Bruttokansantuote kasvoi 2,2 prosenttia vuonna 2018

Bruttokansantuotteen volyymi kasvoi viime vuonna 2,2 prosenttia. Käyvin hinnoin laskettuna bruttokansantuote oli 4,1 prosenttia korkeammalla tasolla kuin vuonna 2017.

Loka-joulukuussa bruttokansantuote kasvoi 0,7 prosenttia edellisen vuosineljänneksen tasolta ja vuoden 2017 neljänteen neljännekseen verrattuna 2,2 prosenttia. Eurostatin kokoamien ennakkotietojen mukaan EU28-alueen vuoden 2018 viimeisen neljänneksen bruttokansantuote kasvoi 0,2 prosenttia edelliseen vuosineljännekseen verrattuna.

Kuvio 1. Bruttokansantuotteen volyymin muutos edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)

Kuvio 1. Bruttokansantuotteen volyymin muutos edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)

Suomen kansantalous kasvoi tasaisesti läpi vuoden 2018, sillä bruttokansantuote kasvoi jokaisella vuosineljänneksellä vähintään kaksi prosenttia vuodentakaisesta. Kasvu ei kuitenkaan ollut yhtä voimakasta kuin vuosina 2016 ja 2017, jolloin kasvuluvut lähentelivät kolmea prosenttia.

Vuonna 2018 talouskasvu jakautui tasaisesti teollisuuden, rakentamisen ja palveluiden toimialoille. Arvonlisäyksen volyymi pieneni vain metsäteollisuudessa, jossa hintojen nousun myötä käypähintainen arvonlisäys kuitenkin kasvoi, sekä rahoitus- ja vakuutustoimialoilla, joilla panostukset mm. kansainvälisten konsernien rakennemuutoksiin lisäsivät välituotekäytön kuluja, minkä vuoksi näiden toimialojen arvonlisäys jäi negatiiviseksi.

Työllisyystilanne oli vuonna 2018 edellisvuotta parempi sekä työllisyysasteen että työttömyysasteen valossa tarkasteltuna.

Tuotanto

Toimialojen arvonlisäyksen yhteenlaskettu volyymi kasvoi neljännellä neljänneksellä 0,5 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Koko vuonna 2018 arvonlisäystä kertyi 2,0 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.

Arvonlisäyksen kasvuun vaikutti suotuisa kehitys niin teollisuudessa, rakentamisessa kuin yksityisissä palveluissakin. Käyvin hinnoin kasvoivat etenkin talonrakentaminen, kauppa sekä useat teollisuustoimialat.

Kuvio 2. Toimialojen arvonlisäyksen volyymin muutokset 2018 edellisvuodesta (prosenttia)

Kuvio 2. Toimialojen arvonlisäyksen volyymin muutokset 2018 edellisvuodesta (prosenttia)

Kuvio 3. Toimialojen arvonlisäyksen volyymin muutokset 4. neljänneksellä 2018 edellisestä neljänneksestä (työpäiväkorjattuna, prosenttia)

Kuvio 3. Toimialojen arvonlisäyksen volyymin muutokset 4. neljänneksellä 2018 edellisestä neljänneksestä (työpäiväkorjattuna, prosenttia)

Kuvio 4. Toimialojen arvonlisäyksen volyymin muutokset 4. neljänneksellä 2018 edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)

Kuvio 4. Toimialojen arvonlisäyksen volyymin muutokset 4. neljänneksellä 2018 edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)

Alkutuotannon, eli maa-, metsä- ja kalatalouden arvonlisäyksen volyymi kasvoi loka-joulukuussa viisi prosenttia vuodentakaisesta. Koko vuonna 2018 alkutuotanto kasvoi neljä prosenttia. Maatalouden tuotanto väheni volyymiltaan kolme prosenttia mutta kasvoi hintojen nousun myötä käyvin hinnoin tarkasteltuna kaksi prosenttia. Metsätalouden tuotannon volyymi kasvoi kuusi prosenttia. Myös puun hinta nousi, minkä seurauksena metsätalous kasvoi 11 prosenttia käyvin hinnoin.

