1. Perheessä keskimäärin 2,8 henkilöä

Perheet luokitellaan sen mukaan, ovatko puolisot naimisissa, avoliitossa vai rekisteröidyssä parisuhteessa keskenään ja onko perheessä lapsia. Näiden lisäksi omana luokkanaan on yhden vanhemman perhe. Lapsen iälle ei tässä aseteta mitään rajoitusta. Luvussa 3 käsitellään lapsiperheitä, joilla tarkoitetaan perheitä, joissa asuu vähintään yksi alle 18-vuotias lapsi. Lapsiperheiden yhteydessä vanhemmista käytetään myös ilmaisua huoltaja. Seuraavassa tarkastelussa yhden vanhemman perheet eivät ole vain yksinhuoltajien perheitä, sillä isänsä tai äitinsä kanssa asuva, lapsen asemassa oleva henkilö voi olla minkä ikäinen tahansa.

Vuoden 2014 lopussa Suomessa oli 1 474 000 perhettä. Määrä lisääntyi 2 600 perheellä edellisestä vuodesta. Lisäys on lähes 2 800 pienempi kuin vuotta aikaisemmin.

Perheisiin kuuluu 75 prosenttia väestöstä. Osuus on pienentynyt 0,3 prosenttiyksiköllä edellisestä vuodesta. Osuuden pienenemisen tahti on pysytellyt tällä tasolla 1990-luvun alusta lähtien. Perheväestön osuus oli suurimmillaan 1960- ja 1970-luvuilla, jolloin perheisiin kuului 87 prosenttia väestöstä. Perheisiin kuuluvan väestön määrä on lisääntynyt vuoden 2014 aikana 2 100 hengellä. Koko maan väestömäärä lisääntyi 20 500 hengellä. Perheen keskikoko oli vuoden 2014 lopussa 2,8 henkilöä.

Taulukko 1. Perheväestö ja perheen keskikoko 1950–2014

Vuosi   Perheiden
määrä
Perhe-
väestö  
Koko 
väestö    
Perhe-
väestön
osuus,
%
Perheen
keskikoko
1950 930 572 3 457 474 4 029 803 85,8 3,7
1960 1 036 270 3 855 037 4 446 222 86,7 3,7
1970 1 153 878 3 986 005 4 598 336 86,7 3,5
1980 1 278 102 4 023 091 4 787 778 84,0 3,1
1990 1 365 341 4 101 922 4 998 478 82,1 3,0
2000 1 401 963 4 053 850 5 181 115 78,2 2,9
2010 1 455 073 4 065 168 5 375 276 75,6 2,8
2012 1 465 733 4 075 094 5 426 674 75,1 2,8
2013 1 471 085 4 081 903 5 451 270 74,9 2,8
2014 1 473 666 4 084 001 5 471 753 74,6 2,8

Suomen yleisin perhetyyppi on edelleen lapseton aviopari, joita oli 36 prosenttia kaikista perheistä vuonna 2014. Vielä vuonna 2004 Suomen yleisin perhetyyppi oli aviopari, jonka luona asuu jonkin ikäisiä lapsia. Vuonna 2014 avioparin ja lasten muodostamia perheitä oli 29 prosenttia kaikista perheistä. Tämän perhetyypin määrä on kuitenkin pitkään ollut laskusuunnassa, kun taas lapsettomien avioparien määrä on ollut kasvussa. Lastensa kanssa asuvien avioparien määrä vähentyi 4 800 perheellä edellisestä vuodesta, kun vielä vuodesta 2005 vuoteen 2006 vähennys oli 6 700. Koska vuosimuutokset ovat pieniä, eri perhetyyppien määrän vähenemisen tai lisääntymisen syitä on vaikea selvästi osoittaa.

Myös avoparien määrä ja osuus perheistä kasvaa. Avopareja, joilla ei ole lapsia, on tosin vielä vain 14 prosenttia kaikista perheistä. Avopareja, joilla on lapsia, on nykyisin kahdeksan prosenttia kaikista perheistä. Määrä on kasvanut hitaasti viime vuosina.

