Tämän tilaston uudet tiedot julkaistaan Rikos- ja pakkokeinotilasto -tilaston sivuilla.

1. Katsaus poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleeseen rikollisuuteen

1.1. Tiivistelmä

Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli vuonna 2013 koko maassa kaikkiaan 424 800 rikosta, mikä oli 640 rikosta (0,2 prosenttia) vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kymmenen viime vuoden aikana on rekisteröity keskimäärin 435 200 rikosta vuodessa. Vuoden aikana selvitettiin yhteensä 246 000 rikosta, kun vastaava luku vuotta aiemmin oli 254 300.

Valtaosa rikoksista oli poliisin kirjaamia. Tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli 15 400 rikosta, mikä oli 11,9 prosenttia edellistä vuotta enemmän. Tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleista rikoksista hieman yli neljännes oli alkoholirikoksia tai -rikkomuksia ja huumausainerikoksia.

Maakunnittain tarkasteltuna rikosten määrä lisääntyi Uudenmaan, Satakunnan, Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Lapin ja Ahvenanmaan maakunnissa. Suhteellisesti eniten rikosten määrä kasvoi Pohjanmaan maakunnassa, 12,7 prosenttia edellisvuodesta. Rikosten määrä väheni suhteellisesti eniten Keski-Pohjanmaan maakunnassa, 11,4 prosenttia edellisvuodesta.

Väkilukuun suhteutettuna eniten rikoksia tuli ilmi Uudenmaan, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnissa. Koko maassa tuli ilmi 7 828 rikosta 100 000 asukasta kohden.

Kuvio 1. Rikokset maakunnittain 100 000 asukasta kohden 2013

Kuvio 1. Rikokset maakunnittain 100 000 asukasta kohden 2013

1.2. Omaisuusrikokset

Omaisuusrikoksia tuli vuonna 2013 tietoon 240 500, mikä oli 1,2 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Tietoon tulleista omaisuusrikoksista suurimman ryhmän muodostavat varkaudet, näpistykset ja törkeät varkaudet. Niitä ilmeni 141 400, mikä oli 1,9 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Viimeisen kymmenen vuoden aikana varkausrikoksia (varkaus, törkeä varkaus, näpistys) ilmoitettiin keskimäärin 148 600. Vuonna 2013 varkauksia kirjattiin 70 400 eli 3,8 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Törkeiden varkauksien määrä laski 6 prosenttia vuodesta 2012. Vuonna 2013 niitä tuli tietoon 3 050. Näpistyksiä tuli tietoon 68 000 eli 0,4 prosenttia enemmän kuin vuonna 2012. Kolmannes varkausrikoksista (47 500 rikosta) oli myymälävarkauksia ja -näpistyksiä. Vuoteen 2012 verrattuna myymälävarkaudet kasvoivat 0,4 prosenttia.

Murtojen (luvatta tunkeutuen tehdyt varkaudet, törkeät varkaudet ja näpistykset) määrä on vähentynyt 2000–luvulla huomattavasti. Vuonna 2013 murtoja oli 32 500, mikä oli 7,2 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2012. Vapaa-ajanasuntoihin tehdyt murrot lisääntyivät 21,2 prosenttia. Niitä tuli vuonna 2013 ilmi 1 800. Eniten vähenivät asuntomurrot, 17,6 prosenttia edellisvuodesta. Moottoriajoneuvomurrot vähenivät 10,6 prosenttia.

Kuvio 2. Murrot 2013 (kaikkiaan 32 514 rikosta)

Kuvio 2. Murrot 2013 (kaikkiaan 32 514 rikosta)

Omaisuusrikoksista 18 prosenttia oli vahingontekoja. Niitä tuli ilmi 43 400, mikä oli 2,3 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2012. Kymmenen viime vuoden aikana vahingontekoja on tullut ilmi vuosittain keskimäärin 50 200.

Petokset muodostavat noin 10 prosenttia omaisuusrikoksista. Petoksia (petos, lievä petos, törkeä petos) tuli ilmi22 800, mikä oli 9 prosenttia enemmän kuin vuonna 2012. Maksuvälinepetoksia tuli ilmi 7 600, mikä oli 22,1 prosenttia enemmän kuin vuonna 2012. Sekä petoksien että maksuvälinepetoksien määrä on ollut kasvussa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2013 maksuvälinepetoksista 43,8 prosenttia oli kortinhaltijan itsensä tekemiä petoksia (kohteena oma tili).

