Kesämökit 2011

Kesämökkejä eniten Paraisten kunnassa 2011

Suomessa oli vuoden 2011 lopulla kaikkiaan 492 700 kesämökkiä. Lukumääräisesti eniten kesämökkejä vuonna 2011 oli Paraisten kunnassa, yhteensä yli 8 000 mökkiä. Seuraavaksi eniten mökkejä oli Hämeenlinnassa, Kouvolassa, Salossa, Kuopiossa, Kuusamossa ja Raaseporissa, joissa kunnan mökkikantaan kuului yli 6 000 kesämökkiä. Kuntaliitosten myötä monet perinteiset mökkikunnat häviävät kartalta tai yhdistyvät entistä suurempien mökkikuntien kanssa. Monien kaupunkimaisten kuntien mökkimäärät kuvaavat enemmänkin seudullisen kesäasutuksen määrää kuin itse kaupunkialueen mökkejä.

Taulukko 1. Eniten kesämökkejä kunnittain 31.12.2011

(Kuntajako 1.1.2012) Kesämökkien määrä
Parainen 8 425
Hämeenlinna 7 731
Kouvola 7 669
Salo 7 116
Kuopio 6 604
Kuusamo 6 518
Raasepori 6 366
Mikkeli 5 812
Mäntyharju 4 738
Kemiönsaari 4 618

Maakunnista Varsinais-Suomessa eniten mökkejä 2011

Maakunnista eniten mökkejä vuonna 2011 oli Varsinais-Suomessa, johon myös mökkirikkain kunta Parainen kuuluu. Varsinais-Suomen maakunnassa oli noin 48 600 kesämökkiä, myös Etelä-Savossa ja Pirkanmaalla mökkejä oli yli 45 000. Vähiten kesämökkejä oli Keski-Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla. Keski-Pohjanmaalla mökkejä oli 3 900 ja Ahvenanmaalla 6 000.

Kuvio 1. Kesämökkien määrä maakunnittain 2011

Kuvio 1. Kesämökkien määrä maakunnittain 2011

Kunnan mökkitiheyttä voidaan kuvata myös vertaamalla kesämökkien määrää vakinaisesti asuttujen asuntojen määrään. Tällöin mökkirikkaimpiin kuntiin nousevat väestömäärältään suhteellisen pienet paikkakunnat, joissa on paljon kesämökkejä. Kaikkiaan 58 kunnassa oli vuonna 2011 enemmän mökkejä kuin vakinaisesti asuttuja asuntoja. Tällaisia mökkimäärältään suuria kuntia olivat mm. Parainen, Mäntyharju, Kemiönsaari ja Pälkäne. Vakinaisten asukkaiden vähentyessä kesäasukkaiden määrä korostuu yhä useammassa kunnassa. Vuodesta 2000 mökkienemmistöisten kuntien määrä on lisääntynyt noin kymmenellä, kun tilannetta verrataan kymmenen vuoden takaiseen asuttujen asuntojen määrään käyttämällä samaa vuoden 2012 kuntajakoa.

Kuvio 2. Kunnat, joissa 2011 oli enemmän mökkejä kuin asuttuja asuntoja (mökkimäärältään suurimmat)

Kuvio 2. Kunnat, joissa 2011 oli enemmän mökkejä kuin asuttuja asuntoja (mökkimäärältään suurimmat)

Mökkikanta kasvoi eniten 1980–luvulla

Vuoden 2011 lopussa kesämökkejä oli 492 700. Edellisestä vuodesta mökkien määrä kasvoi 3 500 kesämökillä, joista osa on uudistuotantoa ja osa käyttötarkoitukseltaan muutettuja tai loma-asumiseen ilmoitettuja asuinrakennuksia. Kesämökkikanta ei kasva suoraan uudisrakentamisen kautta, sillä osa kesämökeistä siirtyy vakinaisiksi asunnoiksi tai poistuu muuten käytöstä. Uusia, vuonna 2011 rakennettuja vapaa-ajan asuinrakennuksia oli rakennuskannassa noin 3 600, joista vajaa 200 oli ilmoitettu vakinaiseksi asunnoksi.

Mökkien määrä on kasvanut nopeimmin 1980-luvulla. Vuonna 1990 oli mökkejä 368 000, joka oli 46 prosenttia enemmän kuin vuonna 1980. Vuodesta 1970 vuoteen 1980 lisäys oli ollut 75 600 kesämökkiä eli 43 prosenttia.

