Menetelmäseloste: Yrityspalvelut 2014

Perusjoukko

Euroopan parlamentin ja neuvoston yritystoiminnan rakennetilastoasetuksen 295/2008 määritelmän mukaan Yrityspalvelut-tilaston perusjoukko kattaa kaikki vähintään 20 henkilöä työllistävät yritykset tietyillä yrityspalveluita tarjoavilla toimialoilla. 20 henkilön alaraja johtaisi kuitenkin monilla toimialoilla siihen, että perusjoukko kattaisi vain pienen osan toimialan liikevaihdosta. Lisäksi joillakin toimialoilla pienet ja suuret yritykset ovat erikoistuneet tiettyjen palveluiden tuottamiseen.

Yrityspalvelut-tilastossa toimialakohtaisen henkilöstöalarajan määrittämisen lähtökohta on, että kehikko kattaa 80 % toimialan liikevaihdosta ja tuottaa edustavan kuvan toimialan rakenteesta. Tiedot kerätään toimialasta riippuen joko vähintään 5 tai 20 henkilöä työllistäviltä yrityksiltä. Alle 5 henkilöä työllistävät yritykset ovat liikevaihdoltaan usein niin pieniä, että tietojen kysyminen näiltä yrityksiltä ei ole tiedonantorasituksen ja saadun tiedon merkityksen vuoksi perusteltua. Myöskään useamman kuin kahden henkilöstöalarajan käyttö ei ole tilaston selkeyden näkökulmasta perusteltua.

Kehikko on ositettu toimialasta riippuen TOL3, 4- tai 5-numerotasolla siten, että kaikilta toimialoilta saadaan edustava joukko yrityksiä kehikkoon. Ositus perustuu siihen, että rakennetilastoasetuksen mukaan Yrityspalvelut-tilasto kattaa tietyt CPA-luokat. CPA noudattelee TOL2008-luokitusta, joten kyselyjoukkoa laadittaessa tulee varmistaa, että vastaajayrityksiä saadaan kaikista asetuksen mukaisista CPA-luokista. Ositus on tehty tarkemmalla 5-numerotasolla niissä tapauksissa, joissa tietyn CPA-luokan mukaista palvelua tuotetaan merkittävästi vain yhdellä TOL5-numerotason toimialalla.

Taulukko 1. Toimialoittaiset ositteet, henkilöstörajat ja ositteen kattavuus

 

TOIMIALA (TOL 2008)


HENKILÖSTÖ-
RAJA

KATTAVUUS
OSITTEEN
LIIKEVAIHDOSTA
%
Tietotekniset palvelut    
582 Ohjelmistojen kustantaminen 20 89
62 Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta 20 80
631 Tietojenkäsittely, palvelintilan vuokraus
ja niihin liittyvät palvelut, verkkoportaalit
20 79
Mainos- ja mediatoimistojen palvelut    
73111 Mainostoimistot 5 81
73112 Suora- ja ulkomainonta 5 81
73119 Muu mainospalvelu 5 46
73120 Mainostilan vuokraus ja myynti 5 48
Henkilöstöpalvelut    
781 Työnvälitystoiminta 5 89
782 Työvoiman vuokraus 20 87
783 Muut henkilöstön hankintapalvelut 5 81
Lakiasiainpalvelut    
69101 Asianajotoimistot 5 76
69102 Lakiasiaintoimistot 5 24
69103 Patenttitoimistot 20 87
69109 Muu lakiasiainpalvelu 5 41
Laskentatoimi, kirjanpito ja tilintarkastus    
69201 Kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelu 5 63
69202 Tilintarkastuspalvelu 20 83
69209 Muu laskentatoimen palvelu 5 89
Liikkeenjohdon konsultointi    
702 Liikkeenjohdon konsultointi 5 58
Arkkitehti- ja tekniset palvelut    
71110 Arkkitehtipalvelut 5 61
71121 Yhdyskuntasuunnittelu 20 84
71122 Maa- ja vesirakentamisen tekninen palvelu 5 80
71123 Rakennetekninen palvelu 5 81
71124 LVI-tekninen suunnittelu 5 62
71125 Sähkötekninen suunnittelu 5 69
71126 Muu rakennustekninen palvelu 5 57
71127 Kone- ja prosessisuunnittelu 20 76
71129 Muu tekninen palvelu 5 59
Tekniset testaus- ja analysointipalvelut    
71201 Autokatsastus 20 66
71202 Muu tekninen testaus ja analysointi 20 68
Markkinatutkimuspalvelut    
732 Markkina- ja mielipidetutkimukset 5 85

 

Kehikko on toimialoittaisen osituksen lisäksi ositettu henkilöstömäärän mukaan neljään kokoluokkaan: 5-19, 20-49, 50-99 ja vähintään 100 henkilöä. Kaikki toimialaan perustuvat ositteet on jaettu näihin kokoluokkiin, jolloin ositteita oli yhteensä 69. Ositteiden määrään vaikuttaa se, että kaikki kokoluokat eivät olleet edustettuina kaikissa toimialoittaisissa ositteissa.

Vähintään 100 henkilöä työllistävät yritykset on poimittu kyselyjoukkoon varmoina. Perusjoukon pienuudesta johtuen, noin 3140 yritystä, useista toimialaositteista poimitaan kyselyjoukkoon kaikki yksiköt. Satunnaisotantaa hyödynnetään niissä ositteissa, joiden osalta ei ole perusteltua poimia kaikkia yrityksiä kyselyjoukkoon.

Yrityksiä poimitaan satunnaisotannalla siten, että otantasuunnitelmassa määritellään ositteesta poimittavien yritysten lukumäärä. Otannassa hyödynnetään PPS-menetelmää (Probability Proportional to Size). Tällä menetelmällä yksikön poimintatodennäköisyys suurenee yksikön liikevaihdon kasvaessa. Tarkoituksena on saada mahdollisimman suuren osan toimialan liikevaihdosta kattavat yritykset otokseen.

 

Laskentamenetelmä

Vastauskadon vaikutus korjataan laskemalla jokaisessa ositteessa kadonkorjauskerroin vastanneiden yritysten lukumäärien perusteella.

Korotettaessa tietoja perusjoukkoon poimitaan yritysten liikevaihtotiedot uudestaan samasta Tilastokeskuksen tietokannasta, jota käytetään muiden yritystilastojen laadinnassa. Yrityskohtainen otospaino kerrotaan ensimmäisessä vaiheessa lasketulla ositekohtaisella kadonkorjauspainolla, jolloin saadaan yritykselle alustava painokerroin. Tällä painokertoimella korotetut liikevaihtotiedot summataan ositteittain ja verrataan summia tietokannasta poimittuihin ositteiden summiin. Näiden erojen perusteella painokertoimet korjataan vielä niin, että summat täsmäävät.


Päivitetty 2.10.2015

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Yrityspalvelut [verkkojulkaisu].
ISSN=2242-2129. 2014, Menetelmäseloste: Yrityspalvelut 2014 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 21.7.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/palhy/2014/palhy_2014_2015-10-02_men_001_fi.html