Vuonna 2013 tuli tietoon kaikkiaan 1 240 kirjanpitorikosta ja vellallisen rikosta, mikä oli 4,2 prosenttia enemmän kuin vuonna 2012. Viimeisen kymmenen vuoden aikana näitä rikoksia on vuosittain tullut ilmi keskimäärin 1 140. Väärennysrikoksia (väärennys, lievä väärennys, törkeä väärennys, väärennysaineen hallussapito) tuli ilmi 3 780, mikä oli 4,9 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2012. Väärennysrikoksia on viimeisen kymmenen vuoden aikana tullut ilmi vuosittain keskimäärin 4 660.

Ryöstöjä ilmoitettin 1 520, mikä oli 5,7 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2012. Ryöstörikoksista 1 130 eli 74 prosenttia tapahtui yleisellä paikalla.

Kuvio 3. Omaisuusrikokset 2013 (Kaikkiaan 240 547 rikosta)

Kuvio 3. Omaisuusrikokset 2013 (Kaikkiaan 240 547 rikosta)

Taulukko 1. Eräitä omaisuusrikoksia maakunnittain 100 000 asukasta kohden 2013

Maakunta Kaikki omaisuusrikokset Murrot Moottoriajoneuvon anastusrikokset Ryöstöt Vahingonteot Kavallukset Petokset, maksuvälinepetokset
Koko maa 4 433 599 147 28 799 66 561
Uusimaa 5 859 626 154 44 1 015 99 627
Varsinais-Suomi 4 436 778 220 35 680 47 511
Satakunta 3 714 814 139 15 740 53 439
Kanta-Häme 3 426 515 87 16 727 51 528
Pirkanmaa 4 126 609 128 25 861 52 479
Päijät-Häme 4 418 738 206 20 749 70 531
Kymenlaakso 4 013 633 159 19 768 50 453
Etelä-Karjala 3 733 520 143 22 660 50 409
Etelä-Savo 3 225 541 125 14 650 41 400
Pohjois-Savo 3 293 495 105 17 677 60 345
Pohjois-Karjala 3 193 403 70 14 713 30 414
Keski-Suomi 3 249 484 86 21 661 57 371
Etelä-Pohjanmaa 2 431 394 59 7 479 32 409
Pohjanmaa 3 415 532 135 16 875 20 333
Keski-Pohjanmaa 2 135 246 44 7 547 35 206
Pohjois-Pohjanmaa 4 413 581 225 27 639 78 616
Kainuu 3 095 319 63 16 693 38 636
Lappi 3 793 608 181 20 736 53 429
Ahvenanmaa - Åland 2 954 512 91 7 810 28 196

1.3. Väkivaltarikokset

Vuonna 2013 tietoon tuli kaikkiaan 35 500 pahoinpitelyrikosta (pahoinpitely, lievä pahoinpitely, törkeä pahoinpitely), mikä oli 2 700 tapausta (7,1 prosenttia) vähemmän kuin vuonna 2012. Törkeät pahoinpitelyt vähenivät 4,4 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Niitä kirjattiin 1 800. Viimeisen kymmenen vuoden aikana pahoinpitelyitä on kirjattu vuosittain keskimäärin 34 000. Vuoden 2011 alussa voimaan tullut lainmuutos lisäsi vuonna 2011 kirjattujen pahoinpitelyiden määrää huomattavasti. Lainmuutoksen myötä alaikäiseen tai läheiseen kohdistetut lievät pahoinpitelyt tulivat virallisen syytteen alaisiksi. Vuonna 2011 pahoinpitelyitä kirjattiin 40 200.

Henkirikoksia tuli tietoon 95. Niitä oli 6 tapausta enemmän kuin vuonna 2012. Kymmenen viime vuoden vuosittainen keskiarvo oli 115. Vastaava luku vuosina 1994–2003 oli 138. Tapon, murhan tai surman yritykset vähenivät 86:lla. Niitä tuli ilmi 264.

Vuonna 2013 henkirikoksista 61 prosenttia ja pahoinpitelyrikoksista 36 prosenttia tehtiin yksityisasunnossa.

Raiskauksia tuli tietoon 975, kun niitä vuonna 2012 tuli tietoon 1009. Vuosina 2004–2013 ilmoitettiin keskimäärin 800 raiskausta. Lapsen seksuaalisia hyväksikäyttöjä tuli tietoon 1 657, mikä on 5,7 prosenttia enemmän kuin vuonna 2012. Tietoon tulleiden raiskausten ja lapsen seksuaalisten hyväksikäyttöjen määrät vaihtelevat vuosittain paljonkin. Yksittäiset ilmoitukset voivat sisältää usean osateon käsittäviä tapahtumasarjoja.