Kuvio 3. Kesämökkien lukumäärä 1970 - 2011

Kuvio 3. Kesämökkien lukumäärä 1970 - 2011

Uudisrakentaminen alle 4 000 vapaa-ajan asuinrakennusta vuodessa

2000–luvulla vapaa-ajan asuinrakennusten uudistuotanto on ollut pääsääntöisesti yli 4 000 rakennusta vuodessa. Vapaa-ajan asuinrakennuksia rakennetaan kuitenkin entistä vähemmän. Vuoden 2011 rakennuskannassa on uusia, vuonna 2011 rakennettuja vapaa-ajan asuinrakennuksia noin 3600. Vuonna 2010 rakennetuja vapaa-ajan asuinrakennuksia on kannassa noin 3 800.

Kesämökkirakentaminen on hidastunut jatkuvasti 1990-luvun alkuvuosien rakennustahtiin verrattuna. Kun 1990-luvun alussa valmistui vuosittain noin 8 000 uutta kesämökkiä, niin viime vuosina rakentamisvauhti on ollut noin puolet tästä. Kesämökkikanta kasvoi 1990-luvulla noin 20 prosentilla. Se on selvästi vähemmän kuin 1970- ja 1980-luvuilla, jolloin kanta kasvoi yli 40 prosenttia vuosikymmenen aikana.

Mökkirakentaminen vilkkainta Etelä-Savossa, Lapissa ja Varsinais-Suomessa

Rakennuskannassa oli uusia, vuonna 2011 rakennettuja vapaa-ajan asuinrakennuksia eniten Etelä-Savossa ja Lapissa. Viime vuosina uudisrakentaminen on ollut vilkkainta juuri Lapissa, Etelä-Savossa ja Varsinais-Suomen maakunnassa, jonne 2000–luvulla on rakennettu keskimäärin noin 400 vapaa-ajan asuinrakennusta vuosittain.

Vuodesta 1990 kesämökkikanta on kasvanut eniten Etelä-Savon maakunnassa, jossa mökkejä oli 12 000 enemmän kuin vuonna 1990. Pienin muutos kesämökkikannassa on tapahtunut Keski-Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla, jossa mökkien määrä on lisääntynyt vuodesta 1990 runsaalla tuhannella mökillä.

Tihein kesäasutus Kustavissa ja Kaskisissa

Tihein mökkiasutus oli Kustavissa ja Kaskisissa, joissa oli keskimäärin 17–18 kesämökkiä maaneliökilometrillä. Kahdeksassa kunnassa oli kesämökkejä enemmän kuin 10 neliökilometriä kohti, kun tarkastellaan mökkimääriä suhteessa kunnan maapinta-alaan. Koko maassa oli keskimäärin 1,6 kesämökkiä neliökilometrillä. Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Päijät-Hämeessä kesämökkejä oli yli neljä neliökilometriä kohti. Etelä-, Pohjois- ja Keski-Pohjanmaalla sekä Kainuussa ja Lapissa oli vielä keskimäärin alle yksi kesämökki neliökilometrillä. Kunnista vähiten mökkejä pinta-alaan suhteutettuna oli Kauniaisissa, Savukoskella, Utsjoella, Enontekiöllä, Sodankylässä, Kärsämäellä ja Inarissa.

Kesämökkien keskikoko 48 neliötä

Uudet kesämökit ovat pinta-alaltaan entistä suurempia. 2010–luvulla rakennettujen mökkien keskimääräinen pinta-ala oli 73 neliötä, 2000–luvulla rakennettujen 65 neliötä ja 1990–luvulla rakennetuilla kesämökeillä oli keskimäärin 49 neliötä. Sitä vanhempien mökkien keskimääräinen pinta-ala oli 44 neliötä. Kaikkien kesämökkien keskikoko vuonna 2011 oli 48 neliötä. Keskikokoon lasketaan vapaa-ajan asuinrakennusten tai loma-asumiseen käytettävien rakennusten tiedossa olevat neliöt (noin 25  000 mökin pinta-ala on tuntematon). Suuret mökit ja vapaa-ajan asuinrakennukset kasvattavat keskikokoa jonkin verran, sillä mökkien neliöistä laskettu mediaani on kaikkien mökkien osalta 40 neliötä. Kesämökeistä siis puolet on pinta-alaltaan edelleen 40 neliöisiä tai sitä pienempiä. Suurten, vähintään 60 neliöisten, mökkien osuus kaikista vapaa-ajan asuinrakennuksista oli vuonna 2011 vajaa neljännes. Vuonna 1970 näiden suurten mökkien osuus mökkikannasta oli 15 prosenttia.