Äiti ja lapsia -perheitä on kymmenen prosenttia kaikista perheistä. Isä ja lapsia -perheet ovat edelleen harvinaisia, näitä perheitä on vain kaksi perhettä sadasta. Suhteellinen osuus ei ole muuttunut juuri lainkaan viime vuosina.

Taulukko 2. Perheet tyypeittäin 1950–2014

Vuosi     Yhteensä   Aviopari,
ei lapsia 
Aviopari
ja lapsia    
Avopari
ja lapsia   
Avopari,
ei lapsia   
Äiti ja
lapsia  
Isä ja
lapsia   
Rekis-
teröity
miespari 1)
Rekis-
teröity
naispari 1)
1950 930 572 176 650 593 763 .. .. 137 803 22 356 .. ..
1960 1 036 270 207 897 678 822 .. .. 129 706 19 845 .. ..
1970 2) 1 153 878 260 562 722 001 6 800 19 100 126 394 19 021 .. ..
1980 3) 1 278 102 302 818 711 226 36 200 65 900 140 725 21 233 .. ..
1990 1 365 341 364 452 640 062 65 896 123 471 147 297 24 161 .. ..
2000 1 401 963 436 019 514 868 102 581 160 132 159 432 28 931 .. ..
2010 1 455 073 513 889 446 433 117 254 195 967 149 651 30 278 706 895
2011 1 460 570 518 550 442 257 118 054 200 171 149 196 30 534 773 1 035
2012 1 465 733 523 221 439 194 118 136 203 334 149 143 30 714 829 1 162
2013 1 471 085 525 933 434 571 120 040 208 264 149 110 30 955 905 1 307
2014 1 473 666 527 238 429 811 121 499 211 673 149 668 31 342 991 1 444
%
1950 100,0 19,0 63,8 .. .. 14,8 2,4 .. ..
1960 100,0 20,1 65,5 .. .. 12,5 1,9 .. ..
1970 2) 100,0 22,6 62,6 0,6 1,7 11,0 1,6 .. ..
1980 3) 100,0 23,7 55,6 2,8 5,2 11,0 1,7 .. ..
1990 100,0 26,7 46,9 4,8 9,0 10,8 1,8 .. ..
2000 100,0 31,1 36,7 7,3 11,4 11,4 2,1 .. ..
2010 100,0 35,3 30,7 8,1 13,5 10,3 2,1 0,0 0,1
2011 100,0 35,5 30,3 8,1 13,7 10,2 2,1 0,1 0,1
2012 100,0 35,7 30,0 8,1 13,9 10,2 2,1 0,1 0,1
2013 100,0 35,8 29,5 8,2 14,2 10,1 2,1 0,1 0,1
2014 100,0 35,8 29,2 8,2 14,4 10,2 2,1 0,1 0,1
1) Rekisteröity pari ja lapsia -perhetyypin perheitä oli yhteensä 550 vuonna 2014.
2) Väestölaskennan perhetyyppijakauma korjattu haastattelututkimusten perusteella (Aromaa, Cantell & Jaakkola: Avoliitto, Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos 49, Helsinki 1981).
3) Väestölaskennan perhetyyppijakaumaa korjattu vuoden 1981 rekisteripohjaisella perhe- ja avopariaineistolla.