Taulukko 2. Eräitä väkivaltarikoksia maakunnittain 100 000 asukasta kohden 2013

Maakunta Henkirikokset ja niiden yritykset Pahoinpitely Törkeä pahoinpitely Lievä pahoinpitely Raiskausrikokset
Koko maa 6 442 33 178 18
Uusimaa 6 532 29 189 20
Varsinais-Suomi 3 402 26 221 19
Satakunta 8 379 50 135 14
Kanta-Häme 10 310 39 200 16
Pirkanmaa 4 394 28 174 19
Päijät-Häme 8 383 39 175 16
Kymenlaakso 5 363 25 174 19
Etelä-Karjala 3 342 24 171 11
Etelä-Savo 3 343 27 227 20
Pohjois-Savo 10 395 39 246 12
Pohjois-Karjala 7 353 39 177 16
Keski-Suomi 9 507 39 139 16
Etelä-Pohjanmaa 5 336 29 77 9
Pohjanmaa 6 370 37 111 21
Keski-Pohjanmaa 7 536 18 169 8
Pohjois-Pohjanmaa 6 428 35 144 15
Kainuu 8 593 39 231 11
Lappi 8 514 49 190 18
Ahvenanmaa - Åland - 459 24 122 21

1.4. Rikoksen uhrit ja lähisuhdeväkivalta

Vuonna 2013 tietoon tulleiden väkivaltarikosten uhriksi joutui 39 200 henkilöä, mikä oli 12,6 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2012. Uhreista miehiä oli 22 800 (58,2 prosenttia) ja naisia 16 400 (41,8 prosenttia). Miesuhrien määrä oli 11,5 ja naisuhrien 14,1 prosenttia pienempi kuin vuonna 2012. Pahoinpitelyrikoksiin uhriksi joutui yhteensä 34 600 henkilöä, joista miehiä oli 20 900 (60,2 prosenttia) ja naisia 13 800 (39,8 prosenttia). Tieto uhrista saadaan luotettavasti vain tietyistä väkivaltarikoksista.

Pahoinpitelyrikoksen uhrin tyypillinen ikä oli 18 vuotta. Tähän ikäluokkaan sijoittui 1 340 (3,9 prosenttia) kaikista uhriksi joutuneista. Pahoinpitelyrikoksen uhriksi joutuneista 50 vuotta täyttäneitä oli 4 900 (14,2 prosenttia). Alle 18–vuotiaisiin lapsiin kohdistuvat pahoinpitelyrikokset vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna 9,7 prosenttia. Lapsiuhreja oli nyt 5 300, vuotta aiemmin 5 900. Tämä on 15,3 prosenttia kaikista pahoinpitelyrikosten uhreista. Pahoinpitelyrikoksen uhriksi joutuneista lapsista 3 300 (62 prosenttia) oli poikia ja 2 000 (38 prosenttia) tyttöjä . Pahoinpitelyrikosten lapsiuhreista ikäluokkaan 0–9 sijoittui 27,5 prosenttia, 10–14-vuotiaisiin 32,9 prosenttia ja 15–17-vuotiaisiin 39,6 prosenttia. Lapsena seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi joutuneista 87,4 prosenttia oli tyttöjä ja 12,6 prosenttia poikia.

Kuvio 4. Eräiden rikosten uhrit iän ja sukupuolen mukaan 2013

Kuvio 4. Eräiden rikosten uhrit iän ja sukupuolen mukaan 2013

Pahoinpitelyrikoksista yhteensä runsas 35 prosenttia tehtiin yksityisissä asunnoissa. Naisiin kohdistuvista pahoinpitelyistä yksityisessä asunnossa tehtiin yli puolet ja miehiin kohdistuvista vajaa neljännes. Miehiin kohdistuvista pahoinpitelyistä runsaat 45 prosenttia tapahtuu yleisellä paikalla ja naisiin kohdistuvista vajaa neljännes. Ravitsemusliikkeessä tai liikekeskuksessa tehtiin runsaat 10  prosenttia pahoinpitelyistä.

