 49,1 hehtaariin. Keskimääräinen maitotuotos kasvoi 150857 litrasta 192636 litraan, eli lähes 42000 litraa. Lypsykarjatiloilla maitolitraa kohti jaettu maatalouden tulo kasvoi 0.18 eurosta 0.22 euroon (22 prosenttia) seitsemän vuoden jaksolla. Tilapaneelin lypsykarjatilojen tuottama maitomäärä oli vuonna 2006 liki 75 prosenttia koko valtakunnassa tuotetusta maidosta, joten tuotantopaneelin lypsykarjayritykset antavat luotettavan kuvan maitosektorin talouden kehityksestä 2000–luvulla.

Sianlihan tuotantoa tapahtuu runsaasti myös muilla kuin perheviljelmillä. Toisaalta tilapaneelin vajaat 540000 lihasikaa vastaavat kuitenkin huomattavaa osaa kotieläinrekisterin reiluista 800000 lihasian lukumäärästä. Tuotantopaneelin tilojen sikalukumäärä vuonna 2006 oli noin 280000. Puolisoiden maatalouden verotettavat tulot kohosivat myös sianlihatiloilla 7300 euroa seitsemän vuoden jaksolla. Sikaa kohti laskettu tulo kuitenkin aleni 107 eurosta 97 euroon (9 prosenttia), vaikka myös lihasikojen lukumäärä yritystä kohti kasvoi 379 siasta 493 sikaan. Myös sikatilojen peltoala kasvoi yli 14 hehtaarilla seitsemässä vuodessa keskimäärin 78,3 hehtaariin.

Yli 30 hehtaarin viljatilojen maatalouden tulot kasvoivat keskimäärin vain reilut 500 euroa vv. 2000–2006, vaikka tilojen keskikoko kasvoi 72.5 hehtaarista 82.6 hehtaariin. Tämä tarkoitti, että viljahehtaaria kohti saavutettu tulo aleni jaksolla noin viisi prosenttia.

Sokerijuurkkaan tilakohtainen viljelypinta-ala antaa harhaanjohtavan kuvan jos verrataan keskenään vain jakson alku ja päätösvuotta, jolloin molempina vuosina juurikkaalla ollut pinta-ala oli 14 hehtaaria tilaa kohti. Juurikkaan viljelyala kasvoi vuodesta 2000 vuoteen 2005 noin 17 hehtaariin, mutta sokeripolitiikan seurauksena koko valtakunnan juurikkaan viljelyala aleni vuodesta 2005 vuoteen 2006 kaikkiaan 31200 hehtaarista 23800 hehtaariin, mikä näkyy tilakohtaisen juurikasalan pienentymisenä noin kolmella hehtaarilla. Juurikastilojen peltoala on kuitenkin lisääntynyt muutoin, joten kun kaikki maatalouden tulot jaetaan sokerijuurikasalalla, niin näennäisesti juurikashehtaaria kohti laskettu tulo on kasvanut liki 390 eurolla. Todellisuudessa sokerijuurikkaasta saadut tulot kuitenkin pienenivät, kuten yrityskohtaisista tuloksista voidaan huomata.

Paneelitarkastelu henkilöverotusaineiston ja maaseutuelinkeinorekisterin tietojen pohjalta, vuodet 2000 ja 2006

