Tästä tilastosta on olemassa uudempi julkaisu

Tuorein julkaisu: Rakennus- ja asuntotuotanto 2019, syyskuu

Maalämmön osuus lämmönlähteenä kasvussa

Tilastokeskuksen mukaan maalämmön suhteellinen osuus rakennusten pääasiallisena lämmönlähteenä on ollut tasaisessa kasvussa 2000-luvun alusta lähtien. Osuuden kasvu on ollut erityisen nopeata viimeisen viiden vuoden aikana.

Yleisimmin maalämpö valitaan lämmönlähteeksi pientaloissa. Vuonna 2015 kaikista uusista valmistuneista rakennushankkeista, joissa käytettiin pääasiallisena lämmönlähteenä maalämpöä, noin 74 prosenttia kohdistui erillisiin pientaloihin. Pientalojen käyttämän maalämmön osuus eri lämmönlähteistä on kasvanut huimasti vuodesta 1995 vuoteen 2015. Vuonna 1995 vain 0,7 prosenttia pientalojen rakentajista valitsi lämmönlähteeksi maalämmön, vuonna 2015 vastaava luku oli jo 37,5 prosenttia. Samaan aikaan on sähkön osuus pientalojen pääasiallisena lämmönlähteenä vähentynyt huomattavasti. Vuonna 2015 ensimmäistä kertaa pientalojen lämmönlähteenä käytettiin enemmän maalämpöä kuin sähköä (37,5 prosenttia vs. 33,5 prosenttia).

Kuvio 1. Lämmönlähteiden suhteelliset osuudet erillisissä pientaloissa vuosina 1995–2015

Kuvio 1. Lämmönlähteiden suhteelliset osuudet erillisissä pientaloissa vuosina 1995–2015
Lähde: Rakennus- ja asuntotuotanto, Tilastokeskus

Maalämmön käytön yleistymistä voidaan todentaa myös tarkastelemalla maalämpöpumppujen lukumäärän kasvua Suomessa. Kuviossa 2 on esitetty käytössä olevien maalämpöpumppujen kappalemääräinen kehitys sekä sähkön ja kevyen polttoöljyn hinnan kehitys pitkällä aikavälillä. Kuviosta huomataan, että lämmitysenergioiden hintojen noustessa maalämpöpumppujen myynti on kasvanut. Heljo et al. (2012) mukaan lämmitysenergioiden hintojen nousu vaikuttaakin positiivisesti maalämpöpumppujen kysyntään. Heidän mukaansa toinen tekijä maalämmön yleistymiseen on ollut energia-avustusten myöntäminen uusiutuvaa energiaa käyttävien järjestelmien asennukseen pientaloissa.

Kuvio 2. Maalämpöpumppujen lukumäärän sekä sähkön ja kevyen polttoöljyn hinnan kehitys 1976–2015

 Kuvio 2. Maalämpöpumppujen lukumäärän sekä sähkön ja kevyen polttoöljyn hinnan kehitys 1976–2015
Lähde: Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry ja Energian hinnat, Tilastokeskus

* L1 (Pientalo, huonekohtainen sähkölämmitys, pääsulake 3x25 A, sähkön käyttö 18 000 kWh/vuosi)

** Sisältää arvonlisäveron.

Maalämpöä käytetään pääasiallisesti suuremmissa pientaloissa. Tilastokeskuksen rakennukset ja kesämökit –tilaston mukaan maalämpöä käyttävien erillisten pientalojen laskennallinen keskikoko on ollut hiukan alle 200 neliömetriä vuoden 2015 lopussa. Esimerkiksi sähkölämmitystä käytetään huomattavasti pienemmissä rakennuksissa. Keskikoko sähkölämmitteisissä pientaloissa on noin 145 neliömetriä.

Kuvio 3. Erillisten pientalojen keskikoko lämmönlähteittäin 31.12.2015

Kuvio 3. Erillisten pientalojen keskikoko lämmönlähteittäin 31.12.2015
Lähde: Rakennukset ja kesämökit, Tilastokeskus

Maalämpöä käyttäviä rakennuksia on lukumääräisesti eniten kaupunkimaisilla alueilla, erityisesti Espoossa. Vähiten maalämpöä käyttäviä rakennuksia on Ahvenanmaan saaristokunnissa.

Taulukko 1. Kunnat, joissa eniten maalämpöä käyttäviä rakennuksia vuonna 2015

  Kuntajako 1.1.2016 Maalämpöä käyttävien rakennusten lukumäärä
(kaikki rakennukset)
1. Espoo 2114
2. Oulu 1200
3. Turku 1124
4. Vantaa 1066
5. Helsinki 956
6. Tampere 864
7. Jyväskylä 844
8. Tuusula 808
9. Vaasa 757
10. Kirkkonummi 684
11. Kouvola 659
12. Mikkeli 618
13. Nurmijärvi 610
14. Kuopio 607
15. Sipoo 602
Lähde: Rakennukset ja kesämökit, Tilastokeskus

Viime vuosina valmistuneista uudisrakennushankkeista maalämpöjärjestelmiä on otettu eniten käyttöön pääkaupunkiseudulla, Pirkanmaalla, Turun seudulla sekä länsirannikolla. Vähiten maalämpöä on hyödynnetty maaseutumaisissa kunnissa ympäri Suomea.

Koropleettikartassa on esitetty vuosina 2010–2015 valmistuneiden maalämpöä käyttävien uudisrakennushankkeiden suhteelliset osuudet kaikista vastaavan ajankohdan uudisrakennushankkeista. Kartassa käytettävät luokat on muodostettu aineiston jakauman 5, 25, 50, 75 ja 95 persentiilirajoja käyttäen. Alinta viittä prosenttia aineistosta kuvaa luokka 0 % - 2 % ja ylintä viittä prosenttia 21,1 % – 34,3 %.

Kuvio 4. Maalämmön osuus vuosina 2010–2015 valmistuneista uudisrakennushankkeista

Kuvio 4. Maalämmön osuus vuosina 2010–2015 valmistuneista uudisrakennushankkeista

Lähteet:

Heljo, J. & Vihola, J. (2012). Lämmitystapojen kehitys 2000-2012 – aineistoselvitys. Tampere, Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos. Rakennustuotanto ja –talous. Raportti 10


Lähde: Rakennus- ja asuntotuotanto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Jose Lahtinen 029 551 3776, Merja Järvinen 029 551 2458, Heli Suonio 029 551 2481, rakennus.suhdanne@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Mari Ylä-Jarkko


Päivitetty 25.11.2016

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Rakennus- ja asuntotuotanto [verkkojulkaisu].
ISSN=1796-3257. syyskuu 2016, Maalämmön osuus lämmönlähteenä kasvussa . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 16.12.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/ras/2016/09/ras_2016_09_2016-11-25_kat_001_fi.html