Kuvio 5. Pahoinpitelyrikokset tekopaikan ja uhrin sukupuolen mukaan 2013 (Kaikkiaan 35 515 rikosta)

Kuvio 5. Pahoinpitelyrikokset tekopaikan ja uhrin sukupuolen mukaan 2013 (Kaikkiaan 35 515 rikosta)
Lähisuhdeväkivalta

Taulukko 3. Lähisuhdeväkivallan uhrit sukupuolen ja iän mukaan 2013

Uhri/epäillyn ja uhrin suhde Ikäluokat yhteensä - 14 15 - 20 21 - 29 30 - 39 40 - 49 50 - 59 60 -
Yhteensä Perheväkivalta yhteensä 6 470 1 398 545 930 1 206 1 208 776 407
Sama ruokakunta 5 266 1 032 483 803 998 1 004 646 300
Lähisukulainen 1 204 366 62 127 208 204 130 107
Mies Perheväkivalta yhteensä 2 050 709 191 200 270 322 215 143
Sama ruokakunta 1 627 523 165 177 234 265 174 89
Lähisukulainen 423 186 26 23 36 57 41 54
Nainen Perheväkivalta yhteensä 4 420 689 354 730 936 886 561 264
Sama ruokakunta 3 639 509 318 626 764 739 472 211
Lähisukulainen 781 180 36 104 172 147 89 53

Vuonna 2013 poliisin tietoon tulleissa lähisuhdeväkivaltarikoksissa oli 6 470 uhria, 13 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Lähisuhdeväkivallan uhreista 68,3 prosenttia oli naisia. Lähisuhdeväkivaltaluvut kuvaavat joko samassa asunnossa asuvien tai nykyisten tai entisten perheenjäsenten välistä väkivaltaa. Runsas puolet tapauksista oli avio- tai avopuolisoiden välistä väkivaltaa, niin sanottua parisuhdeväkivaltaa. Parisuhdeväkivallan uhreista vain viidennes oli miehiä.

1.5. Rattijuopumukset ja liikennerikokset

Törkeät rattijuopumukset vähenivät 12,9 prosenttia ja muut rattijuopumukset lisääntyivät 2,2 prosenttia vuoteen 2012 verrattuna. Kaikkiaan rattijuopumusrikoksia tuli ilmi 18 000, mikä oli 1 100 tapausta eli 6 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Tietoon tulleiden rattijuopumusrikosten määrä oli vuonna 2013 alimmillaan 30 vuoteen. Vuoden 1990 ennätyslukemista ne ovat vähentyneet yli kolmanneksen.

Rattijuopumustapauksista 78,3 prosentissa päihdeaineena oli alkoholi ja 18 prosentissa päihdeaineena oli jokin huumaava aine. Loput 3,7 prosenttia oli käyttänyt molempia. Alkoholin aiheuttamat rattijuopumukset vähenivät 11,3 prosenttia ja huumausaineinen aiheuttamat lisääntyivät 23,4 prosenttia.

Kuvio 6. Rattijuopumusrikokset 1980–2013

Kuvio 6. Rattijuopumusrikokset 1980–2013

Vuonna 2013 rekisteröitiin 444 600 liikenneturvallisuuden vaarantamista ja liikennerikkomusta, mikä oli 2,1 prosenttia enemmän kuin vuonna 2012. Suurin osa niistä on rikoksia, jotka paljastuvat poliisin valvonnan ja ohjauksen yhteydessä. Törkeitä liikenneturvallisuuden vaarantamisia ilmeni 3 800, mikä oli 4,8 prosenttia enemmän kuin vuonna 2012. Nopeusrajoitusten rikkomisia poliisi kirjasi 315 800, mikä oli 9,3 prosenttia enemmän kuin vuonna 2012. Vuoden 2013 luvut eivät ole täysin vertailukelpoinen vuoden 2012 lukujen kanssa, sillä automaattisen liikennevalvonnan vuoden 2012 loppupuolella havaitsemia ylinopeuksia kirjautui vuoden 2013 alkupuolelle.

Kuvio 7. Rattijuopumusrikokset maakunnittain 100 000 asukasta kohden 2013

Kuvio 7. Rattijuopumusrikokset maakunnittain 100 000 asukasta kohden 2013

1.6. Päihderikokset

Vuonna 2013 huumausainerikoksia tuli ilmi kaikkiaan 27 600, mikä oli 2 600 tapausta (12,7 prosenttia) enemmän kuin vuonna 2012. Törkeiden huumausainerikosten määrä kasvoi 20,7 prosenttia edellisvuodesta. Niitä tuli ilmi 1 240. Lukumääräisesti eniten kasvoi huumausaineiden käyttörikosten määrä, 13,2 prosenttia. Niitä tuli ilmi 12 800, mikä on 1 500 tapausta enemmän kuin vuonna 2012. Huumausainerikosten määrä on kasvanut 2000-luvulla miltei joka vuonna.