Vuosi Tilapaneeli yhteensä ja tuotantopaneeli tuotantosuunnittain
    Tilapaneeli Tuotantopaneeli keskimäärin Lypsykarjaa >10 Lihasikoja >100 Viljaa >30 ha Sokerijuur. >5 ha
Maatilayritysten lukumäärä 2000 53 837 15 285 8 547 568 5 017 1 153
2006 53 837 15 285 8 547 568 5 017 1 153
Muutos 00-06 0 0 0 0 0 0
01 Valtionveronalai-set tulot eur./puolisot yht. 2000 36 619 43 957 36 554 55 834 53 446 51 702
2006 48 224 60 081 54 646 67 651 64 454 77 620
Muutos 00-06 11 605 16 124 18 092 11 817 11 008 25 918
03 Maatilatalouden tulot eur./puolisot yht. 2000 18 219 31 271 30 767 44 716 31 435 27 662
2006 21 165 41 161 45 953 52 644 33 151 34 833
Muutos 00-06 2 946 9 890 15 186 7 928 1 716 7 171
03.1 Maatalouden ansio ja pääomatulo eur./puolisot yht. 2000 14 878 26 902 26 882 40 606 25 997 24 237
2006 17 387 35 980 41 595 47 955 26 510 29 668
Muutos 00-06 2 509 9 078 14 713 7 349 513 5 431
Maatalouden tulojen osuus valtionveronalaisista tuloista % 2000 40,6 61,2 73,5 72,7 48,6 46,9
2006 36,1 59,9 76,1 70,9 41,1 38,2
Muutos 00-06 -4,6 -1,3 2,6 -1,8 -7,5 -8,7
03a Metsätal. pääomatulo eur./puolisot yht. 2000 3 342 4 368 3 885 4 109 5 438 3 425
2006 3 779 5 180 4 358 4 688 6 641 5 165
Muutos 00-06 437 812 473 579 1 203 1 740
Viljelijän keski-ikä vuotta 2000 46 44 43 43 45 45
2006 50 47 46 45 48 48
Muutos 00-06 4 3 3 2 3 3
Viljelty peltoala ha/tila 2000 30,8 53,0 41,0 64,0 72,5 52,4
2006 34,5 61,9 49,1 78,3 82,6 59,3
Muutos 00-06 3,6 8,9 8,1 14,3 10,1 6,9
Maitotuotos litraa/tila 2000 36 123 86 606 150 857 1 414 5 903 3 454
2006 35 642 108 262 192 636 1 222 1 307 938
Muutos 00-06 -481 21 656 41 779 -192 -4 596 -2 516
Lypsylehmien lukumäärä/tila 2000 5 12 21 0 1 1
2006 5 14 25 0 0 0
Muutos 00-06 0 2 4 0 -1 -1
Lihasikojen lukumäärä/tila laskentahetkellä 2000 10 25 0 379 30 13
2006 10 30 0 493 32 12
Muutos 00-06 0 5 0 114 2 -1
Viljakasvien pinta-ala ha/tila 2000 17,0 29,0 13,0 52,0 55,0 29,0
2006 18,0 33,0 16,0 62,0 59,0 30,0
Muutos 00-06 1,0 4,0 3,0 10,0 4,0 1,0
Sokerijuurikkaan pinta-ala ha/tila 2000 0,0 1,0 0,0 1,0 0,0 14,0
2006 0,0 1,0 0,0 1,0 0,0 14,0
Muutos 00-06 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
Maidontuotanto yhteensä ko tiloilta milj. litraa 2000 1 945 1 324 1 289 1 30 4
2006 1 919 1 655 1 646 1 7 1
Muutos 00-06 -26 331 357 0 -23 -3
Lihasikojen lukumäärä yhteensä laskentahetkellä 2000 538 370 382 125 0 215 272 150 510 14 989
2006 538 370 458 550 0 280 024 160 544 13 836
Uudet sarakeotsikot     Maatalouden tulot euroa/maitolitra Maatalouden tuloteuroa/sikapaikka Maatalouden tulot euroa/vilja ha Maatalouden tulot euroa/sokerij. ha
Puolisoiden yhteenlskettu maatalouden tulo /päätuoteyksikkö 2000     0,18 107,14 472,67 1 731,21
2006     0,22 97,27 449,32 2 119,14
Muutos 00-06     0,04 — 9.87 —23.35 387.93

Seuraavaksi edellä esitettyjen paneelitilojen tuloksia tarkastellaan yritysaineiston, eli maatalousveroaineiston ja tilastokyselyllä hankittujen tietojen pohjalta. Nämä aineistot sisältävät huomattavasti yksityiskohtaisempaa tietoa perheyrityksen tuloista ja menoista kuin henkilöveroaineisto. Toki henkilöveroaineisto kertoo totuuden mitä viljelijäperheelle jää lopulta rahaa työnsä tuloksena, mutta mistä se tulee onkin jo toinen asia. Yrityskohtaiset luvut on esitetty tietokantatauluissa vuodesta 2004 vuoteen 2006, mutta tässä tarkastellaan vain vuosien 2005 ja 2006 välillä tapahtuneita muutoksia . Yrityskohtaisista tiedoista ei siten ole muodostettavissa kokonaisaineistoon perustuvaa vastaavaa aikasarjaa kuin henkilöverotiedoista ennen vuotta 2004 olevalta ajalta. Yrityskohtaiset EU-tukialueittaiset analyysit jäävät niin ikään tilaston käyttäjän mielenkiinnon varaan.