Teollisuuden (toimialat B–E) arvonlisäys kasvoi vuoden viimeisellä neljänneksellä yhden prosentin vuodentakaiseen verrattuna. Tuotannon volyymi kasvoi useimmilla teollisuustoimialoilla vuonna 2018: Metalliteollisuus kasvoi kolme prosenttia, sähkö- ja elektroniikkateollisuus seitsemän prosenttia sekä energia- ja vesihuolto neljä prosenttia. Tuotannon volyymina tarkasteltuna metsäteollisuus supistui kaksi prosenttia ja kemianteollisuus kasvoi vain yhden prosentin, mutta käyvin hinnoin molemmat kasvoivat kuusi prosenttia. Yhteensä teollisuustoimialojen volyymi kasvoi viime vuonna 2,5 prosenttia.

Rakentamisessa arvonlisäyksen volyymi kasvoi loka-joulukuussa kolme prosenttia vuodentakaisesta, kuten myös koko vuonna 2018. Talonrakentaminen kasvoi selvästi, mutta maa- ja vesirakentamisen kasvu oli vaisumpaa.

Palvelutoimialojen arvonlisäyksen volyymi kasvoi loka-joulukuussa kaksi prosenttia vuodentakaisesta neljänneksestä. Koko vuonna 2018 palvelutoimialat kasvoivat 1,6 prosenttia. Yksityiset palvelut kasvoivat kaksi prosenttia ja julkisyhteisöjen palvelut puoli prosenttia. Merkittävintä kasvu oli kaupan, informaation ja viestinnän, liike-elämän palveluiden sekä julkisen hallinnon ja terveyspalveluiden toimialoilla.

Tuonti, vienti, kulutus ja investoinnit

Vuonna 2018 kansantalouden kokonaiskysyntä kasvoi 2,1 prosenttia edellisestä vuodesta. Kysyntää kasvattivat kulutuksen kasvun lisäksi erityisesti asuin- sekä muiden talorakennusinvestointien lisääntyminen, mutta tuonnin kasvun vuoksi nettoviennin vaikutus oli selvästi kysyntää vähentävä. Poikkeuksellista oli, että varastot kasvoivat vuoden kolmannella neljänneksellä huomattavasti.

Kuvio 5. Tarjonnan ja kysynnän pääerien volyymin muutokset 2018 edellisvuodesta (prosenttia)

Kuvio 5. Tarjonnan ja kysynnän pääerien volyymin muutokset 2018 edellisvuodesta (prosenttia)

Kuvio 6. Tarjonnan ja kysynnän pääerien volyymin muutokset 4. neljänneksellä 2018 vuodentakaisesta (työpäiväkorjattuna, prosenttia)

Kuvio 6. Tarjonnan ja kysynnän pääerien volyymin muutokset 4. neljänneksellä 2018 vuodentakaisesta (työpäiväkorjattuna, prosenttia)

Kuvio 7. Tarjonnan ja kysynnän pääerien volyymin muutokset 4. neljänneksellä 2018 edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)

Kuvio 7. Tarjonnan ja kysynnän pääerien volyymin muutokset 4. neljänneksellä 2018 edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)
Viennin volyymi kasvoi loka-joulukuussa yhden prosentin ja tuonnin volyymi kuusi prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Koko vuonna 2018 viennin volyymi kasvoi 1,5 prosenttia: tavaroiden viennin volyymi kasvoi yhden prosentin ja palveluiden viennin volyymi kolme prosenttia. Tuonnin volyymi kasvoi 4,2 prosenttia: tavaroiden tuonnin volyymi kasvoi kolme prosenttia ja palveluiden tuonti jopa kahdeksan prosenttia. Tuonti- ja etenkin vientitavaroiden hinnat nousivat selvästi, ja käyvin hinnoin laskettuna tavaroiden tuonti kasvoi seitsemän ja tavaroiden vienti kuusi prosenttia.

Yksityisen kulutuksen volyymi kasvoi 2018 viimeisellä neljänneksellä yhden prosentin edellisen neljänneksen tasolta ja puolitoista vuodentakaisesta. Koko vuoden yksityiset kulutusmenot kasvoivat volyymiltaan 1,4 prosenttia. Kestokulutustavaroiden kulutus jatkoi kasvuaan edellisvuosien tapaan, tosin vuoden jälkimmäisellä puoliskolla näiden kulutus näyttää vähentyneen ainakin edellisiin neljänneksiin verrattuna.

Julkisten kulutusmenojen volyymi pieneni loka-joulukuussa yhden prosentin edellisestä neljänneksestä ja pysyi jotakuinkin vuodentakaisella tasollaan. Koko vuonna 2018 julkisten kulutusmenojen volyymi kasvoi 1,7 prosenttia.