Vuodesta 2009 lähtien lukuihin sisältyvät tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleet rikokset lisäsivät huumausainerikosten määrää noin kymmeneksellä verrattuna vain poliisin tietoon tulleisiin huumausainerikoksiin.

Kuvio 8. Huumausainerikokset 2011–2013

Kuvio 8. Huumausainerikokset 2011–2013

Alkoholirikoksia ja -rikkomuksia kirjattiin 4 500, mikä oli 2,8 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2012.

Päihderikoksia tilastoitaessa useamman osateon käsittävät rikokset on merkitty yhtenä. Päihderikokset ovat sen kaltaisia, että ne tulevat yleensä ilmi vain poliisin tai tullin- ja rajavalvontaviranomaisten toiminnan tuloksena ja valtaosa rikoksista jää piiloon.

1.7. Selvitetyt rikokset

Poliisi, tulli ja rajavartiolaitos selvittivät vuoden 2013 aikana kaikkiaan 246 000 rikosta. Selvitysprosentti oli 57,9, mikä oli kaksi prosenttiyksikköä pienempi kuin edellisvuonna. Rikosten selvitysprosentti on laskettu siten, että tilastovuonna poliisille ilmoitettuja ja kaikkia samana vuonna selvitettyjä rikoksia on verrattu keskenään. Tästä syystä selvitysprosentti voi olla yli 100.

Omaisuusrikoksista selvitettiin 37,8 ja henkeen ja terveyteen kohdistuneista rikoksista 77,1 prosenttia.

Yli 30 000 asukkaan kunnista korkeimmat rikosten selvitysprosentit olivat Kajaanissa ja Ylöjärvellä, 77,5 ja 69,8. Matalimmat selvitysprosentit olivat puolestaan Helsingissä ja Salossa, 50,8 ja 50,7 prosenttia.

Selvitysprosentti vaihtelee rikostyypeittäin hyvinkin voimakkaasti. Liikennejuopumus-, liikenne– ja paihderikokset saadaan paljastumistavasta johtuen miltei kaikki selvitetyiksi. Petoksista selvitettiin 69 prosenttia ja henkirikoksista 89,5 prosenttia. Pahoinpitelyrikosten selvitysprosentti oli 85,9.

Alhaisimmat selvitysprosentit ovat varkausrikoksissa (varkaus, törkeä varkaus), vahingonteoissa, maksuvälinepetoksissa ja moottorikulkuneuvoon kohdistuvissa anastusrikoksissa. Vuonna 2013 varkauksista selvitettiin joka kuudes. Vahingonteoista selvitettiin vajaa neljännes ja maksuvälinepetoksista joka kuudes. Moottorikulkuneuvoon kohdistuvista anastusrikoksista selvisi kolmannes. Ryöstöistä selvisi runsas puolet.

Taulukko 4. Eräiden rikosten selvitysprosentti 1986-2013

Rikos 1986 - 1990 1991 - 1995 1996 - 2000 2001 - 2005 2006 - 2010 2011 2012 2013
Kaikki rikokset 1) 65 51 51 56 61 59 60 58
Varkaus 25 17 14 15 18 17 16 15
Törkeä varkaus 39 29 40 41 38 34 38 38
Näpistys 78 70 67 58 57 57 56 56
Ryöstöt 53 43 42 45 49 49 54 53
Vahingonteot 29 27 27 26 25 21 23 22
Tapon, murhan tai surman yritys 95 91 92 94 97 91 97 92
Pahoinpitely 79 74 76 80 81 75 78 77
Törkeä pahoinpitely 85 84 83 87 88 85 83 87
Lievä pahoinpitely 95 86 79 75 73 73 75 75
Raiskaukset 63 56 57 63 66 59 72 78
Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö 91 84 88 82 86 62 91 63
1) Pl. liikenneturvallisuuden vaarantaminen, liikennepako tieliikenteessä, liikennerikkomus, tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkominen ja ajoneuvorikkomus.

1.8. Syylliseksi epäillyt

Vuonna 2013 selvitettyihin 246 000 rikokseen epäiltiin syylliseksi yhteensä 276 400 henkilöä. Sama henkilö voi olla epäiltynä useasta eri rikoksesta. Heistä naisia oli 18,4 prosenttia. Henkilön vuoden törkeimmän rikoksen mukaan laskettaessa (henkilö voi olla epäiltynä vain kerran vuoden aikana) sylliseksi epäiltynä oli 103 000 eri henkilöä. Yksi henkilö oli siten epäiltynä keskimäärin 2,7 rikoksesta.