Alla olevassa taulukossa tähdellä (*) merkityt tiedot perustuvat tilastokyselyllä hankittuun aineistoon, kun muut tiedot pohjautuvat kokonaisaineistoon. Tilapaneelin yrityksistä vuonna 2006 kaikkiaan 5676 yritykseltä on saatu otantatutkimukseen hyväksytty tilastolomake. Tuotantopaneelin (15285 yritystä) osalta hyväksyttyjä vastauksia oli 2580, eli lähes 17 prosenttia perusjoukon tiloista, joten ototutkimus antaa luotettavan ja edustavan kuvan perusjoukkonsa ominaisuuksista. Toisekseen koko perusjoukon osalta saadut tiedot ovat niin tarkkoja, että myös se parantaa otostietojen luotettavuutta. Esimerkiksi kun verotietojen kautta saadaan kaikilta yrityksiltä tieto 22 prosentin alv-kantaan kuuluvista kotieläinten myyntituloista, niin otantatiloilta kysytty tieto myyntitulojen jakautumisesta nautojen, sikojen, siipikarjan ja muiden eläinten kesken on varsin luotettava. Myös kotieläinrekisteristä saatu tieto tilan kotieläimistä vahvistaa tätä ilmoitusta.

Yli 10 lehmän lypsykarjayritykset

Tuotantopaneeliin kuuluvien 8547 lypsykarjayrityksen tulot kasvoivat lähes 16000 euroa edellisvuodesta. Tosin tuotettu maitomääräkin lisääntyi yli 8000 litraa. Enemmän kuitenkin tulojen kasvuun vaikutti yli 10000 euroa kasvaneet maataloustuet. Maidon myyntitulot kasvoivat nekin lähes 4000 euroa. Menotkin tosin lisääntyivät lypsykarjayritystä kohti lähes 8000 eurolla. Tästä lannotteiden ja rehumenojen osuus oli yhteensä noin 1500 euroa. Maatalouden tulokseksi yritystä kohti jäi 41441 euroa, kasvu edellisvuoteen oli 7420.

Yli 100 lihasian sikalat

Sianlihan tuottajien ahdinko on ollut laajalti esillä viimeaikoina. Valitettavasti veroaineiston perusteella ei voida tehdä johtopäätöksiä akuutin tilanteen kehityksestä, koska veroaineisto valmistuu vasta noin vuoden viiveellä verovuoden päättymisestä ja aineiston muokkaaminen tilastoksi vie myös oman aikansa. Joka tapauksessa sianlihan tuotannon kannattavuuden heikkeneminen näkyy koko 2000 luvun. Vaikka tuotantopaneelin lihasikatiloilla sikojen keskimääräinen lukumäärä vv. 2005–2006 kasvoi 466 lihasiasta 493 lihasikaan, niin tulot alenivat edellisvuoteen verrattuna 533 euroa. Sianlihan myyntitulot tosin lisääntyivät noin 3500 eurolla, mutta lihasikatilojen saama maataloustuki aleni noin 1300 euroa. Menopuolelta merkille pantavaa on, että rehumenot kohosivat lähes 2200 euroa yritystä kohti, mikä oli suurin syy siihen, että maatalouden tulos aleni 57 euroa edellisvuodesta.

Yli 30 hehtaarin viljatilat

Tuotantopaneeliin kuuluvien viljatilojen keskikoko oli vuonna 2006 jo yli 82 hehtaaria. Näiden perheviljelmien tulot olivat tilastovuotena lähes 120000 euroa josta tukien osuus oli 55400 euroa. Tukien määrä laski noin 600 euroa edellisvuodesta, kun tulot kohosivat noin 1160 euroa. Viljatilojen menoissa ei tapahtunut mitään dramaattisia muutoksia, joten maatalouden tulos kasvoi noin 250 eurolla. Tilapaneelin tuotantosuunnista viljatilat jäävät maatalouden tuloksella mitattuna alhaisimmalle tasolle 25854 euroon. Toisin sanoen 82 hehtaarin viljelystä jää puolisoille yhteensä tämä summa vietäväksi omaan henkilökohtaiseen veroilmoitukseen. On muistettava, että edellä mainittuun tulokseen sisältyy myös maatalousyrityksen kaikki muutkin kuin viljasta saadut tulot, esimerkiksi tilan sivuansiot jne.

Yli 5 hehtaarin sokerijuurikastilat

Henkilöveroaineistosta päätellen sokerijuurikkaan viljelyn kannattavuus olisi parantunut reippaasti, kun sokerijuurikkaan viljelyala on supistunut huomattavasti, mutta silti puolisoiden maatalouden veronalaiset tulot ovat kasvaneet noin 4000 euroa edellisvuodesta. Todellisuudessa juurikasyritysten sokerijuurikkaan myyntitulot vuonna 2006 alenivat liki 3400 euroa edellisvuodesta. Yritysten tulot lisääntyivät koska maataloustukien määrä kasvoi noin 7900 euroa, kuten myös viljan myyntitulot lisääntyivät juurikkaalta vapautuneella pinta-alalla. Menoissa ei myöskään tapahtunut suuria muutoksia edellisvuoteen verrattuna, joten juurikasyritysten maatalouden tulos kasvoi reilut 4000 euroa, päätyen hieman yli 29000 euroon yritystä kohti.