Taulukko 2. Kesämökit pinta-alan mukaan 2011

Pinta-alaluokka, m2 Mökkien määrä                %
Mökkejä yhteensä 492 713 100.0
-19 41 557 8.4
20-39 178 561 36.2
40-59 132 425 26.9
60-79 60 820 12.3
80-99 27 529 5.6
100- 26 683 5.4
Tuntematon 25 138 5.1
Keskipinta-ala 48 ..

Lähes 800 000 suomalaista kuului kesämökin omistavaan asuntokuntaan

Kesämökeistä 405 000 oli yksityisten henkilöiden omistuksessa. Noin 88 000 mökkiä oli joko perikuntien, yritysten, yhteisöjen tai ulkomaalaisten omistamia. Kesämökin omistaviin asuntokuntiin kuului yhteensä 786 000 henkilöä.

Kesämökki sijaitsee yleensä lähellä asuinpaikkaa. Asuinmaakuntansa alueelta mökin omisti 66 prosenttia kaikista mökin omistajista. Kainuun, Ahvenanmaan, Lapin ja Pohjois-Karjalan mökinomistajista yli 90 prosenttia omisti mökin asuinmaakunnassaan. Sen sijaan uusimaalaisten omistajien mökit sijaitsivat pääosin muualla kuin asuinmaakunnassa. Vain 30 prosenttia uusimaalaisten omistamista mökeistä sijaitsi Uudellamaalla. Noin kolmasosa kaikista mökinomistajista omisti kesämökin kotikunnassaan.

Kesäasukkaat nostavat kuntien väkimäärää kesäisin

Vuonna 2011 oman kotikunnan ulkopuolelle kesämökille matkaavia kesäasukkaita oli noin 530 000. Eniten kesäasukkaita oli Etelä-Savossa, yli 55 000 henkilöä. Kunnista eniten kesäasukkaita tulee Paraisten kuntaan, jossa kesäaikana voi mökeillään oleilla lähes 10 000 henkilöä. Myös Hämeenlinnassa, Salossa, Raaseporissa ja Mäntyharjulla kesäasukkaita oli yli 6 000. Verrattaessa kesäasukkaiden määrää kunnan vakinaiseen väestöön lisääntyi Kustavin väkimäärä suhteellisesti kaikkein eniten. Kustavin alle tuhannen henkilön kunnassa kesäasukkaat lisäävät väkilukua kesäisin yli neljällä tuhannella eli Kustavin väkiluku kasvaa kesäisin jopa yli viiteen tuhanteen. Kaikkiaan 13 kunnassa kesäasukkaat kaksinkertaistivat kunnan väkimäärän.

Kesämökin omistajien keski-ikä 62 vuotta

Uusien, vuonna 2011 valmistuneiden kesämökkien omistajien keski-ikä oli 54 vuotta, kun taas kaikkien mökinomistajien keski-ikä vuonna 2011 oli 62 vuotta. Alle 40-vuotiaita omistajia oli noin 23 000 eli vain 6 prosenttia kaikista mökinomistajista.

Kaikista kesämökeistä yli neljälläkymmenellä prosentilla oli omistajana kahden aikuisen henkilön asuntokunta ja 14 prosentilla mökeistä oli omistajatalouksissa alle 18-vuotiaita lapsia. Yksinasuva henkilö oli omistajana 16 prosentilla mökeistä ja 18 prosenttia kaikista mökeistä omisti perikunta, yritys, yhteisö tai omistaja oli tuntematon. Kesämökin omistajajoukosta noin puolet asui joko omakoti- tai paritalossa.


Lähde: Rakennukset ja kesämökit, Tilastokeskus

Lisätietoja: Marja Hermiö 09 1734 3211, Arja Tiihonen 09 1734 3272, Elina Aspblad-Huohvanainen 09 1734 3232, asuminen@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 25.5.2012

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Rakennukset ja kesämökit [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-677X. 2011, Kesämökit 2011 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 20.7.2018].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/rakke/2011/rakke_2011_2012-05-25_kat_001_fi.html

Jaa