Määrällisen eron lisäksi miesten ja naisten rikollisuus poikkeaa siten, että naisilla pahoinpitelyiden, rattijuopumusten ja vahingontekojen osuudet olivat miehiin verrattuna pieniä. Kuitenkin pahoinpitelyihin ja rattijuopumukiin syylliseksi epäiltyjen naisten osuus on 20 vuodessa kasvanut. Naisten tyypillisimpiä rikoksia olivat näpistykset, petokset, kavallukset ja väärennykset. Naiset ovat myös hieman miehiä nuorempia. Epäiltyjen naisten yleisin ikä on 19 ja miesten 20 vuotta. Molempien sukupuolien epäiltyjen keskimääräinen ikä on 32 vuotta.

Taulukko 5. Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyt iän ja sukupuolen mukaan 2004-2013

Vuosi/epäillyt Miehet yhteensä Naiset yhteensä Alle 15 vuotiaat miehet Alle 15 vuotiaat naiset 15-17- vuotiaat miehet 15-17- vuotiaat naiset 18-20- vuotiaat miehet 18-20- vuotiaat naiset Yli 20- vuotiaat miehet Yli 20- vuotiaat naiset
2004 250 087 47 028 8 342 3 182 20 063 4 763 33 466 5 670 188 216 33 413
2005 250 489 46 580 7 289 3 047 22 486 4 546 31 983 5 521 188 731 33 466
2006 239 264 45 093 6 934 2 725 19 296 4 093 28 830 5 783 184 204 32 492
2007 250 303 57 847 8 347 2 749 19 783 4 077 29 702 5 433 192 471 45 588
2008 257 955 50 240 10 577 3 198 20 592 4 207 30 388 5 987 196 398 36 848
2009 247 229 51 298 8 846 3 173 19 049 4 635 27 261 5 923 192 073 37 567
2010 249 123 52 930 8 023 3 414 18 542 5 053 27 431 5 722 195 127 38 741
2011 248 787 53 975 9 091 3 640 19 359 5 230 28 224 5 943 192 113 39 162
2012 233 156 49 896 6 930 2 738 16 532 4 338 26 485 5 439 183 209 37 381
2013 225 509 50 852 6 631 2 433 15 011 4 000 25 574 5 391 178 293 39 028

Vuonna 2013 nuorten ja alaikäisten – alle 21-vuotiaiden – osuus kaikista syylliseksi epäillyistä oli 21,4 prosenttia. Nuorten osuudet olivat suuria alkoholirikoksissa, ryöstöissä, vahingonteoissa ja moottorikulkuneuvoon kohdistuvissa anastusrikoksissa. Ryöstöihin syylliseksi epäillyistä nuoria oli 37,8 prosenttia, vahingontekoihin epäillyistä 44,4 prosenttia. Pahoinpitelyihin syylliseksi epäillyistä 20,7 prosenttia oli nuoria.

1.9. Syylliseksi epäiltyjen taustat

Syylliseksi epäiltyjen 15 vuotta täyttäneiden rekisteröityyn väestöön (vakinaisesti ja tilapäisesti Suomessa asuvat) kuuluvien keskimääräinen valtionveronalainen tulo (tuloveroa maksetaan valtiolle ansiotulosta ja pääomatulosta) oli noin 16 900 euroa, kun vastaava tulo koko väestössä oli noin 27 000 euroa. Vastaavat mediaanitulot olivat 9 600 ja 22 600 euroa. Syylliseksi epäillyistä alle 5 000 euron tulot oli 31,7 prosentilla, koko väestön vastaavan osuuden oltua 10,5 prosenttia. Vähintään 20 000 euron tulot oli 32,5 prosentilla epäillyistä, koko väestöllä vastaava osuus oli 55,3 prosenttia. Luokkaan alle 2 499 euroa kuuluvat myös kaikki ne, joiden valtionveronalaisesta tulosta ei ole tietoa. Luvussa 1.9. ilmoitettavat luvut on laskettu siten, että yksi henkilö on epäiltynä vain kerran. Näin lasketut luvut poikkeavat muista tässä julkaisussa esitetyistä epäiltyjä kuvaavista luvuista, joissa sama henkilö voi esiintyä vuoden aikana useita kertoja epäiltynä. Luvussa ei ole huomioitu liikenneturvallisuuden vaarantamiseen tai liikennerikkomukseen syyllistyneitä. Tiedot syylliseksi epäiltyjen valtionveronalaisesta tulosta perustuvat verohallituksen verotietokannan valtionveronalaisia tuloja koskeviin tietoihin vuodelta 2012.