Paneelitarkastelu yritysveroaineiston ja otantatiloilta saatujen tietojen pohjalta, vuodet 2005 ja 2006

  Vuosi  
    Tilapaneeli Tuotantopaneeli keskimäärin Lypsykarjaa >10 Lihasikoja >100 Viljaa >30 ha Sokerijuurikasta yli 5 ha
01 Maatilayritysten lukumäärä koko aineistossa 2005 53 837 15 285 8 547 568 5 017 1 153
2006 53 837 15 285 8 547 568 5 017 1 153
Muutos 05-06 0 0 0 0 0 0
02 * Maatilayritysten lukumäärä otoksessa 2005 5 130 2 429 1 408 119 764 138
2006 5 676 2 580 1 514 132 774 160
Muutos 05-06 546 151 106 13 10 22
05.3 * Sikatulo (alv 22 %) euroa/yritys 2005 4 710 11 883 101 168 053 15 681 7 838
2006 4 795 12 357 81 171 581 15 320 7 910
Muutos 05-06 85 474 -20 3 528 -361 72
07.1 * Maitotulo (alv 17 %) euroa/yritys 2005 12 593 35 121 64 137 962 950 741
2006 12 459 36 934 67 889 467 555 562
Muutos 05-06 -134 1 813 3 752 -495 -395 -179
08.1 * Viljan myyntitulo euroa/yritys 2005 4 032 7 243 983 8 980 16 405 9 238
2006 4 301 7 720 954 5 579 17 559 11 641
Muutos 05-06 269 477 -29 -3 401 1 154 2 403
08.2 * Sokerijuurikkaan myyntitulo euroa/yritys 2005 819 2 525 180 2 011 397 28 312
2006 673 2 019 132 1 101 360 24 954
Muutos 05-06 -146 -506 -48 -910 -37 -3 358
10 Tuet euroa/yritys 2005 27 249 51 375 48 233 85 143 56 003 37 889
2006 29 544 57 540 58 628 83 832 55 409 45 796
Muutos 05-06 2 295 6 165 10 395 -1 311 -594 7 907
13 Tulot yhteensä euroa/yritys 2005 63 556 128 124 125 730 280 575 118 156 114 140
2006 66 998 137 751 141 569 280 022 119 321 119 556
Muutos 05-06 3 442 9 627 15 839 -553 1 165 5 416
15.4 * Lannoitteet ja kalkki euroa/yritys 2005 3 602 7 228 6 272 13 361 7 985 7 788
2006 3 816 7 824 6 862 14 044 8 452 8 781
Muutos 05-06 214 596 590 683 467 993
16.1 * Rehut yms. euroa/yritys 2005 6 449 15 681 18 332 64 207 8 982 5 654
2006 6 269 16 232 19 263 66 390 8 591 4 794
Muutos 05-06 -180 551 931 2 183 -391 -860
20 Menot yhteensä euroa/yritys 2005 46 432 93 194 87 552 226 893 89 160 86 716
2006 47 942 97 867 95 500 225 545 89 730 87 922
Muutos 05-06 1 510 4 673 7 948 -1 348 570 1 206
24 Tulos maataloudesta euroa/yritys 2005 15 223 31 090 34 021 47 535 25 596 25 173
2006 16 995 35 627 41 441 47 478 25 854 29 217
Muutos 05-06 1 772 4 537 7 420 -57 258 4 044
42 Maatalouden varat euroa/yritys 2005 63 569 129 331 142 691 208 445 107 734 85 306
2006 64 438 134 236 147 461 233 924 111 540 85 849
Muutos 05-06 869 4 905 4 770 25 479 3 806 543
43 Maatalouden velat euroa/yritys 2005 46 525 95 608 91 894 189 950 97 069 70 309
2006 48 321 100 856 98 962 201 470 99 761 70 097
Muutos 05-06 1 796 5 248 7 068 11 520 2 692 -212

Lähde: Maa- ja metsätalousyritysten taloustilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Hannu Maliniemi (09) 1734 2796, etunimi.sukunimi@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ari Tyrkkö


Päivitetty 9.7.2008

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Maa- ja metsätalousyritysten taloustilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-304X. 2006, 5. Tilaston vaihtuva teema: Perheviljelmien talous vuosina 2000–2006 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 20.3.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/mmtal/2006/mmtal_2006_2008-07-09_kat_005_fi.html