1.1 29-vuotiaiden naisten yleisin perhetyyppi on aviopari ja lapsia

Naisten perhetyypit ovat erilaiset eri ikävaiheissa. Alle 29-vuotiailla perheellisillä naisilla perhetyyppi on tyypillisimmillään lapseton avopari. Jo 29-vuotiailla naisilla yleisin perhetyyppi on aviopari ja lapsia. Tämä on luonnollista, koska nykyisin ensimmäinen lapsi synnytetään keskimäärin 28,6-vuotiaana ja ensimmäinen avioliitto solmitaan keskimäärin 30,7-vuotiaana. Vasta 53-vuotiaiden naisten kohdalla yleisimmäksi perhemuodoksi muuttuu lapseton aviopari. Kaikkein vanhimpien − vähintään 91-vuotiaiden − naisten perheeseen kuuluu useammin lapsi kuin aviomies. Perheväestöön tosin kuuluu tämän ikäisistä naisista vain yhdeksän prosenttia. Miesten vanhuus on perhetilastojen valossa erilainen kuin naisten. Vähintään 89-vuotiaista miehistä 41 prosenttia kuuluu perheisiin. Tällöin perhe on tyypillisesti aviopari, jonka luona ei asu lapsia.

Kuvio 1A. Perheet tyypeittäin vaimon/äidin iän mukaan 2014 (isä ja lapsia -perheet isän iän mukaan)

Kuvio 1A. Perheet tyypeittäin vaimon/äidin iän mukaan 2014 (isä ja lapsia -perheet isän iän mukaan)

Kuvio 1B. Perheet tyypeittäin vaimon/äidin iän mukaan 2014 suhteellinen jakauma (isä ja lapsia -perheet isän iän mukaan)

Kuvio 1B. Perheet tyypeittäin vaimon/äidin iän mukaan 2014 suhteellinen jakauma (isä ja lapsia -perheet isän iän mukaan)

1.2 Rekisteröityjen parien keskimääräinen ikäero 5,7 vuotta

Vuoden 2014 lopussa rekisteröidyssä parisuhteessa eli 991 miesparia ja 1 444 naisparia, mikä on yhteensä 223 paria enemmän kuin vuonna 2013. Nämä perheet esitetään suurimmassa osassa tämän julkaisun taulukoita avioparien joukossa. Joissain koko maan taulukoissa nämä perheet esiintyvät omina ryhminään. Tämä tieto voidaan tietosuojasyistä esittää kunnittain vain, jos pareja on vähintään 10.

Kuviossa 2 on rekisteröityjen mies- ja naisparien ikäjakauma parin nuoremman puolison mukaan. Muissa kuvioissa rekisteröidyt parit ovat avioparien joukossa. Rekisteröityjä pareja on vielä niin vähän, etteivät ne omana ryhmänään erottuisi.

Kuvio 2. Rekisteröidyt parisuhteet nuoremman puolison iän mukaan 2014

Kuvio 2. Rekisteröidyt parisuhteet nuoremman puolison iän mukaan 2014

Rekisteröityjen parien ikäero on suurempi kuin aviopareilla. Rekisteröityjen parien keskimääräinen ikäero on 5,7 vuotta, kun aviopareilla ikäeroa on keskimäärin 3,4 vuotta. Miesparien ikäero on keskimäärin 7,2 vuotta, mikä on selvästi naisparien keskimääräistä ikäeroa, 4,7 vuotta, suurempi. Saman ikäisten osapuolten osuus on rekisteröidyillä pareilla pienempi (8,5 %) kuin aviopareilla (12,6 %). Vähintään 20 vuoden ikäero on 3,5 prosentilla rekisteröidyistä pareista, aviopareista vain 0,4 prosentilla ikäero on 20 vuotta tai sitä suurempi. Miespareilla ikäero oli vähintään 20 vuotta (7,5 %) selvästi useammin kuin naispareilla (0,8 %).

1.3 Avoliitto tyypillinen nuorille lapsettomille naisille

Aina 40-vuotiaaksi asti lapsettomien naisten parisuhde on useammin avo- kuin avioliitto. Äideistä puolestaan alle 25-vuotiaiden pienessä joukossa on enemmän avoliitossa asuvia kuin naimisissa olevia. Tätä vanhemmista puolison kanssa asuvista äideistä enemmistö on naimisissa. Mitä vanhempi nainen, sitä todennäköisemmin hänen parisuhteensa on avioliitto.

Avioparien osuus kaikista perheistä on 65 prosenttia ja parisuhdeperheistä 74 prosenttia. Avopareja on kaikista perheistä 23 prosenttia. Parisuhdeperheistä avopareja on 26 prosenttia.