Taulukko 6. Rikoksiin syylliseksi epäillyt henkilöt sukupuolen ja valtionveronalaisen tulon mukaan 2013, 15 vuotta täyttäneet

Sukupuoli Yhteensä - 2 499 € 2 500 - 4 999 € 5 000 - 9 999 € 10 000 -
19 999 €
20 000 -
39 999 €
40 000 -
79 999 €
yli 80 000 €
Sukupuoli yhteensä epäillyt 99 649 26 096 5 458 17 904 17 805 22 106 8 611 1 669
% 100,1 26,2 5,5 18,0 17,9 22,2 8,6 1,7
Mies epäillyt 78 605 20 581 4 255 13 572 13 420 17 722 7 562 1 493
% 100,0 26,2 5,4 17,3 17,1 22,5 9,6 1,9
Nainen epäillyt 21 044 5 515 1 203 4 332 4 385 4 384 1 049 176
% 99,9 26,2 5,7 20,6 20,8 20,8 5,0 0,8

Kuvio 9. Syylliseksi epäillyt ja koko väestö valtionveronalaisten tulojen mukaan 2013, 15 vuotta täyttäneet

Kuvio 9. Syylliseksi epäillyt ja koko väestö valtionveronalaisten tulojen mukaan 2013, 15 vuotta täyttäneet

Pääasiallisen toiminnan mukaan jaoteltuna syylliseksi epäillyistä (yli 15 vuotiaat rekisteröityyn väestöön kuuluvat) työllisiin kuului 38,6 prosenttia. Työttömiä oli 16,7 ja muita työvoiman ulkopuolella olevia 14,4 prosenttia epäillyistä. Koko väestöstä työllisiä oli 52,2 prosenttia, työttömiä 5,2 ja työvoiman ulkopuolella 4,2 prosenttia. Tieto henkilön pääasiallisesta toiminnasta on vuoden 2011 tieto.

Kuvio 10. Syylliseksi epäillyt henkilöt ja koko väestö pääasiallisen toiminnan mukaan 2013, 15 vuotta täyttäneet

Kuvio 10. Syylliseksi epäillyt henkilöt ja koko väestö pääasiallisen toiminnan mukaan 2013, 15 vuotta täyttäneet

15 vuotta täyttäneistä syylliseksi epäillyistä 52,2 prosenttia oli suorittanut vain perusasteen koulutuksen ja 37,5 prosentilla oli keskiasteen koulutus. Koko väestöllä vastaavat luvut olivat 31,3 ja 40 prosenttia.

Liitetaulukoissa 4–7 sama henkilö voi esiintyä useampaan kertaan syylliseksi epäiltynä. Tämä on tilastossa tavanomainen tapa esittää syylliseksi epäiltyjen lukumäärä. Näin saadaan parempi kuva rikollisuudesta ilmiönä ja voidaan paremmin kuvata, millaisen taustan omaavat henkilöt syyllistyvät minkäkin tyyppisiin rikoksiin.

1.10. Ulkomaan kansalaiset

Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen selvittämiin rikoksiin syylliseksi epäiltyjen määrä vuonna 2013 oli 276 400, joista ulkomaiden kansalaisia oli 34 800. Vuoteen 2012 verrattuna kaikkien syylliseksi epäiltyjen määrä väheni 2,4 prosenttia, kun taas ulkomaalaisten epäiltyjen määrä väheni 1,4 prosenttia. Ulkomaalaisten epäiltyjen määrä on kymmenen viime vuoden aikana ollut keskimäärin 27 100. Ulkomaalaisten osuus kaikista epäillyistä oli 12,6 prosenttia. Osuus on ollut hienoisessa kasvussa viime vuodet. Vuonna 2013 ulkomaalaisista suurimman ryhmän muodostivat venäläiset ja virolaiset, joita kumpiakin oli 8 100. Virolaisista 40,6 ja venäläisistä 24,3 prosentilla epäillyistä on vakituinen asuinpaikka Suomessa.