Kiinteän pääoman bruttomuodostuksen eli investointien volyymi kasvoi 2018 viimeisellä neljänneksellä kaksi prosenttia edellisestä neljänneksestä ja kolme prosenttia vuodentakaisesta. Koko vuoden investoinnit kasvoivat 3,2 prosenttia. Rakennusinvestointien volyymi oli neljä prosenttia, kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestointien volyymi kaksi prosenttia sekä investoinnit tutkimukseen, kehittämiseen ja ohjelmistoihin kaksi prosenttia korkeammalla tasolla kuin vuonna 2017.

Työllisyys, palkat ja kansantulo

Työllisiä oli loka-joulukuussa 0,8 prosenttia enemmän kuin edellisellä vuosineljänneksellä. Kansantaloudessa tehtyjen työtuntien määrä kasvoi 0,6 prosenttia edellisestä neljänneksestä.

Vuonna 2018 työllisten määrä kasvoi 2,7 prosenttia ja tehdyt työtunnit 2,6 prosenttia edellisestä vuodesta. Työttömyysaste oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan loka-joulukuussa 6,0 prosenttia ja koko vuonna 7,4 prosenttia, kun se edellisenä vuonna oli loka-joulukuussa 7,6 prosenttia ja koko vuonna 2017 8,6 prosenttia.

Työn tuottavuus eli bruttoarvonlisäyksen volyymi työtuntia kohti pieneni viime vuonna 0,6 prosenttia.

Toimintaylijäämä (netto), joka vastaa liikekirjanpidossa karkeasti liikevoittoa, kasvoi 5,8 prosenttia vuodesta 2017. Bruttokansantulo oli nimellisesti 3,6 prosenttia korkeampi kuin edellisenä vuonna.

Käytettävissä olleet tiedot

Ennakkotiedot perustuvat 25.2.2019 käytettävissä olleisiin lähdetietoihin talouskehityksestä. Vuositason tiedot 1990–2017 vastaavat 31.1.2019 julkaistuja kansantalouden tilinpidon tietoja, paitsi ulkomaat-sektorin tiedot (tuonti, vienti, ensitulot ulkomailta/ulkomaille), jotka ovat voineet tarkentua.

Vuoden 2018 ennakkotiedot, jotka sisältävät tarkempia tietoja julkisyhteisöistä ja muilta sektoritileiltä, julkaistaan 15.3.2019. Samassa yhteydessä tarkennetaan tämän julkaisun tietoja. Tarkentuneet tiedot viedään myös neljännesvuositilinpidon tietokantataulukoihin, mutta varsinaista neljännesvuositilinpidon julkistusta ei tehdä.

Vuoden 2018 kansantalouden tilinpito yksityiskohtaisemmalla tietosisällöllä julkaistaan 20.6.2019.

Vuoden 2019 ensimmäistä neljännestä koskevat kansantalouden tiedot julkaistaan 29.5.2019, jolloin myös aiempia neljänneksiä tarkennetaan. Pikaennakko bruttokansantuotteen kehityksestä tammi-maaliskuussa julkaistaan Tuotannon suhdannekuvaajan yhteydessä 15.5.2019.

Neljännesvuositiedot voivat täsmäytys- ja kausitasoitusmenetelmistä johtuen tarkentua hieman koko aikasarjan osalta jokaisen julkistuksen yhteydessä. Suurimmat tarkentumiset tapahtuvat kuitenkin neljänneksen julkistusta seuraavien 2–3 vuoden aikana, koska vuositilinpidon lopulliset tiedot julkaistaan noin kahden vuoden viiveellä tilastovuoden päättymisestä. Kausitasoitetut ja trendiaikasarjat tarkentuvat aina uusien havaintojen myötä riippumatta alkuperäisen aikasarjan tarkentumisesta.

Laatuseloste on nähtävissä Tilastokeskuksen sivuilla: Laatuseloste .

Kansantalouden neljännesvuositilinpidon menetelmäkuvaus.

Lähde: Kansantalouden tilinpito 2018, 4. neljännes. Tilastokeskus

Lisätietoja: Samu Hakala 029 551 3756, Antti Kosunen 029 551 3613, kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen


Päivitetty 28.2.2019

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Neljännesvuositilinpito [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-9749. 4. vuosineljännes 2018, Bruttokansantuote kasvoi 2,2 prosenttia vuonna 2018 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.5.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/ntp/2018/04/ntp_2018_04_2019-02-28_kat_001_fi.html