Kaikista aviopareista 81 prosenttia on sellaisia, joissa kumpikin puoliso on ensimmäisessä avioliitossaan. Avopareista 68 prosenttia on sellaisia, ettei kumpikaan puolisoista ole ollut aikaisemmin naimisissa. Avopareilla on siten keskimäärin selvästi useammin kuin aviopareilla jommankumman puolison edellinen avioliitto taustalla. Rekisteröidyistä miespareista 86 prosentilla ei ole kummallakaan puolisolla avioliittoa takanaan, naispareista 75 prosentilla.

1.4 Yhden vanhemman perheissä isien ja äitien siviilisäädyt erilaiset

Avopuolison kanssa ilman lapsia elävistä naisista 74 ja miehistä 75 prosenttia on naimattomia, joten sukupuolten välillä ei tässä ole juuri eroa. Avovaimoissa on leskiä enemmän kuin avomiehissä. Lasten ja avopuolison kanssa asuvien naisten ja miesten siviilisäädyssä ei ole juurikaan eroa.

Taulukko 3. Miehen/vaimon/isän/äidin siviilisääty avoliitoissa ja yhden vanhemman perheissä 2014

Siviilisääty Perhetyyppi
Avomies
ei lapsia
Avovaimo
ei lapsia
Avomies
ja lapsia
Avovaimo
ja lapsia
Isä ja
lapsia
Isä ja 
alle 18-v.
lapsia
Äiti ja
lapsia
Äiti ja
alle 18-v.
lapsia
Naimaton 74,9 73,9 78,6 78,6 20,2 28,0 32,9 41,4
Naimisissa 0,7 0,6 0,4 0,5 13,1 14,9 10,3 12,5
Eronnut 22,6 21,6 20,4 19,9 51,1 52,2 42,8 43,4
Leski 1,8 3,9 0,5 1,0 15,6 4,9 14,0 2,6
Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0
N 211 632 211 592 121 491 121 477 31 331 16 426 149 489 102 955

Yhden vanhemman perheiden isät ja äidit eroavat siviilisäädyiltään. Isistä yli puolet on eronneita, äideistä 43 prosenttia. Äideistä naimattomia on lähes kolmannes, isistä noin viidennes. On kuitenkin huomioitava, että lapsen iällä ei ole mitään rajoitusta, eli ei puhuta yksinhuoltajista. Yhden vanhemman perheen lapsi voi olla minkä ikäinen tahansa, eli tässä mukana ovat myös esimerkiksi vanhojen leskiäitien ja heidän aikuisten lastensa muodostamat perheet.

Taulukkoon 3 on lisätty myös yhden vanhemman perheiden sarakkeet, eli isät ja äidit, joilla on alaikäisiä lapsia. Heidän siviilisäätyrakenteensa poikkeaa selvästi kaikkien yhden vanhemman perheiden ryhmästä: leskiä on vähemmän ja kaikkia muita siviilisäätyjä on enemmän. Huomionarvoista on, että yksinhuoltajaisissä leskiä on suhteellisesti enemmän kuin -äideissä, vaikka leskeksi jää vähemmän isiä kuin äitejä. Eroissa lapset yleensä jäävät äidille, kuolemantapauksissa valinnanvaraa ei ole. Yksinhuoltajaäideistä jopa 41 prosenttia on naimattomia, osa alkujaankin yksinhuoltajia, mutta suuri osa avoerojen seurauksena.


Lähde: Väestö- ja oikeustilastot, Tilastokeskus

Lisätietoja: Marjut Pietiläinen 029 551 2798, Timo Nikander 029 551 3250, info@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 27.11.2015

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Perheet [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-3215. Vuosikatsaus 2014, 1. Perheessä keskimäärin 2,8 henkilöä . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 20.9.2018].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/perh/2014/02/perh_2014_02_2015-11-27_kat_001_fi.html