Muita maita, joiden kansalaisia oli epäiltyinä yli 1 000 olivat Romania (2 100), Ruotsi (1 400), Irak (1 400), Liettua (1 300) ja Somalia (1 300). Liettualaisista vain 2,9 prosentilla ja romanialaisista 6,2 prosentilla oli vakituinen asuinpaikka Suomessa. Vastaavat prosentit somalialaisilla ja irakilaisilla olivat 93,7 ja 77,8. Ruotsalaisista 63,6 prosentilla on vakituinen asuinpaikka Suomessa. Yksi henkilö voi syyllistyä vuoden aikana moneen eri rikokseen.

Kuvio 11. Syylliseksi epäillyt ulkomaiden kansalaiset asuinpaikan mukaan 2009–2013

Kuvio 11. Syylliseksi epäillyt ulkomaiden kansalaiset asuinpaikan mukaan 2009–2013

Vuonna 2013 selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyistä ulkomaalaisista 43,4 prosenttia asui Suomessa vakinaisesti. Osuus on muutaman viime vuoden ajan pysynyt lähes ennallaan. Suomessa asuvat ulkomaalaiset syylliseksi epäillyt olivat hieman nuorempia kuin suomalaiset epäillyt. Heidän keski-ikänsä oli 31 vuotta, kun suomalaisten syylliseksi epäiltyjen keski-ikä oli 32 vuotta. Suomessa asuvien ulkomaalaisten tyypillisiä rikoksia olivat varkaus-, pahoinpitely- ja huumausainerikokset sekä kulkuneuvon kuljettamiset oikeudetta.

Tilastossa sama henkilö voi esiintyä useampaan kertaan syylliseksi epäiltynä. Tiedot syylliseksi epäiltyjen kansalaisuudesta ja siitä asuvatko he vakinaisesti Suomessa vai eivät perustuvat poliisilta saatuun kansalaisuustietoon ja väestöaineistoista henkilötunnuksen avulla poimittuihin tietoihin. Ryhmä ’ei vakinaista asuinpaikkaa Suomessa’ on siinä mielessä ongelmallinen, että siihen saattaa sisältyä henkilöitä, jotka oleskelevat Suomessa pitkiäkin aikoja hankkimatta täältä pysyvää kotipaikkaa. Ryhmään saattaa sisältyä myös henkilöitä, esimerkiksi huumausainerikoksista syylliseksi epäiltyinä, jotka ovat tulleet Suomeen vain rikoksentekotarkoituksessa.

Taulukko 7. Selvitettyihin rikoksiin Suomessa asuvat syylliseksi epäillyt iän ja kansalaisuuden mukaan 2013

Ikäluokat Vakinaisesti Suomessa asuvat Osuus ikäryhmän 1 000 asukasta kohden
Suomalaiset Ulkomaalaiset Suomalaiset Ulkomaalaiset
-14 8 214 511 10 18
15-17 17 853 862 98 176
18-20 28 763 1 168 147 195
21-24 32 571 2 189 126 169
25-29 35 676 2 913 113 109
30-34 29 340 2 521 93 90
35-39 23 247 1 711 76 76
40-49 33 384 2 258 50 70
50-59 19 926 762 27 40
60-69 8 229 156 12 19
70- 2 113 62 3 10
Yhteensä 239 316 15 113 46 77

Jos epäiltyjen määrä lasketaan siten, että sama henkilö voi olla epäiltynä useammasta rikoksesta, on suomalaistaustaisia epäiltyjä 234 800 (85 prosenttia epäillyistä). Heistä Suomessa syntyneitä on 227 600 ja ulkomailla syntyneitä 7 200. Ulkomaalaistaustaisia epäiltyjä on 20 000 (7,2 prosenttia epäillyistä). Ulkomaalaistaustaisista Suomessa syntyneitä on 1 700 ja ulkomailla syntyneitä 18 300. Syylliseksi epäillyistä 4 400 (1,6 prosentilla) syntyperä oli tuntematon ja 17 200 (6,2 prosentilla) epäillyllä ei ollut väestötietoja. Väestötiedot puuttuvat mm. turisteilta sekä maassa tilapäisesti oleskelevilta.


Lähde: Poliisin tietoon tullut rikollisuus 2013. Tilastokeskus

Lisätietoja: Kimmo Haapakangas 09 1734 3252, rikos@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala


Päivitetty 2.4.2014

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Poliisin tietoon tullut rikollisuus [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-3651. 2013, 1. Katsaus poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleeseen rikollisuuteen . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 10.12.2018].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/polrik/2013/polrik_2013_2014-04-02_kat_001_fi.html